Miehet: mitä ajattelette kaverinne vaimon "menneisyydestä"?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja gunvor
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
G

gunvor

Vieras
Tämä on varmaan taas äärettömän typerä ja huonoitsetuntoinen kysymys, mutta kysynpä silti.

Minusta on aina hirveän kiusallista jos kaveripiirissä keskustelu sivuaa edes etäisesti "eksiä" tai ihmisten seksuaalihistoriaa. Oma tilanteeni kun on se, että minulla on ollut vain yksi seksikumppani, nykyinen mieheni, ja olin 24-vuotias kun tapasimme.

Yleensä olen vain hiljaa noissa tilanteissa tai ohjaan keskustelun sivuraiteille. Kuitenkin on aina jotenkin nolo olo. Mietin että luultavasti näkyy päälle ettei minulla ole mitään sanottavaa aiheesta eksät. Häpeän sitä jotenkin, pelkään että minua pidetään jotenkin friikkinä. Haluaisin tietysti, että mies voisi olla ylpeä minusta ja kaikkein parasta tietysti olisi, että miehen kaverit vähän kadehtisivat häntä kun hänellä on niin hieno vaimo -juu, tiedän olevani lapsellinen. Mietin että ajattelisivatko miehen kaverit, että "tuommoisen sekin on joutunut ottamaan, joka ei ole muille kelvannut" vai miten?

Tiedän kyllä että tämä on ihan älytön ongelma, mutta minua kiusaa aika tavalla se ajatus, että ihmiset tietäisivät ettei minulla ole oikein minkäänlaista seksuaalihistoriaa. Ja kuvittelen että kaikki tietävät sen ja säälivät minua.
 
Mielestäni on todella epähienoa alkaa ruotimaan kenenkään menneisyyttä. Sivistyneet ihmiset eivät kerta kaikkiaan tee niin. Ap:n kaveripiirissä taitaa olla aika lapsellista porukkaa, jos jutut ovat tuota tasoa?

Ja jos joku kysyy naisen entisten seksikumppanien määrää, oikea vastaus on korkeintaan 3. Tosin, ei kukaan oikeasti fiksu nainen edes lähde tällaisista asioista keskustelemaan.

Ei kukaan mies ole ylpeä naisesta, jota on pannut puoli kylää.
 
Mielestäni on todella epähienoa alkaa ruotimaan kenenkään menneisyyttä. Sivistyneet ihmiset eivät kerta kaikkiaan tee niin. Ap:n kaveripiirissä taitaa olla aika lapsellista porukkaa, jos jutut ovat tuota tasoa?


Itse asiassa ei kai niistä menneisyyksistä niin hirveästi keskustella. Minä vaan kiusaannun aina, jos joku edes sivulauseessa toteaa vaikka: "että silloin kun eksän kanssa oltiin Kreikassa..." tai jotain vastaavaa. Ja naisporukassa tietysti toiset ruotivat eksiänsä hyvinkin paljon (miehen kavereiden naisystäviä ja niiden ystäviä) ja minä sitten olen vaan hiljaa.

Muut tuntuvat jotenkin niin paljon itsevarmemmilta, kun niillä on enemmän "elämänkokemusta". Tämä asia saa minut tuntemaan itseni hirveän lapselliseksi, vaikka minkäs minä sille voin että ennen tätä miestä ei vaan kukaan oikein edes kiinnostanut.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi jotakuta kiinnostaa sen enempää mitä toine on tehnyt?
Jos ei ole mitään, nin ei ole mitään?

Parempi niin päin kuin että miehiä ois jokasormelle ja vähä päällekin..
 
porukkaa jos ruoditaan menneitä suhteita.

Mun kaveriporukoissa ei puhuta yleensäkään esmes seksistä silleen että onko jollakin iso tai pieni, saako orkkuja vai ei, eikä siinäkään millanen joku kundi oli punkassa. Puhutaan toki yleisellä tasolla mutta ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Eikä oo koskaan laskeskeltu kuka on ollut ja kuinka monen kanssa siilleen.

Samaten ei kukaan kysele mitä sun eksälle kuuluu, tai edes nyksälle. Ei ruodita myöskään ystävien tekemisiä eikä niiden ystävien tekemisiä. Joskus joku suutuspäissään saattaa kirota jotain ihmistä kun kokee että se on tehnyt jotain jäynää tai mokannu, mutta ei kyllä panoihin liittyen oo ollu tuotakaan.

