Se tunne, kun nelikymppisenä tajuat kantavasi mukanasi kasvatuksen tuomaa hedelmää, että minusta ei

[vierailija]

Se oli siis (äitini mielestä) jollain kierolla tavalla minun syyni, että se epävakaa paskiainen kuvitteli minun halunneen pahaa itselleen ja syytti minua jostain, missä olin mokannut hiukan. En tapaa jatkaa suhteita sellaisten nollien kanssa, mutta siihen aikaan vielä uskoin olevani ihan järkyttävän hirveä ystävä ja ansainneeni pelkkää pahaa muilta.
ap

Tai siis tavallaan uskon niin vieläkin, mutta enää en ajattele, että on minun asiani hoidella heille ystäviä, eli itseni. Kaikenlisäksi se oli ihan äitini omassa päässään keksimä vlhe, että ehkä sillä epävakaaalla paskiaisella ei ole ystäviä. Mutta viis totuudesta, kunhan vain sai minut kärsimään, niin maailma oli äidilläni hyvin.
ap

 

[Echo]

Ei kyennyt selvittämään sitä asiaa ihan kertomalla, mikä häntä satutti, vaan aloitti vain ilkeän syyttelyn. Romahdin siitä aivan totaalisesti. Mutta se ei yksin olisi vielä täysin masentanut minua, vaan pahin oli vielä tulossa. Kun kerroin äidilleni hänestä, äitini sanoi, että "ehkä hänellä ei vain ole ystäviä, koita sinä nyt vain olla hänelle ystävä". Ja ei puhettakaan, että minä olisin saanut kokea hänen loukanneen itseäni. Äidiltä ei tullut mitään tukea siihen, eplkkää minun syyttelyäni siitä, että saan "ystävältä" paskaa niskaani. En meinannut päästä koko ihmisestä millään eroon, vaan jatkoin tuon jälkeen "ystävyyttä" kolme vuotta.
ap

Hmm...en sano tätä pahalla, mutta siinä taisi teitä sen ex-ystäväsi kanssa olla 2 rikkinäistä ihmistä, plus että äitisi vielä oli pisteenä i:n päälle. Usein rikkinäisten keskinäiset riidat on repiviä ja menee syvälle mielen sopukoihin.

Oleile tavallisten, tasaisten, rauhallisten, iloisten ihmisten kanssa ja ravitse itseäsi heidän seurallaan. Kyllä hekin osaavat draamaa kehittää, mutta se on usein semmoista kevyttä pintatasoa.

Äh, vaikea kuvailla mitä tarkoitan. Mutta sillä keiden seurassa on, on iso vaikutus mielenterveyteen. En tarkoita joidenkin ihmisten syrjimistä, mutta elämässä kannattaa olla niin paljon positiivisia, terveitä ja voimaa antavia ihmisiä, että jaksaa taas välillä kohdata niitä puoli-narskuja tai ongelmaisia.

 

[vierailija]

Ei kyennyt selvittämään sitä asiaa ihan kertomalla, mikä häntä satutti, vaan aloitti vain ilkeän syyttelyn. Romahdin siitä aivan totaalisesti. Mutta se ei yksin olisi vielä täysin masentanut minua, vaan pahin oli vielä tulossa. Kun kerroin äidilleni hänestä, äitini sanoi, että "ehkä hänellä ei vain ole ystäviä, koita sinä nyt vain olla hänelle ystävä". Ja ei puhettakaan, että minä olisin saanut kokea hänen loukanneen itseäni. Äidiltä ei tullut mitään tukea siihen, eplkkää minun syyttelyäni siitä, että saan "ystävältä" paskaa niskaani. En meinannut päästä koko ihmisestä millään eroon, vaan jatkoin tuon jälkeen "ystävyyttä" kolme vuotta.
ap

