auttakaa! mistä tietää kun avioliitto tullut tiensä päähän? oliko se tässä?

[puoliso1]

No joo, mutta mä en nyt oikein ole kärryillä, että mikä tä homman nimi tässä on.
Ja siis mikäli tilanne on se, että se ukko nappaa 12 pulloa bisseä perjantaina, niin se ei voi sitten millään tuhota koko viikonloppua. Ja onko se nyt oikeasti sellanen maailma kaatuu juttu? Jos se on koko ajan ja kaikki lomat ihan saappaat sekasin, niin ymmärrän, että vituttaa.

Ja kyllä se viikonloppu on pilalla, kun aina mennään miehen pillin mukaan. Todella harvoin tehdään sellaista mistä minä tykkäisin tai nauttisin.. Tai yleensäkkään koko perheenä ei voi tehdä kun se on rahan tuhlausta. En ymmärrä että miten hänelle voidaan aina ne kaljat ostaa, se ei ole tuhlaamista mutta jos ehdotan että käydään vaikka päiväajelulla lauantaina niin se bensaraha on rahan tuhlaamista.

 

[AivanSama]

Siis mä yritän nyt vääntää ja kääntää ja selittää tämän asian vielä kerran!

MIES JUO JOKA PERJANTAI 12 PULLOA AINAKIN, AIVAN SAMA SILLE PALJONKO JUO LAUANTAINA TAI SUNNUNTAINA TAI ARKENA, PERJANTAINA JOKA TAPAUKSESSA KALJAA PITÄÄ OLLA HÄNELLÄ 12, VÄHEMPI EI RIITÄ.
JOS ARKENA JOISI 2 PULLOA, JA KALJAA JÄISI SIIS 10, OSTAA NE 2 TILALLE ETTÄ PERJANTAINA ON TARPEEKSI.

Paljonko sun mies juo viikossa? Kaikenkaikkiaan. Miten paljon olutta menee? Paljonko se siis ostaa olutta kaupasta viikossa?

 

[puoliso1]

Sun ottamistapasi, pari lasia vinkkua silloin tai tällöin ei olekaan maata kaatavaa.

Mut tossa toi kaljoittelu on pakonomaista, eli alkoholisista. Kaljat on saatava joka viikonloppu, eikä vaihtoehtoa ole. niinpä se perjantaisen kännin odottaminen alkaa jo maanantaiaamuna. Myös vaimolla koska hänkin osaa sitä odottaa. Eli alkoholi hallitsee elämää niinäkin päivinä kun sitä ei juoda. On vain päiviä jolloin juodaan tai odotetaan juomispäivää.

Tässä olet niin oikeassa. Ihan oikeasti tykkäisin viikonlopuista kun saadaan perheenä olla yhdessä, mutta tavalleen se viikonlopun tulo tympäseekin, kun tietää että mies alkaa kaljaa kittaamaan ja tietää miten ne viikonloput menee. Eikö olisi reilua jos joskus viikonloppu menisi niin että minäkin voisin rentoutua ja tehtäis asioita mistä minäkin tykkäisin?

 

[AivanSama]

Ja kyllä se viikonloppu on pilalla, kun aina mennään miehen pillin mukaan. Todella harvoin tehdään sellaista mistä minä tykkäisin tai nauttisin.. Tai yleensäkkään koko perheenä ei voi tehdä kun se on rahan tuhlausta. En ymmärrä että miten hänelle voidaan aina ne kaljat ostaa, se ei ole tuhlaamista mutta jos ehdotan että käydään vaikka päiväajelulla lauantaina niin se bensaraha on rahan tuhlaamista.

Jos sä olet noin kypsä tilanteeseen ja homma ei vaan toimi ja sä jäät aina kakkoseksi, niin miksi ihmeessä sä olet kyseisessä suhteessa?
Entä jos sä alkaisitkin siirtämän itsellesi aina saman verran rahaa, kuin mies laittaa olueen? Teet niillä sitten aina jotain kivaa?