Jutut liikkuu enemmän duuneissa, kouluhommissa, urheilussa, harrastuksissa ja siinä mitä me itte tehdään, ei siinä mitä muut tekee tai on tehny.
 
Itse asiassa ei kai niistä menneisyyksistä niin hirveästi keskustella. Minä vaan kiusaannun aina, jos joku edes sivulauseessa toteaa vaikka: "että silloin kun eksän kanssa oltiin Kreikassa..." tai jotain vastaavaa.

Tiedätkö, mulle tulee tällaisista heitoista mieleen, että kyseinen nainen varmaan kaipaa sitä exäänsä kovasti, kun pitää hänet vielä vuosien jälkeenkin puheeksi ottaa.
Onkohan tuollaisen naisen nykyisessä suhteessa kaikki varmasti ok?

Minä en itse ikinä, koskaan edes vahingossa alkaisi puhua jostain exästä, omasta tai toisen, jos ollaan porukassa jossa on pariskuntia. Kukaan parisuhteessa oleva ystäväni ei ole koskaan missään julkisessa tilanteessa alkanut yhtäkkiä puhua exästään, päinvastoin. Exiin suhtaudutaan, kuin heitä ei ikinä olisi ollut olemassakaan.

Joskus ihan kahden kesken saatan esim. sanoa kaverille, että "hei, näin sun eksäsi tossa yksi päivä kaupungilla, olipa se kaljuuntunut ja vanhentunut" tms. mistä seuraa hetkellinen hermostunut naureskelu. Mutta missään isommassa seurueessa tuollainen ei todellakaan olisi soveliasta.

Nykyistä kumppania tulee arvostaa sen verran, että exien perään ei todellakaan haikailla eikä heistä tarvitse toisaalta paskaakaan puhua. Menneet on menneitä.
 
Viimeksi muokattu:
No onpa outoa porukkaa, jos exiä ruotivat porukalla, tosin jos puhuisivat matkustelusta ja sinä olisiti käynyt vain Tallinnassa niin ihan yhtä kiusannnuttavalta se tuntuisi. Koita nyt asennoitua oikein, ei ole oikeata tapaa elää, vaan jokaisella omat ainutkertaiset kokemukset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kypsä hedelmä;11697994:
No onpa outoa porukkaa, jos exiä ruotivat porukalla, tosin jos puhuisivat matkustelusta ja sinä olisiti käynyt vain Tallinnassa niin ihan yhtä kiusannnuttavalta se tuntuisi. Koita nyt asennoitua oikein, ei ole oikeata tapaa elää, vaan jokaisella omat ainutkertaiset kokemukset.

Siis juuri tuolta se tuntuu, että muut on matkustelleet vaikka missä ja minä tosiaan käynyt vain Tallinnassa. :)

Siis täytyy täsmentää että ei me mitenkään yksityiskohtaisesti seksistä puhuta, todellakaan. Olen vaan niin herkkä tämän asian suhteen että pieninkin viittaus kiusaannuttaa; jos joku vaikka mainitsee naureskellen teiniaikaisen ensimmäisen poikaystävänsä. Ei sellaistakaan tietenkään usein tapahdu.

Lisäksi meidän tuttavapiirissämme, joka on enemmänkin harrastusporukka, on niin monenlaista ristiinsäätöä ollut ja yksi aika polyamoristinen kuvio (ja lisäksi yksi tyyppi joka tuo aina pornoleffoja mukanaan kun mennään jonnekin, arvatkaa miten kiusallista se on, minä kun en todellakaan ole mikään pornon ystävä. Samainen mies alkaa myös toisinaan juovuksissa esitellä vehjettään.) Niin joka tapauksessa aina kun tulee uusia tyyppejä porukkaan on tapana vähän "juoruta" niille näitä kuvioita etteivät kiusaannu kun asiat tulee ilmi.

Kyse siis ei ole ihmisistä jotka ehkä muuten valitsisi tuttavikseen, (paitsi osan tietysti), mutta harrastuksen takia niiden kanssa tulee oltua.

Niin, ja tuo pornoleffamies on yrittänyt "saada" varmaan jokaiselta muulta kuvioissa liikkuvalta naiselta, vaikka on itse naimisissa ja vaikka nainenkin olisi. Paitsi minulta ei. Tuokin saa minut tuntemaan että ihmiset jotenkin tajuaa että minussa on jotain "vikaa". Vähänkään tutummat miehet ei itse asiassa ole koskaan yrittäneet iskeä minua, jotkut baarityypit vaan. Siis vika ei ole ulkonäössäni vaan jotenkin vaan en ole "iskettävä" kun minuun tutustuu yhtään.