Tuolla lauseellaan äitini osoitti, ettei yhtään, lainkaan ajatellut omaa tytärtään tuossa tilanteessa, vaan luultavasti ainoastaan itseään. Eikä se mikään yllätys olekaan, vaan ainoastaan osoitus siitä, etten ole minkään arvoinen.
Jopa se ystävänikin oli äidilleni täekeämpi ihminen, kuin minä, ja hänen tunteensa. Minusta ja siitä, miten se tilanne romahdutti minut täysin, ei ollut mitään väliä.
Silti minä uskoin itsestäni pahaa (olihan minulle suututtu) ja kuvittelin, äidin sanoin, ettei minulla voi olla ystäviä, ellen tule toimeen (tällaisten minun mokistani minulle suuttuvien) ihmisten kanssa.
Minä en kuitenkaan KOSKAAN saanut suuttua ystävieni mokista (en heille asti kyllä suuttunutkaan, vaan koitin olla hienotunteinen ja ratkoa tunteeni muualla, käytännössä äitini avulla) vaan sellainen oli ankarasti rangaistavaa ja rangaistus oli minulle huutaminen, minun sättiminen ja minun syyttämiseni. Vaikka minusta olisi aika normaalia, että lapsi ennen kuin aloittaa vältellä ystävää koittaa saada kotoa apua tilanteeseen.
ap

 

[vierailija]

Hmm...en sano tätä pahalla, mutta siinä taisi teitä sen ex-ystäväsi kanssa olla 2 rikkinäistä ihmistä, plus että äitisi vielä oli pisteenä i:n päälle. Usein rikkinäisten keskinäiset riidat on repiviä ja menee syvälle mielen sopukoihin.

Oleile tavallisten, tasaisten, rauhallisten, iloisten ihmisten kanssa ja ravitse itseäsi heidän seurallaan. Kyllä hekin osaavat draamaa kehittää, mutta se on usein semmoista kevyttä pintatasoa.

Äh, vaikea kuvailla mitä tarkoitan. Mutta sillä keiden seurassa on, on iso vaikutus mielenterveyteen. En tarkoita joidenkin ihmisten syrjimistä, mutta elämässä kannattaa olla niin paljon positiivisia, terveitä ja voimaa antavia ihmisiä, että jaksaa taas välillä kohdata niitä puoli-narskuja tai ongelmaisia.

Miksiköhän nämä mieleltään iloiset ja hyväntuuliset ihmiset kaipaisivat minun raskasmielistä ja masentuneisuuden lamaamaa seuraani?
ap

 

[vierailija]

Hmm...en sano tätä pahalla, mutta siinä taisi teitä sen ex-ystäväsi kanssa olla 2 rikkinäistä ihmistä, plus että äitisi vielä oli pisteenä i:n päälle. Usein rikkinäisten keskinäiset riidat on repiviä ja menee syvälle mielen sopukoihin.

Oleile tavallisten, tasaisten, rauhallisten, iloisten ihmisten kanssa ja ravitse itseäsi heidän seurallaan. Kyllä hekin osaavat draamaa kehittää, mutta se on usein semmoista kevyttä pintatasoa.

Äh, vaikea kuvailla mitä tarkoitan. Mutta sillä keiden seurassa on, on iso vaikutus mielenterveyteen. En tarkoita joidenkin ihmisten syrjimistä, mutta elämässä kannattaa olla niin paljon positiivisia, terveitä ja voimaa antavia ihmisiä, että jaksaa taas välillä kohdata niitä puoli-narskuja tai ongelmaisia.

Ja juu, tämä ystäväni oli äitini mielestä ihan terve. No, totta kai oli, koska molemmat olivat sairaita ja samanlaisia narsisteja.
En minä ole nähnyt heitä sairaina kovinkaan kauaa, koska onhan se nyt vain hirveän muita ajattelevaa huolehtia että ehkei minun "ystävälläni" ole keitään muita?
Ja siis en tajua mitä tarkoitat että syrjisin jotakuta, jos en halua olla hänen kanssaan? Luuletko sinä, että ne hymyilevät ja positiiviset ihmiset haluavat uhrata elämäänsä minun auttamiseeni?
Ja luuletko sinä, että minua kiinnostaa auttaa näitä puoli-narskuja jao ngelmaisia?
Minun puolestani voivat jokainen tappaa itsensä ja heti.
ap

 

[vierailija]

