Miten suhtautuisitte jos mies ilmoittaisi suhteen alussa...

[vierailija]

Mitä mieltä olisit? Tapaisit kaikin puolin mukavan miehen. Teillä molemmilla olisi takana ero ja lapset. Mies ilmoittaisi ekoilla treffeillä että hän haluaa tehdä alussa selväksi ettei halua enää lapsia, ei halua enää naimisiin ja haluaa pitää talonsa omistuksen aina itsellään (talousasiat kuuluu hänestä pitää erillään). Muuten mies olisi mukavan oloinen ja olisitte jo ihastuneet.

Miten suhtautuisitte tällaiseen ilmoitukseen jo ensitapaamisella?

 

[Elena777]

Kunnioittaisin ja ymmärtäisin häntä, takana voi olla ikäviä kokemuksia ja jokaisella on oikeus päättää siitä haluaako lisää lapsia tai ei. Sitäkin pitää kunnioittaa ja ainahan aika voi muuttaa mielipiteet varsinkin jos mies on vielä nuori.

 

[vierailija]

Sitoutumiskammoinen. Jos haluat parempaa jätä ennenkuin rakastut.

 

[FreezeCat]

Hyvä kun sanoo heti alussa avoimesti mielipiteensä . Eli - tällaisella paketilla olen tässä, ota tai jätä. Reilua ja arvostettavaa.

Ja kuka tietää - voihan ne mielipiteetkin muuttua ajan myötä mutta nyt näin.

 

[vierailija]

Hyvä kun ilmoittaa asiat heti. Voin sitten tehdä omat päätökseni puoleen tai toiseen.

 

[vierailija]

Katsoisin korttia hieman pidemmälle ennenkuin tekisin päätöksen siitä, riittääkö tulevaisuus miehen kanssa kahdestaan vai onko jokin asioista sellainen, josta en kykene luopumaan. Ja toki myös kuulostelisin, onko mies lopulta kuinka ehdoton kannassaan.

Lähtökohtaisesti suhteeseen ei kannata koskaan lähteä sillä ajatuksella, että toista täytyy muuttaa jotenkin. Mutta joskus mielipiteet muuttuvat, kun ihminen ja yhdessäolo tuntuu oikealta. Mieheni sanoi minulle suhteemme alussa, ettei aio koskaan mennä naimisiin, hankkia lapsia tai lemmikkejä eikä halua asua kerrostaloasuntoa vaativammassa asumismuodossa.
10 vuotta myöhemmin meillä on takana 5 vuotta avioliittoa, kaksi koiraa, omakotitalo ja lapsi - lisäksi toinen tulossa. Ja vallan tyytyväiseltä tuo mies vaikuttaa mutta elämänkokemus ja ikäkin varmasti vaikuttavat siihen, kuinka helposti mieli tulee muuttumaan - 25-vuotiaan "mä en ikinä" voi olla hieman eri asia kuin esim. 40-vuotiaan.

 

[vierailija]

Tilanne on se että en itsekään halua lapsia. Mutta mies näkee tulevaisuuden saman katon alla. Joutuisimme muuttamaan eri paikkakunnalle. MInua arveluttaa lähteä lapsen kanssa asumaan taloon, josta toinen voi halutessaan ajaa pois. Hän on sanonut ettei vaadi mitään asumismaksuja minulta, mutta eiköhän sitä ainakin sähköt ja vedet makseta kulutuksen mukaan. Tosi reilua sinänsä.

Mutta kuitenkin pelottaa se kun alussa ollaan noin ehdoton. Mies tuskin muuttaa kantaa, edellinen suhde kaatui juuri noihin asioihin - mies piti päänsä, nainen olisi halunnut enemmän. Pelottaa että asetumme kodiksi ja miehellä on yksinvalta määrätä meidän lähdöstämme.

 

[Elena777]

Tilanne on se että en itsekään halua lapsia. Mutta mies näkee tulevaisuuden saman katon alla. Joutuisimme muuttamaan eri paikkakunnalle. MInua arveluttaa lähteä lapsen kanssa asumaan taloon, josta toinen voi halutessaan ajaa pois. Hän on sanonut ettei vaadi mitään asumismaksuja minulta, mutta eiköhän sitä ainakin sähköt ja vedet makseta kulutuksen mukaan. Tosi reilua sinänsä.