Juu, tiedän että olen ihan pöhkö tämän asian kanssa. Mutta kaikenlaiset jutut sitä ihmistä vaivaa. Jostain syystä tämä asia saa minut kyseenalaistamaan koko seksuaalisen vetovoimani, vaikka oma mies kyllä todistaa päinvastaista käytöksellään...
 
Kuules nyt Gunvor, kuulostat fiksulta nuorelta naiselta, mutta tuo porukka jossa liikut, kuulostaa todella epämääräiseltä... ehkä sinun pitäisi hankkia vähän paremmin omaa tasoasi vastaavaa seuraa?
Muista, että seura tekee kaltaisekseen ja kaverit kertoo ihmisestä paljon.

Jos tuollainen läähättävä friikki ei yritä iskeä sinua, voit ottaa sen pelkästään kohteliaisuutena. Hän selvästi tajuaa että et ole "sellainen tyttö" vaikka muut naiset siinä porukassa ovatkin jakorasioita.
Miten ihmeessä olet tuollaiseen seuraan joutunut?
 
Mä en ymmärrä, miksei voi mainita exiään, edes sivulauseessa? Onhan sekin elettyä elämää eikä niitä kokemuksia saa pois. Eikä ole tarvekaan, ne kokemuksethan meistä on tehneet me.
Se on eri juttu, jos puhuu existään kaipaavasti, ylistävästi, nyxäänsä vertaillen tms. Mutta jos esim. matkoista puhuttaessa tulee maininneeksi, niin mitä se haittaa?
Mulla on exäni kanssa lapset ja lapsiperheen elämä takana. Totta kai seurassa tulee joskus juttua vaikkapa lasten tapaturmista, sairauksista tms. joissa exä on ollut osallisena. Pitäisikö pitää suunsa kiinni tai olla mainitsematta häntä ollenkaan
Ihminen, joka on sinut itsensä ja menneisyytensä kanssa, jonka nykyliitto on hyvä ja luottamuksellinen, voi kyllä puhua exästäänkin ihan luontevasti.
 
Kuules nyt Gunvor, kuulostat fiksulta nuorelta naiselta, mutta tuo porukka jossa liikut, kuulostaa todella epämääräiseltä... ehkä sinun pitäisi hankkia vähän paremmin omaa tasoasi vastaavaa seuraa?
Muista, että seura tekee kaltaisekseen ja kaverit kertoo ihmisestä paljon.

Jos tuollainen läähättävä friikki ei yritä iskeä sinua, voit ottaa sen pelkästään kohteliaisuutena. Hän selvästi tajuaa että et ole "sellainen tyttö" vaikka muut naiset siinä porukassa ovatkin jakorasioita.
Miten ihmeessä olet tuollaiseen seuraan joutunut?


Ihmettelin samaa. Mikä ihmeen gängi se on missä ap liikkuu, ap kuulostaa fiksulta ja filmaattiselta nuorelta naiselta, mitä hän tekee tuollaisessa mäntti (sori) porukassa?
 
Viimeksi muokattu:
yöks, kuka esittelee vehkeitään ystäviensä naisille?
Tai tuo pornoleffoja yhteisiin iltoihin?
Ootteko te alkkiksia, huumehörhöjä tai pipipäitä?

Viesteistäsi saa nyt sellaisen kuvan, että sinä liikut parinvaihtajapiireissä. Joko olet niin lapsellinen ettet tätä tajua, tai sitten vaan esität meille, että et tajua. Luulen, että esität.

Miksi sinä haluaisit saada huomiota joltain vieraalta tyypiltä tai tolta kalun esittelijältä?
Onko se muna niin iso tai onko jätkä paremman näköinen kuin oma ukkosi? Tekeekö mieli vierasta?
Jos haluat tollasten miesten huomiota, niin siitä vaan rohkeesti pyytämään, että naidaako ja vaihdat kaveria vaikka lennosta jos se kaikille muille sopii.

Itse liukenisin tollasista porukoista alta aikayksikön.
 
Kyse on siis miehen ja minun yhteiseen harrastukseen liittyvistä ystävistä. Osa porukasta on oikeasti tosi kivaa ja fiksua mutta sekaan mahtuu noita erikoisempiakin tapauksia. Tosin esim. tuo vehjettään esittelevä mies on selvinpäin hirveän ystävällinen ja auttavainen kaikille. Sille vaan ei viina sovi yhtään. Toisaalta menen itse aina yleensä niin aikaisin nukkumaan että en pääse näkemään pahimpia kohelluksia, kuulen niistä sitten vasta seuraavana aamuna.