Ja juu, tämä ystäväni oli äitini mielestä ihan terve. No, totta kai oli, koska molemmat olivat sairaita ja samanlaisia narsisteja.
En minä ole nähnyt heitä sairaina kovinkaan kauaa, koska onhan se nyt vain hirveän muita ajattelevaa huolehtia että ehkei minun "ystävälläni" ole keitään muita?
Ja siis en tajua mitä tarkoitat että syrjisin jotakuta, jos en halua olla hänen kanssaan? Luuletko sinä, että ne hymyilevät ja positiiviset ihmiset haluavat uhrata elämäänsä minun auttamiseeni?
Ja luuletko sinä, että minua kiinnostaa auttaa näitä puoli-narskuja jao ngelmaisia?
Minun puolestani voivat jokainen tappaa itsensä ja heti.
ap

Siis nämä, joilla on ongelmia. Siinähän heistä päästäisiin näppärimmin eroon. Ei sellaisia kukaan kaipaa.
ap

 

[Echo]

Miksiköhän nämä mieleltään iloiset ja hyväntuuliset ihmiset kaipaisivat minun raskasmielistä ja masentuneisuuden lamaamaa seuraani?
ap

No ei ne kaipaakaan (sorisorisori! ) Mutta sinä tarttet heitä. Anna heidän arkisuutensa, rauhallisuuden ja positiivisuuden tarttua suhun, ota heiltä vaikutteita, lämmittele heidän läsnäolossaan.
Sit huomaat joku päivä että muutut heidän kaltaisekseen ja joku heistä jää sun vierellesi.

Psyyke ei jaksa loputtomiin kannatella raskaita asioita eikä kestä pitkällistä vatvomista, ilman että sillä on isompia vaikutuksia siihen ihmiseen psykosomaattisesti. Ihminen alkaa kasvaa vinoon ja asiat kiertää kehää.

Omaa mieltä pitää ruokkia ja ravita, muuten se ei kestä. Mieleisiä juttuja, kivoja keskusteluja, mukavaa tekemistä, lepoa. Naurua, vitsailua. (Itse lisäisin vielä rukouksen, mut en tuputa sulle)
Sit kun ravitset säännöllisesti itseäsi, huomaat että arkesi on tasaisempaa ja olet vahvempi.

Se on tärkeää myös sen takia, että ymmärrät sitä, missä todellisuudessa muut ihmiset elää: se muiden maailma on aika mukava paikka, iloineen ja suruineen.

 

[vierailija]

Minulla ei todellakaan ole mitään aietta jaksaa puoli-narskujen ja ongelmaisten seuraa. Mieluiten tuhoaisin heidät omin pikku kätösin ja ampuisin jätökset avaruuteen.
ap

 

[vierailija]

No ei ne kaipaakaan (sorisorisori! ) Mutta sinä tarttet heitä. Anna heidän arkisuutensa, rauhallisuuden ja positiivisuuden tarttua suhun, ota heiltä vaikutteita, lämmittele heidän läsnäolossaan.
Sit huomaat joku päivä että muutut heidän kaltaisekseen ja joku heistä jää sun vierellesi.

Psyyke ei jaksa loputtomiin kannatella raskaita asioita eikä kestä pitkällistä vatvomista, ilman että sillä on isompia vaikutuksia siihen ihmiseen psykosomaattisesti.

Omaa mieltä pitää ruokkia ja ravita, muuten se ei kestä. Mieleisiä juttuja, kivoja keskusteluja, mukavaa tekemistä, lepoa. Naurua, vitsailua. (Itse lisäisin vielä rukouksen, mut en tuputa sulle)
Sit kun ravitset säännöllisesti itseäsi, huomaat että arkesi on tasaisempaa ja olet vahvempi.

Se on tärkeää myös sen takia, että ymmärrät sitä, missä todellisuudessa muut ihmiset elää: se muiden maailma on aika mukava paikka, iloineen ja suruineen.