Mutta kuitenkin pelottaa se kun alussa ollaan noin ehdoton. Mies tuskin muuttaa kantaa, edellinen suhde kaatui juuri noihin asioihin - mies piti päänsä, nainen olisi halunnut enemmän. Pelottaa että asetumme kodiksi ja miehellä on yksinvalta määrätä meidän lähdöstämme.

Kyllä sun pitäis sille kertoo noi huoles myös. Hän kertoi oman kantansa joten ihan samalla lailla sulla on oikeus kertoa omista tunteista.

 

[vierailija]

Lapsia mulla on jo riittävästi, ja talo ja auto myös joten niistä en välittäisi. Mutta seurustelemaan en alkais jos ei olisi toivoa nainisiinmenosta. En osaa ottaa suhdetta vakavana sitoutumisena, jos ei olis ajatusta avioliitosta.

 

[vierailija]

Olisin ikionnellinen tuollaisesta miehestä. Minäkään en halua enempää lapsia, enkä halua mennä naimisiin toista kertaa ja haluan pitää kummallakin omat rahat ja omaisuudet. Ne jää sitten aikanaan omille lapsille.

 

[vierailija]

Mitä mieltä olisit? Tapaisit kaikin puolin mukavan miehen. Teillä molemmilla olisi takana ero ja lapset. Mies ilmoittaisi ekoilla treffeillä että hän haluaa tehdä alussa selväksi ettei halua enää lapsia, ei halua enää naimisiin ja haluaa pitää talonsa omistuksen aina itsellään (talousasiat kuuluu hänestä pitää erillään). Muuten mies olisi mukavan oloinen ja olisitte jo ihastuneet.

Miten suhtautuisitte tällaiseen ilmoitukseen jo ensitapaamisella?

No, tavallaan tuollaisen ottaminen esiin manifestinomaisesti vaikuttaisi tosi oudolta ja saattaisi vähentää mielenkiintoa häntä kohtaan.

En itse ole koskaan halunnut naimisiin enkä halua varsinkaan enää (sotkisi omaisuuskysymyksiä lapsiini liittyen), minulla on jo lapset tehtynä enkä lisää halua, ja itselläni on asunto, jonka omistussuhteeseen en halua muutoksia. Minä siis ehdottomasti itse haluaisin juuri tuon kuvion, mitä esimerkissä, mutta pidän epähienona ja friikkimäisenä alkaa messuta sitä ekoilla treffeillä. Joten voi olla, että oma ihastukseni laantuisi. Haluaisin kuitenkin ihmisen, joka lähtisi suhteeseen eri lähtökohdasta kuin tuollaisen kautta.

 

[vierailija]

Tilanne on se että en itsekään halua lapsia. Mutta mies näkee tulevaisuuden saman katon alla. Joutuisimme muuttamaan eri paikkakunnalle. MInua arveluttaa lähteä lapsen kanssa asumaan taloon, josta toinen voi halutessaan ajaa pois. Hän on sanonut ettei vaadi mitään asumismaksuja minulta, mutta eiköhän sitä ainakin sähköt ja vedet makseta kulutuksen mukaan. Tosi reilua sinänsä.

Mutta kuitenkin pelottaa se kun alussa ollaan noin ehdoton. Mies tuskin muuttaa kantaa, edellinen suhde kaatui juuri noihin asioihin - mies piti päänsä, nainen olisi halunnut enemmän. Pelottaa että asetumme kodiksi ja miehellä on yksinvalta määrätä meidän lähdöstämme.

Joo en minä ainakaan laittaisi lapsiani muuttamaan (vaihtamaan koulua tai päiväkotia, jättämään ystäviä) jonkun miehen takia. Minua ainakin ärsyttäisi tuollainen asioiden saneleminen ja itsekeskeinen odottaminen, että kaikki tehdään miehen mukaan.

Seurustelu ja läheinen suhde onnistuvat aikuisilta kyllä eri paikkakunniltakin käsin, ja jos joskus yhteen muutettaisiinkin, niin ei nyt lasten kanssa niin tehdä kovin lyhyen tuntemisen jälkeen - etenkään, jos se sekottaisi lasten elämät totaalisesti.

Ja jos mies ei itse olisi valmis muuttamaan, niin en kyllä ymmärrä, miksi naisen pitäisi muuttaa lapsensa kanssa.

 

[vierailija]

Sanoisin, että siinä on fiksu mies joka on elämänsä oppirahat maksanut.

Noin toimii jokainen itseään kunnioittava mies, joka suunnittelee vakavampaa suhdetta modernin uusfeministisen naisen kanssa, joka punnitsee elämänsä valinnat ja kumppaninsa tekemiset nettifoorumilla joka kuhisee idiootteja, trolleja, mielenterveys- ja moniongelmaisia sekä geneerisiä miesvihaajia.