Sä jäät nyt niinkun... altavastaajaksi. Sä rätiset ja kitiset tilanteesta, mutta sä et oikeastaan tee sille mitään. Pistä selvät sävelet hommaan. Ota itsellesi se mitä sä haluat ja tee asioita, mitkä on sulle tärkeitä. Jos sun mies on kykenemätön osallistumaan, niin anna sen jäädä ulkopuolelle, äläkä välitä siitä.
Sinä olet se, joka menee sun miehen ehdoilla. SINÄ voit myös valita toisin ja alkaa tehdä asoita joita SINÄ haluat.

 

[puoliso1]

Paljonko sun mies juo viikossa? Kaikenkaikkiaan. Miten paljon olutta menee? Paljonko se siis ostaa olutta kaupasta viikossa?

No en tarkkaa määrää osaa sanoa, mutta perjantaina n. 12-14, joskus n.8 kaljaa ja siihen viinipullo päälle, joskus myös kirkasta. Mutta yleensä tuo 12-14 kaljaa. Lauantaina loipparia.. en edes ole laskenu paljon sitä on mutta jos aamusta loiventelee iltaan asti niin sitä voi olla se 20, pari siitä saattaa jäädä kaappiin. Jos lauantai iltapv vasta alottelee niin sitä on taas se mäyris ainakin. Joskus sitten soittelee kavereilleen juomien loputtua oisko kellään myydä lisää.
Viikolla joskus ottaa muutaman.. Ei paljoa töiden takia.

 

[puoliso1]

Jos sä olet noin kypsä tilanteeseen ja homma ei vaan toimi ja sä jäät aina kakkoseksi, niin miksi ihmeessä sä olet kyseisessä suhteessa?
Entä jos sä alkaisitkin siirtämän itsellesi aina saman verran rahaa, kuin mies laittaa olueen? Teet niillä sitten aina jotain kivaa?

Sä jäät nyt niinkun... altavastaajaksi. Sä rätiset ja kitiset tilanteesta, mutta sä et oikeastaan tee sille mitään. Pistä selvät sävelet hommaan. Ota itsellesi se mitä sä haluat ja tee asioita, mitkä on sulle tärkeitä. Jos sun mies on kykenemätön osallistumaan, niin anna sen jäädä ulkopuolelle, äläkä välitä siitä.
Sinä olet se, joka menee sun miehen ehdoilla. SINÄ voit myös valita toisin ja alkaa tehdä asoita joita SINÄ haluat.

Näin olen tehnyt. Sanoin miehelle eilen mitä haluan ja sanoin että mulle kans juomien verran aina rahaa ja teen niillä jotain. Mutta ei se tulis onnistumaan, tai en mä sais joka viikko laittaa saman verran rahaa vaan itseeni.

 

[puoliso1]

No en tarkkaa määrää osaa sanoa, mutta perjantaina n. 12-14, joskus n.8 kaljaa ja siihen viinipullo päälle, joskus myös kirkasta. Mutta yleensä tuo 12-14 kaljaa. Lauantaina loipparia.. en edes ole laskenu paljon sitä on mutta jos aamusta loiventelee iltaan asti niin sitä voi olla se 20, pari siitä saattaa jäädä kaappiin. Jos lauantai iltapv vasta alottelee niin sitä on taas se mäyris ainakin. Joskus sitten soittelee kavereilleen juomien loputtua oisko kellään myydä lisää.
Viikolla joskus ottaa muutaman.. Ei paljoa töiden takia.

Monesti on lauantaille ostanut myös sen laatikon, eli 24 kaljaa. Joskus joku snapsipullo lisäksi mistä vähä maistella mutta miehen viinapään takia on pian sekasi ku seinäkello..
Ja noihin kirkkaisiin kun koskee niin sammuminen satavarma, joskus jopa ennen iltaa. On meillä lasten kanssa siinä sitte kiva lauantai ilta kun mies kuorsaa sohvalla.