No tapanani ei ole olla kenellekään kivi kengässä, joten miksi ihmeessä kuvittelisin heitä kiinnostavan sen, mitä minä mahdollisesti tarvitsen? Jos he eivät tarvitse minua niin saatanan paskoja ovat, enkä kyllä vaivaa heitä sillä, mitä minulle on tehty, ellei niiden saatanoiden aivot ymmärrä haluta auttaa minua.
ap

 

[vierailija]

No ei ne kaipaakaan (sorisorisori! ) Mutta sinä tarttet heitä. Anna heidän arkisuutensa, rauhallisuuden ja positiivisuuden tarttua suhun, ota heiltä vaikutteita, lämmittele heidän läsnäolossaan.
Sit huomaat joku päivä että muutut heidän kaltaisekseen ja joku heistä jää sun vierellesi.

Psyyke ei jaksa loputtomiin kannatella raskaita asioita eikä kestä pitkällistä vatvomista, ilman että sillä on isompia vaikutuksia siihen ihmiseen psykosomaattisesti. Ihminen alkaa kasvaa vinoon ja asiat kiertää kehää.

Omaa mieltä pitää ruokkia ja ravita, muuten se ei kestä. Mieleisiä juttuja, kivoja keskusteluja, mukavaa tekemistä, lepoa. Naurua, vitsailua. (Itse lisäisin vielä rukouksen, mut en tuputa sulle)
Sit kun ravitset säännöllisesti itseäsi, huomaat että arkesi on tasaisempaa ja olet vahvempi.

Se on tärkeää myös sen takia, että ymmärrät sitä, missä todellisuudessa muut ihmiset elää: se muiden maailma on aika mukava paikka, iloineen ja suruineen.

Todella paskaa kuvitelmaa sinulta, tuossa asetelmassahan olisin täysin sen armoilla, mitä nämä kuvailemasi pikku-jeesukset kulloinkin haluavat minulle antaa, jos he eivät tarvitse minua. Juu ei kiitos, mitä hittoa mä sellaisilla ihmisillä tekisin, jotka hylkäisivät minut oman onneni nojaan, kun haluaisivat päästä pitämään hauskaa ja omaan kevyempään elämäänsä, ja kun eivät enää vain oikein jaksaisi minua? Mieluummin olen omassa hyvässä seurassani. ja etsin ihmisen, joka tarvitsee myös minua.
ap

 

[vierailija]

No ei ne kaipaakaan (sorisorisori! ) Mutta sinä tarttet heitä. Anna heidän arkisuutensa, rauhallisuuden ja positiivisuuden tarttua suhun, ota heiltä vaikutteita, lämmittele heidän läsnäolossaan.
Sit huomaat joku päivä että muutut heidän kaltaisekseen ja joku heistä jää sun vierellesi.

Psyyke ei jaksa loputtomiin kannatella raskaita asioita eikä kestä pitkällistä vatvomista, ilman että sillä on isompia vaikutuksia siihen ihmiseen psykosomaattisesti. Ihminen alkaa kasvaa vinoon ja asiat kiertää kehää.

Omaa mieltä pitää ruokkia ja ravita, muuten se ei kestä. Mieleisiä juttuja, kivoja keskusteluja, mukavaa tekemistä, lepoa. Naurua, vitsailua. (Itse lisäisin vielä rukouksen, mut en tuputa sulle)
Sit kun ravitset säännöllisesti itseäsi, huomaat että arkesi on tasaisempaa ja olet vahvempi.

Se on tärkeää myös sen takia, että ymmärrät sitä, missä todellisuudessa muut ihmiset elää: se muiden maailma on aika mukava paikka, iloineen ja suruineen.

Olet oikea ylimielinen paska, kun tarjoilet minulle seuraa ihmisistä, joita en oikeasti edes kiinnosta. Mutta olisin ilmeisesti jonkinlainen heidän egaan buustaava charity case, jolle kukkasen ojentamisesta saisitte itsellenne hyvän mielen. Mä olen paljon enemmän, sori vaan itsellesi.
ap

 

[Echo]

No tapanani ei ole olla kenellekään kivi kengässä, joten miksi ihmeessä kuvittelisin heitä kiinnostavan sen, mitä minä mahdollisesti tarvitsen? Jos he eivät tarvitse minua niin saatanan paskoja ovat, enkä kyllä vaivaa heitä sillä, mitä minulle on tehty, ellei niiden saatanoiden aivot ymmärrä haluta auttaa minua.
ap

Sen takia sanoi tuon, että oppisit heiltä uusia tapoja ajatella. Älä loukkaannu, tää on vain toteamus, mutta sä kuulostat tyypilliselle narsistin uhrille, joka on kuin nurkkaan ajettu eläin. Ajattelet kuin nurkkaan ajettu eläin.
Mutta kun ei ihmiset oo semmosia.