Todella, todella typerää olisi tässä tapauksessa luottaa sokeasti naiseen. Se kertoisi naiiviudesta ja/tai matalasta älykkyysosamäärästä.

 

[vierailija]

Arvostaisin sitä että tietää mitä tahtoo ja kertoo sen suoraan. Toteaisin että pidemmän päälle haluamme eri asioita. Sitä en tiedä tapaisimmeko vielä "hyvin vuoksi".

 

[vierailija]

Mitä epäselvää tuossa on? Sinä laitat tietenkin sijoitusasunnon ja siinä sulle sitten pahan päivän varalle asunto

 

[vierailija]

Fiksunoloinen mies. Ap, otitko huomioon että myös miehellä ne lapset, ja niillä se koti, olkoon sitten heidän huoltajuuskuvio mikä tahansa.

Veikkaan kuule että mihen liitto on kaatunut siihen että hän on elättänyt jo yhden naisen, maksanut hänelle erossa puolikaan talon jne. Mietippä itse, kuinka varovaiseksi itse tulisit josxolisit vaikka 6-7 vuotta elättänyt koti-isiä, maksanut hänen asumisen ja kulut isolta osalta, ja erossa tuo isä veisi vielä puolet sun mahd maksamasta talosta?

Kuina helpolla lähtisit uuteen suhteeseenn ottamaan nuo samat riskit,jotka saattoi ajaa sut edellisessä erossa konkurssin partaalle?

 

[0oo0]

Fiksu mies.

Jos se noista kiinni olisi niin sopisi. Tosin mun rahoillani osetaisiin sit mun mielestä hieno kesämökki ja sen kulut olisivat mun ja se pysyisi kokonaan omistuksessani. Sit ois reilua eikä tarvitsisi alkaa maksaa vuokria puolin eikä toisin.

 

[aapeee]

Joku sanoi osuvasti että manifestin omaisesti ilmoittaa nuo asiat. Ei hän ole ketään elättänyt, ex-vaimo on maksanut osuutensa joten katkeruudesta ei ole kyse. Avioliitossakin voidaan tehdä avioehto. Minua ehkä eniten mietityttää se että tulisi olemaan aina "kakkosnainen". Se nainen jonka kanssa ei tehdä lapsia eikä mennä avioon. Ei minusta pidä suhteeseen lähteä siten että jospa hän muuttaisi mielensä. Ja sekään ei minulle sovi että "onpa fiksu mies joka on naisista oppinut". Menneisyyden katkeruudet eivät liity minuun. En haluaisi epäluuloista naisvihaajaa partnerikseni. Ei minunkaan kokemukseni etenkään ex-miehestä ole mairitteleva, mutta edelleenkään en ala leimata kaikkia miehiä.

 

[0oo0]

Joku sanoi osuvasti että manifestin omaisesti ilmoittaa nuo asiat. Ei hän ole ketään elättänyt, ex-vaimo on maksanut osuutensa joten katkeruudesta ei ole kyse. Avioliitossakin voidaan tehdä avioehto. Minua ehkä eniten mietityttää se että tulisi olemaan aina "kakkosnainen". Se nainen jonka kanssa ei tehdä lapsia eikä mennä avioon. Ei minusta pidä suhteeseen lähteä siten että jospa hän muuttaisi mielensä. Ja sekään ei minulle sovi että "onpa fiksu mies joka on naisista oppinut". Menneisyyden katkeruudet eivät liity minuun. En haluaisi epäluuloista naisvihaajaa partnerikseni. Ei minunkaan kokemukseni etenkään ex-miehestä ole mairitteleva, mutta edelleenkään en ala leimata kaikkia miehiä.

Siis sä olisit miehelle nainen eikä mikään lapsentekijä ja äiti! Ykkösnainen!

 

[.....]

No, tavallaan tuollaisen ottaminen esiin manifestinomaisesti vaikuttaisi tosi oudolta ja saattaisi vähentää mielenkiintoa häntä kohtaan.