 

[AivanSama]

Näin olen tehnyt. Sanoin miehelle eilen mitä haluan ja sanoin että mulle kans juomien verran aina rahaa ja teen niillä jotain. Mutta ei se tulis onnistumaan, tai en mä sais joka viikko laittaa saman verran rahaa vaan itseeni.

Miten niin et saa. Noihin sen juomiin menee heittämällä 60 euroa viikonlopussa. Tottakai sä saat laittaa saman rahan itseesi, kun laitat vaan. Tuossa on meinaan 3120 euroa vuodessa. Se on aika iso raha. Sinuna en sitä haluaisi missata.

 

[vie-ras]

12 pulloa kaljaa ja häiritsevä känni päällä vai ?

Kaikkiin ihmisiin vaikuttaa alkoholi eri tavalla.
Toiset tulee esim känniin pienemmästä määrästä kuin toiset.

 

[puoliso1]

Miten niin et saa. Noihin sen juomiin menee heittämällä 60 euroa viikonlopussa. Tottakai sä saat laittaa saman rahan itseesi, kun laitat vaan. Tuossa on meinaan 3120 euroa vuodessa. Se on aika iso raha. Sinuna en sitä haluaisi missata.

Mielellään tottakai ottaisin tuon rahan, mutta ei se pitemmän päälle tulisi onnistumaan ja muutenkin kun ollut tiukkaa niin en edes voi nyt laittaa vaan itseeni. Mieluusti käyttäisin rahat perheen yhteiseen mukavaan. ja miehestä kaikki muu on tuhlailua niin ei onnistuisi siksikään.

 

["totuus"]

Mielellään tottakai ottaisin tuon rahan, mutta ei se pitemmän päälle tulisi onnistumaan ja muutenkin kun ollut tiukkaa niin en edes voi nyt laittaa vaan itseeni. Mieluusti käyttäisin rahat perheen yhteiseen mukavaan. ja miehestä kaikki muu on tuhlailua niin ei onnistuisi siksikään.

Paras siis vain alistua, kun kerran mies määrää yksin kaikesta.

 

[AivanSama]

Mielellään tottakai ottaisin tuon rahan, mutta ei se pitemmän päälle tulisi onnistumaan ja muutenkin kun ollut tiukkaa niin en edes voi nyt laittaa vaan itseeni. Mieluusti käyttäisin rahat perheen yhteiseen mukavaan. ja miehestä kaikki muu on tuhlailua niin ei onnistuisi siksikään.

Päättääkö teillä mies kaikesta?
Mies on päättäänyt, että se juo, kun se haluaa.
Mies on päättänyt, että se saa käyttää rahaa kuten se haluaa ja sä saat käyttää sitä kuten sun mies haluaa.
Sun mies päättää mikä on tuhlailua ja mikä ei.
Sun mies on päättänyt, että on ihan ok sijoittaa itseensä 3500 euroa vuodessa.

Mitä sä päätät?
Ihan kaikella kunnoituksella, pitäiskö sun lakata olemasta tuommonen vässykkä ja lakata hyppimästä toisen pillin mukaan.

 

[puoliso1]

[QUOTE="totuus";30585557]Paras siis vain alistua, kun kerran mies määrää yksin kaikesta.[/QUOTE]

En niinkään sanonut. En mä tätä enää jaksa kauaa. Mies saa muuttaa omaan asuntoon, jos ei muutu. Mutta minulla nyt "pakko" vielä pari kuukautta tätä kestää ja katsoa. En ala syitä sanomaan miksi pakko kun ei mikään ole pakko mutta kuitenkin

 

[päätön]

Kaikkiin ihmisiin vaikuttaa alkoholi eri tavalla.
Toiset tulee esim känniin pienemmästä määrästä kuin toiset.

:O no en olis ikinä uskonu tollasta.

 

[puoliso1]

Päättääkö teillä mies kaikesta?
Mies on päättäänyt, että se juo, kun se haluaa.
Mies on päättänyt, että se saa käyttää rahaa kuten se haluaa ja sä saat käyttää sitä kuten sun mies haluaa.
Sun mies päättää mikä on tuhlailua ja mikä ei.
Sun mies on päättänyt, että on ihan ok sijoittaa itseensä 3500 euroa vuodessa.