Tietysti jokainen haluaa että häntä tarvitaan. Mutta ei sun silti pidä kelpuuttaa ketä tahansa vierellesi: voihan joku lähi-pubin juoppo-örisijä Pena tarvita sua ja sun lohtuasi. Mut siinä kävis niin että sokea sokeaa taluttaa, tai rikkinäinen rikkinäistä.

Sä tarttet terveitä ihmisiä ympärillesi, koska rikkinäiset sairastuttaa sua pahemmin.
Joku naapurin apuhoitaja-Sirpa joka lenkkeilyttää koiriaan, voi olla oikein mainio ihmissuhde. Ei sen tartte olla mistään suihkuseurapiireistä.
Ensin se tarttee sua koirilleen hoitajaksi yhdeksi päiväksi, sitten sä käyt kysymässä siltä sokeria, sit se pyytää kahville jne.

 

[vierailija]

Sen takia sanoi tuon, että oppisit heiltä uusia tapoja ajatella. Älä loukkaannu, tää on vain toteamus, mutta sä kuulostat tyypilliselle narsistin uhrille, joka on kuin nurkkaan ajettu eläin. Ajattelet kuin nurkkaan ajettu eläin.
Mutta kun ei ihmiset oo semmosia.

Tietysti jokainen haluaa että häntä tarvitaan. Mutta ei sun silti pidä kelpuuttaa ketä tahansa vierellesi: voihan joku lähi-pubin juoppo-örisijä Pena tarvita sua ja sun lohtuasi. Mut siinä kävis niin että sokea sokeaa taluttaa, tai rikkinäinen rikkinäistä.

Sä tarttet terveitä ihmisiä ympärillesi, koska rikkinäiset sairastuttaa sua pahemmin.
Joku naapurin apuhoitaja-Sirpa joka lenkkeilyttää koiriaan, voi olla oikein mainio ihmissuhde. Ei sen tartte olla mistään suihkuseurapiireistä.
Ensin se tarttee sua koirilleen hoitajaksi yhdeksi päiväksi, sitten sä käyt kysymässä siltä sokeria, sit se pyytää kahville jne.

En mä kysy keneltäkään sokeria, mä oon itseni varassa ja hoidan asiani itse. Enkä mä jaksaisi kenenkään koiria lenkittää. Se ihminenhän voi loukkaantua minulle aivan mistä tahansa ja taas mennään, eli kokisin että mokasin kaiken. Ja koska ihmisillä on niin iso ego, niin siitähän ei voi sanoa, koska Sirpa vai mikä vittu se olikaan olisi vain raivona siitä, ettei saa levitellä paskaansa päälleni. Olisi todella loukkaantunut, että hän muka satutti minua, koska mussa on syy. Jne.
ap

 

[vierailija]

Ja siis mä en sanoisi sille Sirpalle, että mä koen, että mä mokasin kaiken, koska itsekkäät ihmiset käyttää sitä vain hyväkseen. "Niin sä mokasitkin", Sirpa-paskapää ajattelisi, eikä tajuaisi ollenkaan, että hän itse vastaa tunteistaan, enkä minä, eli suuttuminen minulle oli loukkaavaa.
ap

 

[vierailija]

Ja nyt jos joku kysyy, että "eikö sua yhtään kiinnosta muiden ihmisten tai ystäviesi tunteet", niin koska mulle tulee niistä (jos ne jotenkin johtuvat minusta) vain sellainen olo, että mokasin kaiken, minusta ei ole mihinkään, niin vastaus on, että eipä ole pisaraakaan voimia siihen. Selvitelkööt itse paskansa, vaikka se nousisikin minusta, jos itse koen, etten asiassa ole toiminut esim. tarkoituksellisesti väärin tai väärin laisinkaan.
ap

