Pieni vauva ja huono,väsynyt äiti

[vierailijaxx]

En sano tätä kerjätäkseni sääliä vaan itseäni säälittää lapset jotka joutuvat kestämään minua eikä niin että mä joudun kestämään niitä. He ansaitsevat rakastavan äidin, äidin joka on läsnä, kuuntelee, nauraa heidän kanssaan. Ei äitiä joka vaeltaa kotona zombina, tiuskii jatkuvasti, kieltää kaiken vaan sen vuoksi ettei äiti nyt vaan jaksa!

Vihaan itseäni koska en pysty tarjoamaan sellaista rakastavaa syliä jonka haluaisin.

Siksi en kestä enää tätä syyllisyyden tunnetta ja jatkuvaa pahaa oloa ja ahdistusta joka minussa vallitsee!

Meillä on kaksi lasta, eikä enää vauvoja talossa, mutta nuo fiilikset kuulostavat tutuilta. elämäntilanteet ja lasten temperamentit ovat vaikuttaneet niin, että en kykene olemaan sellainen äiti kun haluaisin ja olin suunnitellut. Neuvolassa minua ei koskaan otettu vakavasti, joten tässä on kitkuteltu itsesyytösten kanssa. Välillä paremmin, välillä huonommin. Sinulla on kuormitusta vielä niin paljon enemmän ja pieni vauva, puhu ihmeessä asiasta neuvolassa! Toivottavasti siellä on ihminen joka ymmärtää ja osaa auttaa.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Sinä et ole huono, vaan sun miehesi on paska. Omat menot ukolle minimiin ja hoitamaan lapsia, että saat levätä

 

[viera.s]

Jos mies on vain osa-aikatyössä, hänellä pitäisi olla aikaa panostaa lapsiin ja kodinhoitoon myös. Ei se nyt vaan käy, että tuollaisessa elämäntilanteessa toinen on
on päivittäin tuntikausia omissa harrastuksissaan. Tietysti omaa aikaakin tarvitaan, mutta sen pitäisi jakaantua tasapuolisesti.

Voisit koittaa sopia, että mies veisi joka päivä isompia lapsia ulos/johonkin aktiviteetteihin. Jos isommat lapset ovat vaan sinun ja vauvan kanssa sisällä, kun itse et jaksa tehdä muuta kuin hoitaa vauvan ja tehdä pakolliset kotityöt, on ymmärrettävää että lapset riehuu ja on hankalia. Ja sitten sinä väsyt entistä enemmän, syntyy siis negatiivinen kierre.

Kodin siisteyttä katsoisin itse vähän läpi sormien, se ei ole ainakaan minulle mikään ykkösprioriteetti. Isommat lapset pitäisi kyllä saada siivoamaan jälkiään, mutta se kannattaisi tehdä positiivisen kautta esim. jollain palkkiosysteemillä.

 

[tsemppiä!]

Pitkä viestiketju jo enkä tiedä, onko tämä sana jo vilahtanut täällä. Jos ei, niin yksi sanaliitto sinulle:
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS!

Voisiko olla?

Olet ainakin kuormitettu enemmän kuin on tarpeen. Tarvitset toisen aikuisen enemmän arkeasi jakamaan. Jos puoliso ei pysty, niin löytyykö isovanhempia, tätejä, setiä, sekkuja, kavereita, naapureita? Entäs perhetyöntekijöitä neuvolan kautta?

 

[poispoispois]

Voisit koittaa sopia, että mies veisi joka päivä isompia lapsia ulos/johonkin aktiviteetteihin. Jos isommat lapset ovat vaan sinun ja vauvan kanssa sisällä, kun itse et jaksa tehdä muuta kuin hoitaa vauvan ja tehdä pakolliset kotityöt, on ymmärrettävää että lapset riehuu ja on hankalia. Ja sitten sinä väsyt entistä enemmän, syntyy siis negatiivinen kierre.