Mitään varsinaista parinvaihtoa ei minun käsittääkseni ole tapahtunut, vaan sellaista että ensin seukataan yhden kanssa ja sitten heivataan se ja otetaan toinen samasta porukasta (hylätty mies sitten häipyikin harrastuksen parista). Tai no, on siellä yksi pariskunta jossa mies on tahollaan naimisissa ja se kulkee joka paikassa pikku ystävättärensä kanssa ja vaimo tietää siitä ja kaikkien mielestä se on ihan oikei.

Tällaisissa harrastuskuvioissa on aina se ongelma, että kun ihmisiä enimmäkseen tavataan vain silloin kun on "harrastustapaaminen", täytyy ottaa ne friikit siinä kuin mukavatkin tyypit. Mies kyllä tapaa paria noista kavereista ihan muutenkin, ovat siis tulleet hänelle henkilökohtaisiksi ystäviksi.

Yöks esitti kyllä hyvän kysymyksen ihmetellessään, miksi haluaisin huomiota tuolta vehkeensä esittelijältä. En tiedä. Kai minulla on sitten jotenkin huono itsetunto. Täytyy todeta, että kun urheiluharrastuksesta on kyse, melkein kaikki mukana pyörivät miehet on urheilullisia ja suhteellisen nuoria ja suurin osa melko puoleensavetäviä. Tavallaan minusta on ihan luonnollista että haluaisin saada jonkinlaista huomiota heiltä -naisellinen itsetuntoni, sikäli kun minulla sitä onkaan, kärsii siitä että minua kohdellaan kuin yhtä jätkistä.

En minä missään tapauksessa haluaisi seksiä kenenkään muun kuin mieheni kanssa. Haluaisin vaan, että minut HUOMATAAN.
 
Toisin sanoen sinulta on jäänyt elämättä se nuoruusvaihe, jossa käydään baarissa, mittaillaan vähän sitä omaa viehätysvoimaa toisten silmissä, ehkä vähän sekoillaankin...

Oletko kotoisin maalta, tai onko siihen joku erityinen syy, että olet siirtynyt suoraan nuoruudesta elämään keski-ikäisen elämää? Koska siltä tuo nyt vähän kuulostaa.

Vaarana on se, että huomiota tarvitseva puolesi ottaa valtaa sinussa enemmän, kunnes saa mitä haluaa. Tyypillisessä viidenkympin villityksessä sitten veuhdotaan tuolla toteutumattomien nuoruudenhaaveiden perässä.

Sinuna miettisin, kannattaako vielä sitoutua vakavaan suhteeseen, kun sinulla on vielä monta juttua elämässä kokematta. Minkä ikäinen tarkalleen olet?
 
Tietyllä tavalla minulla on ehkä nuoruus jäänyt elämättä. Kävin kyllä baareissa ja sain huomiota ja iskuyrityksiä osakseni mutta sitä ei tavallaan "lasketa" -koen että se huomio ei koskaan tullut minulle, vaan sille simpsakalle hempukalle mikä oli baariroolini. Oli se kyllä hauskaa tietysti silti.

En ole maalta, mutta pienissä kaupungeissa on tullut asuttua. Olen hyvin introvertti luonteeltani ja sosiaalisesti todella lahjaton joten minulla on aina ollut aika vähän ystäviä eikä tosiaan ensimmäistäkään oikeaa poikaystävää ennen nykyistä miestäni. Minulla ei siis ole mitään moraalisia syitä miksi elämänkokemus on jäänyt hankkimatta, olen vaan niin epäsosiaalinen ja tottunut pitämään ihmiset käsivarrenmitan päässä että on oikeastaan ihme että olen nykyisen miehen saanut hommattua.

Olen kolmekymppinen (vaikka varmaan vaikutankin paljon nuoremmalta tämän ketjun perusteella, kai harva tässä iässä on näin lapsellinen) ja ehkä minulla on sitten jonkinlainen ikäkriisi, siltä ainakin tuntuu. Tuntuu että olen kohta vanha enkä ole koskaan saanut olla oikeasti nuori. En vaan aikanaan osannut. Nyt sitä sitten alkaa rupsahtaa ja kohta ei kelpaa enää kellekään, näin kärjistäen.