 

[Echo]

Olet oikea ylimielinen paska, kun tarjoilet minulle seuraa ihmisistä, joita en oikeasti edes kiinnosta. Mutta olisin ilmeisesti jonkinlainen heidän egaan buustaava charity case, jolle kukkasen ojentamisesta saisitte itsellenne hyvän mielen. Mä olen paljon enemmän, sori vaan itsellesi.
ap

Mun esimerkki-ihmiset on ihan tavallisia: duunareita, työttömiä, eläkeläisiä jne.

Mut siinä olet oikeassa, että ei ketään kiinnosta masentunut ja synkkä ihminen. Ja mä heitän sulle kysymyksen:

Kumpaako etsit siitä ihmisestä, terapiasuhdetta vai ihmissuhdetta?

Moni ymmärtää että sulla on ollu kamala lapsuus. Mut harva haluaa olla kenellekään pelkkä olkapää, terapeutti tai likaämpäri.

Jos sä sanot että haluat semmosen ihmisen joka tarttee sua, niin mitä sulla vuorostasi on tarjota hänelle? Angstausta äidistäsi?
Ystäväkandidaatti haluaa tietää mistä olet kiinnostunut, mitä touhuat, mitä sun lapsille kuuluu.

Bingo: sen takia sanon, että ime itseesi monipuolisesti ihmiselämän osa-alueita jotta sulla on sitä ammennettavaa toiselle. Ystävyydessä puhutaan paljon ihan arjesta, ja vaikka siihen kuuluu vaikeiden asioiden läpikäyntiä ja toisen tukemista, niin ei siinä koko ajan niitä märehditä.

 

[vierailija]

Mun esimerkki-ihmiset on ihan tavallisia: duunareita, työttömiä, eläkeläisiä jne.

Mut siinä olet oikeassa, että ei ketään kiinnosta masentunut ja synkkä ihminen. Ja mä heitän sulle kysymyksen:

Kumpaako etsit siitä ihmisestä, terapiasuhdetta vai ihmissuhdetta?

Moni ymmärtää että sulla on ollu kamala lapsuus. Mut harva haluaa olla kenellekään pelkkä olkapää, terapeutti tai likaämpäri.

Jos sä sanot että haluat semmosen ihmisen joka tarttee sua, niin mitä sulla vuorostasi on tarjota hänelle? Angstausta äidistäsi?
Ystäväkandidaatti haluaa tietää mistä olet kiinnostunut, mitä touhuat, mitä sun lapsille kuuluu.

Bingo: sen takia sanon, että ime itseesi monipuolisesti ihmiselämän osa-alueita jotta sulla on sitä ammennettavaa toiselle. Ystävyydessä puhutaan paljon ihan arjesta, ja vaikka siihen kuuluu vaikeiden asioiden läpikäyntiä ja toisen tukemista, niin ei siinä koko ajan niitä märehditä.

Ei minulla tarvitse olla mitään ammentaa, varmaan riittävän samanlaisen kohtalon jakaminen riittää kiinnostuksen pohjaksi. Ja loppu on mitä on ja joko toimii tai ei toimi. Ei mua ainakaan kiinnosta ihmisissä se, mitä heidän lapsilleen kuulu, eikä aina sekään, mistä toinen on kiinnostunut, jos se asia ei kiinnosta minua.
En itsekään koita selostaa muille asioita, joista MINÄ olen kiinnostunut, ja he eivät.
ap

 

[Echo]

En mä kysy keneltäkään sokeria, mä oon itseni varassa ja hoidan asiani itse. Enkä mä jaksaisi kenenkään koiria lenkittää. Se ihminenhän voi loukkaantua minulle aivan mistä tahansa ja taas mennään, eli kokisin että mokasin kaiken. Ja koska ihmisillä on niin iso ego, niin siitähän ei voi sanoa, koska Sirpa vai mikä vittu se olikaan olisi vain raivona siitä, ettei saa levitellä paskaansa päälleni. Olisi todella loukkaantunut, että hän muka satutti minua, koska mussa on syy. Jne.
ap

Sä oot lukioaikana joutunut ystäväsi ryöpyn ja syyllistämisen kohteeksi ja automaattisesti ajattelet että jokainen ihmissuhde menee niin?