Mitä sä päätät?
Ihan kaikella kunnoituksella, pitäiskö sun lakata olemasta tuommonen vässykkä ja lakata hyppimästä toisen pillin mukaan.

Ihan oikeasti en mä tätä hyväksykkään ja siksi kai me tästä tapellaankin! Ei asiat vaan aina ole niin helppoja. Onhan minulla tunteita miestä kohtaan ja haluaisin tietää miksi se alkoholi niin tärkeää. Ja autanko jos jään ja tarvisko tukea että vois muuttua, mutta kun ei halua muuttua.. Ei nämä asiat ole niin helppoja. Luuletko että voin vaan erota ja olla niinku mitään ei olisi tapahtunut? Ja olla täysin tunteeton.

 

[puoliso1]

:O no en olis ikinä uskonu tollasta.

Anteeksi mutta en ihan oikeasti kaipaa nyt tämmöistä. Ehkä mä vaan oon sitte niin pirttihirmu kun en anna mieheni juoda ja juoda. Siis lomareissut, kesälomat, kaikki. Mua vaan ei naurata yhtään.

 

[kadun varjoisalla puolella]

Tuohon "viinapäähän" vaikuttaa tietysti moni asia. Se, oletko syönyt hyvin vai et. Moni alkoholisti panttaa syömistään, että saisi viinan nousemaan. Seuraavan päivän loiventajaisissa ruokailu unohtuu, joka sekin lisää humalan määrää. Maksa-arvot olisi syytä tarkastaa. Mikäli ne leijuvat pilvissä, ei ole ihme, jos on kännissä heti, kun korkin päälle astuu. Jo pelkästään se, että käytät paljon päihteitä, "pehmentää" päänuppia niin, ettei sitä muutaman selvän päivän aikana ehdi pääsemään täyteen älylliseen huippuunsa.

Jotkut ihmettelivät, kuinka 12 kaljaa tekee alkoholistin. Monet ovat hyvin perustelleet, ettei se määrä vaan se pakko. Eli siihen en sen enempää puutu. Halusin vaan vielä tuoda esille sellaisen asian, jonka vain usein ryyppäävän henkilön läheinen voi tietää:

Se ensimmäinen kaljakin jo muuttaa puolison käytöksen niin, ettei siinä rinnalla ole enää enää se sama ihminen. Tämä ei päde niihin, jotka fiksusti osaavat ottaa sen yhden tai kaksi saunaolutta. Juoppo on oikeastaan ihan pilvissä jo ennen ennenkuin hän avaa ensimmäistäkään. Hän on hyväntuulinen ja täynnä intoa. Tottahan se surettaa elämänkumppania, kun tietää mistä tämä euforinen olo johtuu. Ei lapsista, ei perheestä, ei puolisosta..vaan nimenomaan siitä, kun tietää saavansa kohta olla juovuksissa.

Ja se seuraava loivennuspäivä. Alkoholisti itse ei välttämättä edes hoksaa kuinka humalaista hänen käytöksensä on. Toisen päivän känni kun on se "mukava" känni, silloin muisti saattaa pysyä paremmin tallella, jaksaa kauemmin ja kykenee juomaan suuria määriä pikkuhiljaa päivän aikana. Joskus voi olla taas niinkin, etteivät vieraat ihmiset huomaa kokeneen juopon humalatilaa. Tämä kun on tottunut elämään pikku siivuissa ja osaa tiukoissa paikoissa esittää suht selvää. Mutta puoliso huomaa.

 

[päätön]

asiahan ei mulle kuulu, mutta.
vastasin tuolle nimimerkille vie-ras. eikä se liity mitenkään sinuun.