Miehen kanssa ollaan tosiaan oltu jo useampi vuosi yhdessä ja olen häneen kyllä täydellisen sitoutunut. Vaikka pidän moniakin miehiä puoleensavetävänä en oikeasti osaa kuvitella että voisin olla kenenkään muun kanssa.
 
Kyllä tuo ikä- ja itsetuntokriisiltä kuulostaa. Aikaa ei voi kääntää takaisin, olet menettänyt nuoruuden jo. Mitä aiot tehdä tästä eteenpäin? Aiotko jatkaa samaa hiljaiseloa loppuelämäsi?
 
ja jokin on taas tosi varmasti valetta.
Mutta hyvä Gunvor, liikut kyllä tyhmässä porukassa. Eksistä ei keskustella porukoissa. Pornoleffoja ei tuoda mukana eikä vehkeitä esitellä.
Luulen, että olet oikeasti joku pervo mies...kenties se Herra AASIALAINEN.
 
Kyllä minä olen ihan nainen. Jos tekstini vaikuttaa valheelliselta se voi johtua siitä, että yritän tarkoituksella "pimittää" yksityiskohtia -en esimerkiksi mainitse mistä harrastusporukasta on kyse, koska kyseinen harrastus on niin marginaalinen että kaikki sen harrastajat tuntevat Suomessa toisensa ainakin kuulopuheilta. Muuten olen kyllä kertonut ihan totta.

Minusta on merkillistä että aina kun joku keskustelupalstoilla kirjoittaa jostain, mikä ei ole lukijan suppeaan kokemuspiiriin kuuluvaa, se toinen tuomitaan valehtelijaksi. Ihan kuin ihmiset eivät yhtään seuraisi mitä ympärillä tapahtuu, lukisi kirjoja, katsoisi elokuvia, tarkkailisi muiden ihmisten elämää.

Kuten olen moneen kertaan maininnut, ei se eksistä puhuminen nyt mitenkään säännönmukaista ole. Minä vaan olen asian suhteen niin herkkä, että satunnaisetkin viittaukset kiusaannuttavat.

Sen kyllä myönnän, että vehkeensä esitteleminen ja pornoleffojen mukana kanniskelu on pervoa. Sellaisia miehiä kuitenkin on olemassa kuten sellaisiakin, jotka hengailevat kesämökillään munasillaan vaikka olisi vieraitakin. Tosiaan siihen nähden etteivät miehet ole koskaan olleet minusta järin kiinnostuneita olen saanut enemmän kuin oman osani pervoista...
 
Kyllä tuo ikä- ja itsetuntokriisiltä kuulostaa. Aikaa ei voi kääntää takaisin, olet menettänyt nuoruuden jo. Mitä aiot tehdä tästä eteenpäin? Aiotko jatkaa samaa hiljaiseloa loppuelämäsi?

Hyviä kysymyksiä. En tiedä. Eilen mietiskelin, että minun pitäisi ehkä taas ruveta tanssimaan. Mikään ei tee naiselliselle itsetunnolle niin hyvää kuin tanssiminen. Ongelma on vaan se, että tässä iässä ei ole oikein tarjolla muuta kuin kansalaisopiston kursseja tms. joilla tanssimiseen ei suhtauduta asian vaatimalla vakavuudella. Kolmekymppisenä on vaikeaa aloittaa enää tavoitteellinen tanssin harrastus, kun ikäryhmälle suunnatut kurssit on järjestään sellaisia "pidetään hauskaa ja liikutan kunhan ei tule liian hiki".

En kyllä tiedä auttaisiko tuo; se nyt vaan on asia joka on saanut minut tuntemaan itseni haluttavaksi ja sehän tässä lienee ongelmana. Kai. Ehkä. Tuntuu että minulla ei ole oikein koskaan ollut muuta purkauskanavaa intohimolleni kuin tanssi. En siis tarkoita seksuaalista intohimoa vaan sellaista "flamencointohimoa", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Olen niin tottunut olemaan seinäruusu ja hiirulainen koska sitä jostain syystä minulta odotetaan, vaikka pääni sisällä en koe olevani yhtään sellainen.
 
Viimeksi muokattu:
Toisin sanoen se mitä tunnet sisälläsi, ei näy elämässäsi millään tavalla. Et elä itsesi näköistä elämää.

Olet ilmeisesti aika estynyt luonteeltasi, ja siksi sinulle tulee "patoumia". Minusta sinun kannattaisi oikeasti hankkia joku harrastus tms. jonka kautta voisit toteuttaa tuota "villimpää" puoltasi! Nyt tuntuu, että iso osa sinusta menee hukkaan.
 
