V
vierailija
Vieras
Talous
Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen
Tutkija Mats Ekman kertoo kansantalouden väitöskirjansa edustavan uudenlaista tapaa tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta.
Tutkijan mukaan mies yrittää taloudellisilla kannustimilla estää naista olemasta uskoton, koska ei voi koskaan olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin nainen.
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 17.10. 8:52
TUTKIJA Mats Ekman kertoo löytäneensä teoreettista tukea sille, että miehet pyrkivät ansaitsemaan enemmän kuin vaimonsa. Syynä tähän on se, että mies ei voi koskaan olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin nainen, joten mies yrittää taloudellisilla kannustimilla estää naista olemasta uskoton.
Miehillä on Ekmanin mukaan enemmän menetettävää partnerinsa uskottomuuden takia. Mies nimittäin saattaa ”tietämättään kasvattaa jälkeläisiä”, joiden kanssa hän ei jaa geenejä, Ekman kirjoittaa perjantaina tarkastettavan tohtoriväitöskirjassaan Essays on Social Economics.
Väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina Hankenilla, joka on ruotsinkielistä ekonomikoulutusta tarjoava yliopisto. Koko väitöskirjan voi lukea täältä.
VÄITÖSKIRJAN mukaan mies yrittää estää naisen uskottomuuden niin, että hän ansaitsee vaimoaan enemmän tai vähintään puolet kotitalouden tuloista. Näin vaimon elintaso uhkaa pudota, jos hän on uskoton.
”Mies voi viedä naisen kulutusmahdollisuudet ja pelko huonommasta elintasosta saa naisen pysymään uskollisena”, Mats Ekman kirjoittaa.
Hänen mukaansa uskottoman vaimon kulutusmahdollisuuksien vieminen on ”hyvä ehdokas tehokkaaseen rankaisuun” uskottomuudesta. Nainen siis saa elämässään enemmän olemalla uskollinen.
EKMAN pitää väistökirjaansa uudenlaisena tapana tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta. Alkupisteenä on hänen huomionsa, että evoluutio suosii omia biologisia lapsiaan kasvattavia miehiä.
”Sellaiset miehet, jotka eivät välitä tästä, eivät saa yhtä paljon biologisia lapsia kuin muut”, Ekman kirjoittaa. Näin ollen nimenomaan omia geenejään levittävien miesten suku runsastuu tavallista enemmän.
Samalla miehet käyttäytyvät epäitsekkäästi omia jälkeläisiään kohtaan, mutta itsekkäästi muiden jälkeläisiä kohtaan, Ekman katsoo. Tämäkin suosii omien biologisten lasten menestymistä.
VÄITÖSKIRJANkattavana teemana ovat sosiaaliset ärsykkeet ja muiden odotukset. Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan, että ihmiset tekevät monia asioita muiden ihmisten odotusten takia.
”Monet äänestävät lähinnä toisten ihmisten odotusten takia, suhteellisen lihavilla ihmisillä on taipumus syödä vähäkalorisempaa ruokaa hoikkien ihmisen seurassa, ja normi, että jokaisen on pärjättävä omillaan, vähentää toimeentulotukihakemuksia sellaisissa tapauksissa joissa on vaarana, että muut saavat tietää siitä”, Hanken listaa tiedotteessa Ekmanin löytämiä empiirisiä todisteita.
Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan tällaisten ärsykkeiden olemassaolon samoin kuin niiden herkkyyden ympäristön muutoksille, yliopisto katsoo tiedotteessa.
”Toisten odotusten tietäminen on jotain sellaista, joka vaikuttaa usein monien ihmisten toimintaan, selittää Ekman. Väitöskirjan uusista asioista tärkein on se, että tiedot on kerätty luonnollisissa tilanteissa eikä laboratorio-olosuhteissa, jossa sosiaalisia ärsykkeitä yleensä on tapana tutkia”, Ekman sanoo Hankenin tiedotteessa.
Ekmanin vastaväittelijä on professori Ola Andersson Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Rune Stenbacka Hankenilta
Yliopistollinen tutkimus: Miehet pitävät vaimot uskollisina ansaitsemalla heitä paremmin – uskotonta vaimoa uhkaa kulutusmahdollisuuksien väheneminen
Tutkija Mats Ekman kertoo kansantalouden väitöskirjansa edustavan uudenlaista tapaa tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta.