 

[puoliso1]

Tuohon "viinapäähän" vaikuttaa tietysti moni asia. Se, oletko syönyt hyvin vai et. Moni alkoholisti panttaa syömistään, että saisi viinan nousemaan. Seuraavan päivän loiventajaisissa ruokailu unohtuu, joka sekin lisää humalan määrää. Maksa-arvot olisi syytä tarkastaa. Mikäli ne leijuvat pilvissä, ei ole ihme, jos on kännissä heti, kun korkin päälle astuu. Jo pelkästään se, että käytät paljon päihteitä, "pehmentää" päänuppia niin, ettei sitä muutaman selvän päivän aikana ehdi pääsemään täyteen älylliseen huippuunsa.

Jotkut ihmettelivät, kuinka 12 kaljaa tekee alkoholistin. Monet ovat hyvin perustelleet, ettei se määrä vaan se pakko. Eli siihen en sen enempää puutu. Halusin vaan vielä tuoda esille sellaisen asian, jonka vain usein ryyppäävän henkilön läheinen voi tietää:

Se ensimmäinen kaljakin jo muuttaa puolison käytöksen niin, ettei siinä rinnalla ole enää enää se sama ihminen. Tämä ei päde niihin, jotka fiksusti osaavat ottaa sen yhden tai kaksi saunaolutta. Juoppo on oikeastaan ihan pilvissä jo ennen ennenkuin hän avaa ensimmäistäkään. Hän on hyväntuulinen ja täynnä intoa. Tottahan se surettaa elämänkumppania, kun tietää mistä tämä euforinen olo johtuu. Ei lapsista, ei perheestä, ei puolisosta..vaan nimenomaan siitä, kun tietää saavansa kohta olla juovuksissa.

Ja se seuraava loivennuspäivä. Alkoholisti itse ei välttämättä edes hoksaa kuinka humalaista hänen käytöksensä on. Toisen päivän känni kun on se "mukava" känni, silloin muisti saattaa pysyä paremmin tallella, jaksaa kauemmin ja kykenee juomaan suuria määriä pikkuhiljaa päivän aikana. Joskus voi olla taas niinkin, etteivät vieraat ihmiset huomaa kokeneen juopon humalatilaa. Tämä kun on tottunut elämään pikku siivuissa ja osaa tiukoissa paikoissa esittää suht selvää. Mutta puoliso huomaa.

Tämä just on niinku minun elämästä. Haluaisin että joskus perjantaisin mun vieressä ois minun mukava aviomies, ei se kännäävä äijä.
Ja mies tosiaan on perjantain lähestyessä ja perjantaina iloinen, laitetaan vähä musiikkia soimaan ja aletaan maistelemaan. Tuntuu ettei se perjantai ole mukava ilman kaljaa, meidän seura ei tee onnelliseksi vaan se kalja.

 

[FreezeCat]

Ihan oikeasti en mä tätä hyväksykkään ja siksi kai me tästä tapellaankin! Ei asiat vaan aina ole niin helppoja. Onhan minulla tunteita miestä kohtaan ja haluaisin tietää miksi se alkoholi niin tärkeää. Ja autanko jos jään ja tarvisko tukea että vois muuttua, mutta kun ei halua muuttua.. Ei nämä asiat ole niin helppoja. Luuletko että voin vaan erota ja olla niinku mitään ei olisi tapahtunut? Ja olla täysin tunteeton.

Tossahan toi jo kulminaatiopiste tulikin.

Miehesi ei halua muuttaa toimintatapojaan, vaikka kyseessä olisi sitten perheen ja sinun menettäminen. Miehesi on tehnyt jo valintansa ja se on viikonloppujuominen, mikä johtaa sammumiseen. Ja kerran siihen on tullut jo aivan selkeä kuvio - eli viikko ollaan skarppina mutta perjantaina aloitetaan takuuvarma kännääminen mikä johtaa aina sammumiseen - niin iso ongelmahan miehelläsi on. Sen ratkaiseminen vain lähtee hänestä itsestään.