Joka päivä? Oletko sä itse tehnyt koskaan töitä lasten ollessa pieniä? Joka päivä töiden jälkeen johonkin neljän alle kouluikäisen kanssa? Vai vauvakin mukaan? Mies on varmaan paska jossei tähän suostu? Mä sanoisin, että pari iltaa viikossa olisi jo tosi hyvin. Ja ap:ta auttaisi enemmän jos hän ITSE ottaisi tehtäväkseen käydä joka päivä jossain. Viidennen kohdalla luulisi nyt jo että vauva kulkee siinä ohessa mukana. Saisi sitä virikettä mitä vaatii (?) ja isommat tekemistä sekä toki äitikin näkisi muita ihmisiä. Ja sitten vaan reissun jälkeen lihaperunasoselaatikot mikroon ja muksuille ruoka. Kauheeta suorittamista tuommoinen elämä, viis alle kouluiässä ja sit ihmetellään, että "mitä mulle tapahtuu?!"...

 

[viera.s]

Joka päivä? Oletko sä itse tehnyt koskaan töitä lasten ollessa pieniä? Joka päivä töiden jälkeen johonkin neljän alle kouluikäisen kanssa? Vai vauvakin mukaan? Mies on varmaan paska jossei tähän suostu? Mä sanoisin, että pari iltaa viikossa olisi jo tosi hyvin.

Huomasitko, että mies on osapäivätöissä ja omissa harrastuksissaan monta tuntia päivittäin. Joten joo, ei todellakaan ole kohtuuton vaatimus, että nipistää niistä harrasteistaan ja viettää aikaansa lasten kanssa. Varsinkin nyt, kun äiti on uupunut.

Ja vaikka olisikin kokoaikatyössä, niin kyllä silti pitäisi pystyä joka ilta lapsiin vähän panostamaan, viemään heidät edes pihalle. Ei se nyt sen vaativampaa edes ole, kuin katsoa sisällä neljää turhautuneena riehuvaa lasta ja koittaa pitää heitä kurissa. Tietty helpointahan on paeta omiin menoihinsa ja jättää vaimo selviämään yksin viiden pienen kanssa. Sekö on sinusta reilua?

 

[poispoispois]

Huomasitko, että mies on osapäivätöissä ja omissa harrastuksissaan monta tuntia päivittäin. Joten joo, ei todellakaan ole kohtuuton vaatimus, että nipistää niistä harrasteistaan ja viettää aikaansa lasten kanssa. Varsinkin nyt, kun äiti on uupunut.

Ja vaikka olisikin kokoaikatyössä, niin kyllä silti pitäisi pystyä joka ilta lapsiin vähän panostamaan, viemään heidät edes pihalle. Ei se nyt sen vaativampaa edes ole, kuin katsoa sisällä neljää turhautuneena riehuvaa lasta ja koittaa pitää heitä kurissa. Tietty helpointahan on paeta omiin menoihinsa ja jättää vaimo selviämään yksin viiden pienen kanssa. Sekö on sinusta reilua?

Ei ole kohtuuton vaatimus nipistää harrastuksista, mut JOKA ilta? Et äiti sais levätä JOKA ilta? Jotain rajaa nyt siihen syyllistämiseenkin... Helpointa on yleensä muuttaa niitä omia tapoja eikä syytellä toisia ja muuttaa heitä. On se nyt kumma jos ei kotiäiti saa itseään edes ulos päivällä lasten kanssa vaan sekin on sen työssäkäyvän homma töiden päälle.

 

[viera.s]

Ei ole kohtuuton vaatimus nipistää harrastuksista, mut JOKA ilta? Et äiti sais levätä JOKA ilta? Jotain rajaa nyt siihen syyllistämiseenkin... Helpointa on yleensä muuttaa niitä omia tapoja eikä syytellä toisia ja muuttaa heitä. On se nyt kumma jos ei kotiäiti saa itseään edes ulos päivällä lasten kanssa vaan sekin on sen työssäkäyvän homma töiden päälle.