Tutkijan mukaan mies yrittää taloudellisilla kannustimilla estää naista olemasta uskoton, koska ei voi koskaan olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin nainen.
Tuomo Pietiläinen HS
Julkaistu: 17.10. 8:52
TUTKIJA Mats Ekman kertoo löytäneensä teoreettista tukea sille, että miehet pyrkivät ansaitsemaan enemmän kuin vaimonsa. Syynä tähän on se, että mies ei voi koskaan olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin nainen, joten mies yrittää taloudellisilla kannustimilla estää naista olemasta uskoton.
Miehillä on Ekmanin mukaan enemmän menetettävää partnerinsa uskottomuuden takia. Mies nimittäin saattaa ”tietämättään kasvattaa jälkeläisiä”, joiden kanssa hän ei jaa geenejä, Ekman kirjoittaa perjantaina tarkastettavan tohtoriväitöskirjassaan Essays on Social Economics.
Väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina Hankenilla, joka on ruotsinkielistä ekonomikoulutusta tarjoava yliopisto. Koko väitöskirjan voi lukea täältä.
VÄITÖSKIRJAN mukaan mies yrittää estää naisen uskottomuuden niin, että hän ansaitsee vaimoaan enemmän tai vähintään puolet kotitalouden tuloista. Näin vaimon elintaso uhkaa pudota, jos hän on uskoton.
”Mies voi viedä naisen kulutusmahdollisuudet ja pelko huonommasta elintasosta saa naisen pysymään uskollisena”, Mats Ekman kirjoittaa.
Hänen mukaansa uskottoman vaimon kulutusmahdollisuuksien vieminen on ”hyvä ehdokas tehokkaaseen rankaisuun” uskottomuudesta. Nainen siis saa elämässään enemmän olemalla uskollinen.
EKMAN pitää väistökirjaansa uudenlaisena tapana tarkastella kotitalouksia biologian näkökulmasta. Alkupisteenä on hänen huomionsa, että evoluutio suosii omia biologisia lapsiaan kasvattavia miehiä.
”Sellaiset miehet, jotka eivät välitä tästä, eivät saa yhtä paljon biologisia lapsia kuin muut”, Ekman kirjoittaa. Näin ollen nimenomaan omia geenejään levittävien miesten suku runsastuu tavallista enemmän.
Samalla miehet käyttäytyvät epäitsekkäästi omia jälkeläisiään kohtaan, mutta itsekkäästi muiden jälkeläisiä kohtaan, Ekman katsoo. Tämäkin suosii omien biologisten lasten menestymistä.
VÄITÖSKIRJANkattavana teemana ovat sosiaaliset ärsykkeet ja muiden odotukset. Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan, että ihmiset tekevät monia asioita muiden ihmisten odotusten takia.
”Monet äänestävät lähinnä toisten ihmisten odotusten takia, suhteellisen lihavilla ihmisillä on taipumus syödä vähäkalorisempaa ruokaa hoikkien ihmisen seurassa, ja normi, että jokaisen on pärjättävä omillaan, vähentää toimeentulotukihakemuksia sellaisissa tapauksissa joissa on vaarana, että muut saavat tietää siitä”, Hanken listaa tiedotteessa Ekmanin löytämiä empiirisiä todisteita.
Ekman on tutkimustensa perusteella pystynyt osoittamaan tällaisten ärsykkeiden olemassaolon samoin kuin niiden herkkyyden ympäristön muutoksille, yliopisto katsoo tiedotteessa.
”Toisten odotusten tietäminen on jotain sellaista, joka vaikuttaa usein monien ihmisten toimintaan, selittää Ekman. Väitöskirjan uusista asioista tärkein on se, että tiedot on kerätty luonnollisissa tilanteissa eikä laboratorio-olosuhteissa, jossa sosiaalisia ärsykkeitä yleensä on tapana tutkia”, Ekman sanoo Hankenin tiedotteessa.
Ekmanin vastaväittelijä on professori Ola Andersson Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Rune Stenbacka Hankenilta