Kysymyshän tässä vaiheessa kuuluu: mitä sinä haluat elämältäsi? Teillä ei nyt millään kohtaa nämä yhteiset näkemykset asioista, sä olet jo katsellut monta monituista viikonloppua ja...mitä? Hyvin reippaana hoidellut kaikki asiat itse eli omalta osaltasi olet myös myötävaikuttanut viikonloppujen jatkumisiin, valitettavasti.

Mitä vielä siis haluat? Katkeroitua loppuelämäsi ajaksi? Säilöä vihaa ja jossittelua ja ennen kaikkea ruusunpunaisia hattarakuvitelmia siitä, kuinka tässä vielä käännät miehesi "normaalille uomillensa"? Liiallinen ymmärtäminen ja toisen puolesta asioiden tekeminen ja hienoinen hyväksyminen ja alistuminen tilanteeseen ei suinkaan herättele ketään. Joskus se vaatii sitä tunteettomuutta isosti ja jonkin asteista kylmettymistä :hug:.

Ja mitä tulee lapsiin, niin - joko jo kärsivät tilanteesta, kun äiti on katkeran kireänä ja isä ihan pimeen kummallisena ja tekemättömänä sekä äidin ja isän välit ovat katkuiset (lapset hoksaavat nopeasti, millaiset ovat vanhempien keskinäiset välit, vaikka ette heidän nähtensä ja kuullensa tappelisikaan) - tai sitten ovat myöskin alistuneet tilanteeseen. Eli siis kärsivät.

Sä olet jo mun mielestä tehnyt päätöksesi. Sun pitäis nyt vain itse ymmärtää se ja viimein toteuttaa se. Sulla on vielä paljon vuosia edessä, mihin sisällyttää sitä onnea ja yhteenkuuluvuutta - mieti miten aiot käyttää oikeasti ne. Itse sinä oman onnellisuutesi rakennat, itse olet rakennusaineesi hankkimassa. Mieti vastuullisena lapsianne (minkälainen isäkuva heille nyt rakentuu, perhe- elosta ja parisuhteesta puhumattakaan) ja terveen itsekkäänä itseäsi. Tiedät jo, mitä sun pitää tehdä.

 

[puoliso1]

Päättääkö teillä mies kaikesta?
Mies on päättäänyt, että se juo, kun se haluaa.
Mies on päättänyt, että se saa käyttää rahaa kuten se haluaa ja sä saat käyttää sitä kuten sun mies haluaa.
Sun mies päättää mikä on tuhlailua ja mikä ei.
Sun mies on päättänyt, että on ihan ok sijoittaa itseensä 3500 euroa vuodessa.

Mitä sä päätät?
Ihan kaikella kunnoituksella, pitäiskö sun lakata olemasta tuommonen vässykkä ja lakata hyppimästä toisen pillin mukaan.

Niin, mies tosiaan perusteli sitä miksi saa käyttää itseensä sen rahan, niin sillä että koska HÄN tekee työtä sen palkan eteen niin hän saa palkastaan käyttää itseensä sen 12euroa, kun ei aio enää juoda kuin 12 vaan perjantaisin. Mutta ku tiedän ettei se jää tuohon

 

[AivanSama]

Ihan oikeasti en mä tätä hyväksykkään ja siksi kai me tästä tapellaankin! Ei asiat vaan aina ole niin helppoja. Onhan minulla tunteita miestä kohtaan ja haluaisin tietää miksi se alkoholi niin tärkeää. Ja autanko jos jään ja tarvisko tukea että vois muuttua, mutta kun ei halua muuttua.. Ei nämä asiat ole niin helppoja. Luuletko että voin vaan erota ja olla niinku mitään ei olisi tapahtunut? Ja olla täysin tunteeton.

Te tappelette ja sä et "hyväksy".
Ajan haaskausta.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja ala toimia kuten on oikeudenmukaista. Sä saat saman verran rahaa viikossa, kun miehesi käyttää juomiseen. Ei sitä tarvitse kysellä. Koska sä päätät, niin sä voit tehdä niin.