Kyllä, viiden alle kouluikäisen lapsen vanhemman on osallistuttava ihan joka ilta perheen pyörittämiseen vaikka olisikin päivät töissä. Tässä tapauksessa ehdotin, että paras tapa olisi antaa huomiota ja virikkeitä niille isommille lapsille. Tuossa elämäntilanteessa sitä omaa aikaa ei välttämättä jää kummallekaan joka päivä jos lapset halutaan hoitaa hyvin ja antaa heille riittävästi huomiota, ainakaan ennen kuin lapset on nukkumassa. Mutta molempien panosta tarvitaan. Vaikka äiti ei edes olisi uupunut/kärsisi mahdollisesti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Mitä sinä sitten oikein ajattelit, että se mies voi vaan rojahtaa sohvalle illalla tai lähteä omiin harrastuksiin, äidin jatkaessa iltavuoroa huolehtien edelleen koko perheestä ja kotitöistä? Oman ajan pitäisi jakaantua tasaisesti, eli molemmilla olla yhtäläinen oikeus lepohetkiin.

Tietysti on hyvä, jos äiti jaksaa lähteä päivällä lasten kanssa ulos. Se todennäköisesti olisi hänen voinnilleenkin eduksi. Mutta joka tapauksessa miehen panosta tarvitaan illalla, jos ei lasten "ulkoilutukseen", niin kotitöihin ja lasten yksilölliseen huomiointiin. Noin monen pienen lapsen kanssa yksi vanhempi ei vaan mitenkään ehdi tekemään kaikkea. Jos on vielä joku asia joka erityisesti kuormittaa, esim. vaativa vauva tai äidillä synnytyksen jälkeistä masennusta, tarvitaan todennäköisesti iltaisin osallistuvan isän lisäksi muutakin apua arjen pyörittämiseen.

 

[LopenUupunut]

Kiitos! Tänne on tullut ihanan kannystavia kommentteja!

Sitten vielä selvennykseksi heille,jotka nyt miettii mieheni jaksamista töiden jälkeen panostaa perheeseensä:
Sanoin että on lomsutettuna osittain. Tekee töitä silloin kun niitä on,jos on. Ja viime aikoina ollut hiljaista eli ei tuo herra ole töitä nähnyt nyt moneen kuukauteen! Piti isyyslomansakin tuossa...

Eli miehen menot on aamupäivästä iltamyöhään OMIA HARRASTUKSIA! Nyt oli juuri pari päivää mökillä "ottamassa vähän lepiä" hain sen äsken ja tuopa lähti taas vähän kavereidensa kanssa viettää aurinkoista kesäpäivää harrastuksien pariin

Että näin. Tosin nyt on viimeaikaiset keskustelut ollutkin aiheesta "kuinka jatkamme tästä eteenpäin" yhdessä vai yksin...

Vakavat keskustelut jatkuvat vielä illalla kun tulee joskus kotiin.

 

[LopenUupunut]

Kiitos! Tänne on tullut ihanan kannystavia kommentteja!

Sitten vielä selvennykseksi heille,jotka nyt miettii mieheni jaksamista töiden jälkeen panostaa perheeseensä:
Sanoin että on lomsutettuna osittain. Tekee töitä silloin kun niitä on,jos on. Ja viime aikoina ollut hiljaista eli ei tuo herra ole töitä nähnyt nyt moneen kuukauteen! Piti isyyslomansakin tuossa...

Eli miehen menot on aamupäivästä iltamyöhään OMIA HARRASTUKSIA! Nyt oli juuri pari päivää mökillä "ottamassa vähän lepiä" hain sen äsken ja tuopa lähti taas vähän kavereidensa kanssa viettää aurinkoista kesäpäivää harrastuksien pariin

Että näin. Tosin nyt on viimeaikaiset keskustelut ollutkin aiheesta "kuinka jatkamme tästä eteenpäin" yhdessä vai yksin...

Vakavat keskustelut jatkuvat vielä illalla kun tulee joskus kotiin.

Anteeksi kirjoitusvirheet kun puhelimella tätä kirjoitan "lomautettuna" oli tarkoitus sanoa.