Te olitte kaiken lisäksi nuoria ja herkässä iässä. Joku ymmärtäväistä sorttia oleva aikuinen ei toimisi tai puhuisi kuin sun ex-kaverisi.

Ymmärrän että pelkäät mokaamista uudestaan. Varmasti tulet niitä kohtaamaan, niin mäkin. Mut jos 10 pieleenmenneestä ystäväyrityksestä jää 1 uskollinen ystäväkandidaatti, niin saldo on plussan puolella!

 

[vierailija]

Ei minulla tarvitse olla mitään ammentaa, varmaan riittävän samanlaisen kohtalon jakaminen riittää kiinnostuksen pohjaksi. Ja loppu on mitä on ja joko toimii tai ei toimi. Ei mua ainakaan kiinnosta ihmisissä se, mitä heidän lapsilleen kuulu, eikä aina sekään, mistä toinen on kiinnostunut, jos se asia ei kiinnosta minua.
En itsekään koita selostaa muille asioita, joista MINÄ olen kiinnostunut, ja he eivät.
ap

Jos he teeskentelevät kiinnostunutta ollakseen mieliksi, niin se ei ole minun ongelmani, vaan heidän. Mä en teeskentele kiinnostunutta, jos en ole kiinnostunut. Ei ole voimia sellaiseenkaan.
ap

 

[vierailija]

Sä oot lukioaikana joutunut ystäväsi ryöpyn ja syyllistämisen kohteeksi ja automaattisesti ajattelet että jokainen ihmissuhde menee niin?

Te olitte kaiken lisäksi nuoria ja herkässä iässä. Joku ymmärtäväistä sorttia oleva aikuinen ei toimisi tai puhuisi kuin sun ex-kaverisi.

Ymmärrän että pelkäät mokaamista uudestaan. Varmasti tulet niitä kohtaamaan, niin mäkin. Mut jos 10 pieleenmenneestä ystäväyrityksestä jää 1 uskollinen ystäväkandidaatti, niin saldo on plussan puolella!

En mä mokaamista niinkään pelkää, vaan sitä, että joku ihminen syyllistää minua siitä.
ap

 

[Echo]

Ei minulla tarvitse olla mitään ammentaa, varmaan riittävän samanlaisen kohtalon jakaminen riittää kiinnostuksen pohjaksi. Ja loppu on mitä on ja joko toimii tai ei toimi. Ei mua ainakaan kiinnosta ihmisissä se, mitä heidän lapsilleen kuulu, eikä aina sekään, mistä toinen on kiinnostunut, jos se asia ei kiinnosta minua.
En itsekään koita selostaa muille asioita, joista MINÄ olen kiinnostunut, ja he eivät.
ap

Mä masennan sua nyt: tuo ei riitä ihmissuhteen pohjaksi. Psykoterapeutille tuo riittäisi terapiasuhteen jatkamiseksi, mutta tavallinen ihmissuhde ei pyöri yhden teeman varassa.

Voithan sä mennä vaikka narsistien tuki ry:n keskusteluiltoihin. Joo, muutamat tapaamiset niissä kuvioissa tutustumasi ihmisen kanssa voi mennä ok kun puhutte suunne puhtaaksi omista kokemuksistanne.

Mut sit tulee vaihe:mistäs sitten puhutaan?

Ei harrasteryhmissä kaikki ala kaveerata keskenään, ei edes vertaistukiryhmässä, jos ei ole muuta tarttumapintaa kuin se 1 asia.