En itse ole koskaan halunnut naimisiin enkä halua varsinkaan enää (sotkisi omaisuuskysymyksiä lapsiini liittyen), minulla on jo lapset tehtynä enkä lisää halua, ja itselläni on asunto, jonka omistussuhteeseen en halua muutoksia. Minä siis ehdottomasti itse haluaisin juuri tuon kuvion, mitä esimerkissä, mutta pidän epähienona ja friikkimäisenä alkaa messuta sitä ekoilla treffeillä. Joten voi olla, että oma ihastukseni laantuisi. Haluaisin kuitenkin ihmisen, joka lähtisi suhteeseen eri lähtökohdasta kuin tuollaisen kautta.

Samaa mieltä.
Kuulostaa siltä, että katkeruus vaivaa vielä miehen mieltä, tai sitten on muutoinkin todella ehdoton ja yksioikoinen ihminen.

 

[vierailija]

Kerran sulle, ap, on noin ehdottoman tärkeää se että uuden tulevan kumppanisi kanssa teet lapsia ja pääset naimisiin niin - kannattaa sitten tämä mies päästää menemään.

Mutta. Yhdessä voi olla ilman naimisiinmenemistä. Ilman ns.toisen kierroksen lapsia, varsinkin jos toisella osapuolella on lapsia tarpeeksi. Ja ihan hurjan onnellinenkin voi olla jos vaikka ei saman katon alla asuisikaan.

Mutta te olette vasta alkumetreillä ja sulla on tärkeinä asioina juuri naimisiin pääseminen ja lasten hankkiminen joten kunnioittaisin toisen avautumista heti näistä isoista linjauksista ja antaisin miehen löytää rinnalleen naisen, jolle kelpaa tuollainen paketti.

 

[.....]

Kerran sulle, ap, on noin ehdottoman tärkeää se että uuden tulevan kumppanisi kanssa teet lapsia ja pääset naimisiin niin - kannattaa sitten tämä mies päästää menemään.

Mutta. Yhdessä voi olla ilman naimisiinmenemistä. Ilman ns.toisen kierroksen lapsia, varsinkin jos toisella osapuolella on lapsia tarpeeksi. Ja ihan hurjan onnellinenkin voi olla jos vaikka ei saman katon alla asuisikaan.

Mutta te olette vasta alkumetreillä ja sulla on tärkeinä asioina juuri naimisiin pääseminen ja lasten hankkiminen joten kunnioittaisin toisen avautumista heti näistä isoista linjauksista ja antaisin miehen löytää rinnalleen naisen, jolle kelpaa tuollainen paketti.

Ei kai tuosta olllut kyse. Käsitin, että ap:kin on lapsensa tehnyt ja avoliittokin kävisi, mutta pelottaa/ihmetyttää tuollainen ensitapaamisella ehdottomuuksien julistaminen.
Kuten sanoin, kyse joko siitä, että edellinen suhde vielä vaivaa. Tai sitten tyyppi on tosi ehdoton muutenkin.

 

[Ammu Moolok]

Sanoisin, et hyvä kun tietää, mitä parisuhteelta haluaa. Jos olisin hakemassa miestä, enkä minäkään haluaisi lapsia, avioliittoa tai yhteistä taloa, olisi tuollainen mies aivan loistava. Jos taas olisin hakemassa suhteelta yhteisiä lapsia, avioliittoa tai yhteistä taloa, osaisin heti siirtyä seuraavaan.

Surkeimpia ovat ne, jotka eivät tiedä mitä haluavat, sanovat kaikkeen ehkä, ja sitten vasta muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen tiputtavat pommina tällaiset reunaehtonsa. Jos parisuhdetta haluava mies ei tiedä, haluaako hän lapsia vai ei, ei sellaiseen mieheen kannata tuhlata aikaa sekuntiakaan. Hänen on ensin kasvettava aikuiseksi ja opeteltava tuntemaan itseään sen verran, että tietää mitä elämältään haluaa. Eron paikkahan se on, jos mies keksii viiden vuoden päästä, että haluaa sittenkin lapsia, koska viiden vuoden päästä minä en pysty lapsia saamaan. Parempi jos mies tietää heti alkuun, että haluaa lapsia, ja hän voi sitten siirtyä heti sellaiseen naiseen, joka myöskin haluaa lapsia.

 

[vierailija]

En ymmärrä tommosia saarnaajia

 

[0oo0]

Tulipa muuten mieleen vielä.
Mies ei lapsia halua. Mutta entä js sellainen kaikesta huolimatta vahingossa saa alkunsa?

Mä olen nykyiselleni -joka todella ei enää lapsia halua- ilmoittanut että vahinkotapaus syntyisi kyllä. Mä kun en aborttiin kykene. Se mahdollinen katastrofi on sit miehen vaan sulatettava.