Mä en kehottanut sua eroamaan. Mä kehotin sua tekemään, kuten on oikein. Mä kehotin sua tekemään sitä mitä sä haluat ja viettämään aikaa kuten sä haluat. Sensijaan sä kitiset ja anelet roikkuen sun miehen kintussa, että se ottais sut huomioon. Ota sä itses huomioon ja ala arvostamaan itseäsi vähän enemmän.

Ota ohjat omiin käsiisi. Katsos sä olet toinen aikuinen ihminen teidän taloudessa ja säkin voit päättää asioista.

 

[puoliso1]

Tuohon "viinapäähän" vaikuttaa tietysti moni asia. Se, oletko syönyt hyvin vai et. Moni alkoholisti panttaa syömistään, että saisi viinan nousemaan. Seuraavan päivän loiventajaisissa ruokailu unohtuu, joka sekin lisää humalan määrää. Maksa-arvot olisi syytä tarkastaa. Mikäli ne leijuvat pilvissä, ei ole ihme, jos on kännissä heti, kun korkin päälle astuu. Jo pelkästään se, että käytät paljon päihteitä, "pehmentää" päänuppia niin, ettei sitä muutaman selvän päivän aikana ehdi pääsemään täyteen älylliseen huippuunsa.

Jotkut ihmettelivät, kuinka 12 kaljaa tekee alkoholistin. Monet ovat hyvin perustelleet, ettei se määrä vaan se pakko. Eli siihen en sen enempää puutu. Halusin vaan vielä tuoda esille sellaisen asian, jonka vain usein ryyppäävän henkilön läheinen voi tietää:

Se ensimmäinen kaljakin jo muuttaa puolison käytöksen niin, ettei siinä rinnalla ole enää enää se sama ihminen. Tämä ei päde niihin, jotka fiksusti osaavat ottaa sen yhden tai kaksi saunaolutta. Juoppo on oikeastaan ihan pilvissä jo ennen ennenkuin hän avaa ensimmäistäkään. Hän on hyväntuulinen ja täynnä intoa. Tottahan se surettaa elämänkumppania, kun tietää mistä tämä euforinen olo johtuu. Ei lapsista, ei perheestä, ei puolisosta..vaan nimenomaan siitä, kun tietää saavansa kohta olla juovuksissa.

Ja se seuraava loivennuspäivä. Alkoholisti itse ei välttämättä edes hoksaa kuinka humalaista hänen käytöksensä on. Toisen päivän känni kun on se "mukava" känni, silloin muisti saattaa pysyä paremmin tallella, jaksaa kauemmin ja kykenee juomaan suuria määriä pikkuhiljaa päivän aikana. Joskus voi olla taas niinkin, etteivät vieraat ihmiset huomaa kokeneen juopon humalatilaa. Tämä kun on tottunut elämään pikku siivuissa ja osaa tiukoissa paikoissa esittää suht selvää. Mutta puoliso huomaa.

Kesällä kävi maksa arvoissa ja nehän leijaili pilvissä, mutta "maksa arvothan voi nousta jostain muustakin syystä", lisäksi kesällä säikähdettiin jo ihan tosissaan kun terveys alkoi pettämään.. kävi sairaalassa kovien mahakipujen takia ja pari kertaa yöllä näytti ettei kestä kipujensa kans. Pyöri ja tuskaili ja kärsi sängyssä. Silloin vähensi vähän kun säikähti itsekkin varmaan mutta silti joka viikonloppu pitää juoda ja kesällä taas varmaan vauhti kiihtyy.

 

[puoliso1]

Tossahan toi jo kulminaatiopiste tulikin.

Miehesi ei halua muuttaa toimintatapojaan, vaikka kyseessä olisi sitten perheen ja sinun menettäminen. Miehesi on tehnyt jo valintansa ja se on viikonloppujuominen, mikä johtaa sammumiseen. Ja kerran siihen on tullut jo aivan selkeä kuvio - eli viikko ollaan skarppina mutta perjantaina aloitetaan takuuvarma kännääminen mikä johtaa aina sammumiseen - niin iso ongelmahan miehelläsi on. Sen ratkaiseminen vain lähtee hänestä itsestään.