 

[vierailija]

En mä mokaamista niinkään pelkää, vaan sitä, että joku ihminen syyllistää minua siitä.
ap

Koska mulla ei ole "aseita" sitä vastaan. Olen terapiassa hankkiakseni ne aseet. Ja sen jälkeen avaan sarjatulen sitä ihmistä kohti, joka kehtaakin syyttää minua jos mä mokasin, koska sen pitää mahtua ystävyyssuhteeseen ja se on inhimillistä. Jos ei sitä tajua, niin ansaitsee samalla mitalla takaisin. En sääli sellaisia ihmisiä sitten enää, tai en kai mä nykyisinkään sääli, en vain kykene sanomaan mitään takaisin, jostain syystä. Varmaan äitini takia.
ap

 

[vierailija]

Mä masennan sua nyt: tuo ei riitä ihmissuhteen pohjaksi. Psykoterapeutille tuo riittäisi terapiasuhteen jatkamiseksi, mutta tavallinen ihmissuhde ei pyöri yhden teeman varassa.

Voithan sä mennä vaikka narsistien tuki ry:n keskusteluiltoihin. Joo, muutamat tapaamiset niissä kuvioissa tutustumasi ihmisen kanssa voi mennä ok kun puhutte suunne puhtaaksi omista kokemuksistanne.

Mut sit tulee vaihe:mistäs sitten puhutaan?

Ei harrasteryhmissä kaikki ala kaveerata keskenään, ei edes vertaistukiryhmässä, jos ei ole muuta tarttumapintaa kuin se 1 asia.

Mikä vitun besserwisseri sä oikein kuvittelet olevasi? Toivottavasti sulla ei ole lapsia, kun olet noin saatanan ankea. Sä et tiedäkään, mikä ihmisten välillä voi "riittää" ystävyyssuhteeksi, koska sä olet joku hitun tyhmä normeihintuijottaja ja ilmeisesti uskovainenkin vielä. Nehän vasta normeja asettelevatkin toisille. Älä sä mulle saarnaa siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Vaikeampaa voi olla löytää, ei tule tusina-Sirpasta naapurista ehkä ystävää minulle, mutta mahdolllista on se, että löydän toisen samanlaisen, mitä itsekin olen, olen siitä todiste, koska minäkin olen olemassa.
ap

 

[Echo]

Jos he teeskentelevät kiinnostunutta ollakseen mieliksi, niin se ei ole minun ongelmani, vaan heidän. Mä en teeskentele kiinnostunutta, jos en ole kiinnostunut. Ei ole voimia sellaiseenkaan.
ap

No tämä.
Jos et ole kiinnostunut toisen ihmisen elämästä, niin sun on aika turha haikailla ihmissuhteita ympärille. Psykoterapia on yksipuolista meininkiä, ihmissuhde ei.

Ihmiset teeskentelee, puoli-teeskentelee ja sit on ihan aidosti kiinnostuneita toisten asioista.
Se on harjoittelemista. Ensin voi teeskennellen kysyä sen Sirpan koirien rodusta, kohta huomaat että oletki aidosti kiinnostunut.
Kiinnostus on tarttuvaa sorttia. Kohta huomaat olevasi Sirpan kanssa agilityssa.

 

[Echo]

Mikä vitun besserwisseri sä oikein kuvittelet olevasi? Toivottavasti sulla ei ole lapsia, kun olet noin saatanan ankea. Sä et tiedäkään, mikä ihmisten välillä voi "riittää" ystävyyssuhteeksi, koska sä olet joku hitun tyhmä normeihintuijottaja ja ilmeisesti uskovainenkin vielä. Nehän vasta normeja asettelevatkin toisille. Älä sä mulle saarnaa siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei. Vaikeampaa voi olla löytää, ei tule tusina-Sirpasta naapurista ehkä ystävää minulle, mutta mahdolllista on se, että löydän toisen samanlaisen, mitä itsekin olen, olen siitä todiste, koska minäkin olen olemassa.
ap

No sen verran olen vaan maailmaa nähnyt, että 1 asian varassa harvoin ystävyyssuhde toimii.
Ja mistä tiedät löydätkö semmoista harvinaista tyyppiä rinnallesi heti? Odotat sitä ihmistä vaikka 10 vuotta ja sillä aikaa, siinä vierelläsi olisi taviksia, joita ylenkatsot ja joihin et halua tutustua.

Sori kun puhun suoraan, mutta näin se on.