Toisin sanoen se mitä tunnet sisälläsi, ei näy elämässäsi millään tavalla. Et elä itsesi näköistä elämää.

Olet ilmeisesti aika estynyt luonteeltasi, ja siksi sinulle tulee "patoumia". Minusta sinun kannattaisi oikeasti hankkia joku harrastus tms. jonka kautta voisit toteuttaa tuota "villimpää" puoltasi! Nyt tuntuu, että iso osa sinusta menee hukkaan.

Mitä väliä vaikka elleissä haukutaan valehtelijaksi. Sen takia en käytä nimimerkkiä. Minäkin rakastan tanssia ja varmasti ap:lle löytyy sopiva ryhmä. Tanssin kotona ja joskus kuntosalilla. Järkky juttu raiskauksista uusimmassa Ilonassa. Siinä yksi syy miksi olen nynny. En luota miehiin. Ole ap. onnellinen. Ihan hyvin sinulla pyyhkii.
 
Viimeksi muokattu:
Toisin sanoen se mitä tunnet sisälläsi, ei näy elämässäsi millään tavalla. Et elä itsesi näköistä elämää.

Olet ilmeisesti aika estynyt luonteeltasi, ja siksi sinulle tulee "patoumia". Minusta sinun kannattaisi oikeasti hankkia joku harrastus tms. jonka kautta voisit toteuttaa tuota "villimpää" puoltasi! Nyt tuntuu, että iso osa sinusta menee hukkaan.

Olet varmaan ihan oikeassa, ainokainen. Silloin kun olin sinkku, saatoin tosiaan toteuttaa tuota "villimpää puoltani" baareissa -minulla oli tapana tälläytyä todella huomiotaherättävästi ja tanssia tappiin asti. Minun ja parhaan ystäväni epäiltiin välillä käyttävän essoa vaikka oltiin toisinaan jopa selvinpäin, sen verran hillittömästi bailasimme. Mutta kun pariuduin, tuo jotenkin lakkasi kiinnostamasta, baareissa muuttui musiikki huonoksi ja parisuhteellisella on viikonloppuisin parempaakin tekemistä kuin olla väsynyt humputtelureissun jäljiltä.

Toinen syy on varmaan se, että mieheni on hirveän "kiltti poika". Näytin sille tämän videon, joka kuvaa hyvin "pimeää puoltani":
Chicago - Cell Block Tango - YouTube

Mies oli sitä mieltä että "tuollaiset naiset on pelottavia." Joten olen sitten kai yrittänyt olla näyttämättä sille pelottavaa puoltani.

Olen tosiaan varmaan aika estynyt luonne, tai ainakin pidättyväinen. Töissä esimerkiksi minulla on hyvin sellainen marttaliitto meets lotta svärdin - imago. Mutta ehkä minun pitäisi jotenkin irrotellakin välillä.

On aika hankalaa kun luonteen eri puolet on hirveässä ristiiridassa keskenään.

Nyt minun sitten vissiin täytyisi selvittää, millaista olisi itseni näköinen elämä.
 
Viimeksi muokattu:
Miten niin ristiriidassa?
Eihän meistä kukaan ole aina vaan yhdenlainen tyyppi ja käyttäydy aina samalla tavalla.
Mulla on erilaisia ystäviä, toisten kanssa siemailemme kuoharia, kikatamme, juoruilemme, puhumme potaskaa. Toisten kanssa käydään oopperassa, baletissa tai teatterissa, keskustelemme sivistyneesti näkemästämme, sitten on vielä kuntoiluryhmä, jossa keskitytään ulkonäköön.
En ole mielestäni mitenkään outo, toteutan erilaisia mieltymyksiä siihen sopivassa seurassa. Sitten on vielä taiteellinen harrastus.
Jos valitsisin vain yhden tien noista, olisin hyvin kapeakatseinen ja luultavasti myös aika onneton.

Turha miettiä, miten sinun PITÄISI käyttäytyä. Teet sitä, mikä sillä hetkellä hyvältä ja oikealta tuntuu. On munkin yhdessä ryhmässä ihmisiä, jotka kulkevat ilkosillaan ja heittävät rankkaakin läppää ihmiskehosta eikä siinä ole mitään väärää. Se käytös sopii heille, eikä tarkoitus ole paha. Tiukkikset on onneksi häipyneet kuvioista. Ota rennosti ja lopeta murehtiminen, kokemukset karttuvat iän myötä.
 

Yhteistyössä