Kysymyshän tässä vaiheessa kuuluu: mitä sinä haluat elämältäsi? Teillä ei nyt millään kohtaa nämä yhteiset näkemykset asioista, sä olet jo katsellut monta monituista viikonloppua ja...mitä? Hyvin reippaana hoidellut kaikki asiat itse eli omalta osaltasi olet myös myötävaikuttanut viikonloppujen jatkumisiin, valitettavasti.

Mitä vielä siis haluat? Katkeroitua loppuelämäsi ajaksi? Säilöä vihaa ja jossittelua ja ennen kaikkea ruusunpunaisia hattarakuvitelmia siitä, kuinka tässä vielä käännät miehesi "normaalille uomillensa"? Liiallinen ymmärtäminen ja toisen puolesta asioiden tekeminen ja hienoinen hyväksyminen ja alistuminen tilanteeseen ei suinkaan herättele ketään. Joskus se vaatii sitä tunteettomuutta isosti ja jonkin asteista kylmettymistä :hug:.

Ja mitä tulee lapsiin, niin - joko jo kärsivät tilanteesta, kun äiti on katkeran kireänä ja isä ihan pimeen kummallisena ja tekemättömänä sekä äidin ja isän välit ovat katkuiset (lapset hoksaavat nopeasti, millaiset ovat vanhempien keskinäiset välit, vaikka ette heidän nähtensä ja kuullensa tappelisikaan) - tai sitten ovat myöskin alistuneet tilanteeseen. Eli siis kärsivät.

Sä olet jo mun mielestä tehnyt päätöksesi. Sun pitäis nyt vain itse ymmärtää se ja viimein toteuttaa se. Sulla on vielä paljon vuosia edessä, mihin sisällyttää sitä onnea ja yhteenkuuluvuutta - mieti miten aiot käyttää oikeasti ne. Itse sinä oman onnellisuutesi rakennat, itse olet rakennusaineesi hankkimassa. Mieti vastuullisena lapsianne (minkälainen isäkuva heille nyt rakentuu, perhe- elosta ja parisuhteesta puhumattakaan) ja terveen itsekkäänä itseäsi. Tiedät jo, mitä sun pitää tehdä.

Niin tiedän. Mutta kun mua oikeasti pelottaa se, että mitä jos pahenee, mitä jos ei enää pysty näkemään lapsia tai ottamaan heitä luokseen. Lapset kuitenkin rakastavat isäänsä.
Mitä jos tekee itselleen jotain, mitä jos hänelle sattuu jotain, juo terveytensä tms.
jossittelua tämä mutta tuntuu että jos jätän ja lähden ajan itse hänet vielä pahempaan tilanteeseen mistä ei pois pääsyä. Lapset kuitenkin ovat hänelle tärkeitä, uskoisin.

 

[AivanSama]

Niin, mies tosiaan perusteli sitä miksi saa käyttää itseensä sen rahan, niin sillä että koska HÄN tekee työtä sen palkan eteen niin hän saa palkastaan käyttää itseensä sen 12euroa, kun ei aio enää juoda kuin 12 vaan perjantaisin. Mutta ku tiedän ettei se jää tuohon

Mitä vittua sä sitten teet?
Lepäät kaikenaikaa vai?
Ja sä hyväksyt vielä tuon potaskan??? OIKEASTI!

Jos kerran sun miehes on duunissa ja viikonloput se keskittyy dokamiiseen ja sä hoidat kodin sekä lapset, niin etkö sä ole työllistetty silloin täysipäiväisesti 7 päivää viikossa. Sä hoidat himassa sun miehenkin osuuden, joten miksi sä et ole oikeutettu minkäänlaiseen rahalliseen korvaukseen siitä?

Sä kyllä annat toisen kävellä itses yli, ettei mitään järkeä. Ihmekkös tuo, ettei sun miestä paljon sun sanomiset kiinnosta.