Aborttiketju, puolesta-vastaan

[Echo]

Iso osa aborteista tehdään jo ns. kypsässä iässä, eiköhän Echo tarkoittanut lähinnä sitä että jos joskus 40veenä on lapsikiintiö täynnä, niin suositeltavaa ois tehdä sterilisaatio tai miehelle vasektomia.

Jep. Jos mun haave toteutuisi niin kaikki, koko maailmassa tekisivät vain 3 lasta, tuo 40 vuotta oli vaan arvio.
Eli jos vähän korjaan,niin ei ehkä sterilisaatioon iän takia (yli 40) vaan lasten lukumäärän takia.

Tai 2 lastakin/perhe olisi ok josta ilmeisesti alkaa maailman väkimäärä laskemaan, mutta mun mielestä semmoinen pari miljardia ihmistä olisi täällä jees. Jos ei sit keksitä jotain mullistavia ekologisia ratkaisuja ruuan tuotantoon, liikenteen ja tehtaiden päästöihin.

 

[Echo]

Olen abortin ja vapaan valinnan kannalla eikä siihen liity minkäänlaista häpeää. Itselleni on tehty lääkkeellinen keskeytys, raskaus oli tosin suunniteltu ja toivottu ja keskeytyksen syy oli keskeytynyt keskenmeno. Alkion kehitys oli pysähtynyt spontaanisti. Uskon, että suurella osalla aborttia puoltavista ei itsellään ole välttämättä minkäänlaista kokemusta abortista.

Merkittävä osa raskaudenkeskeytyksistä tehdään perheenäideille. Tähän ryhmään ei julkkisten esimerkki ja valistuslaulut taida juuri tehota.

Tämän ryhmän töppäilyjä mä ihmettelenkin. Joku teini tai narkki saa enemmän multa ymmärrystä, mutta se että perheelliset eivät osaa käyttää tuplaehkäisyä niin...

 

[ikiuni]

Alkuperäinen kirjoittaja "silli" Näytä viesti
Mitäs jos peesailisit mieluummin terveen järjen perään? Se olis sulle ihan paikallaan

Mulla on omat mielipiteet niin kuin muillakin. Peesaan jos olen samaa mieltä.
Ja miten niin olis mulle paikallaan?

Vastaa nyt kun kysytään. :attn:

 

[Owl]

[QUOTE="hömppä";30111769]Tunnen monia ihmisiä, jotka ovat tulleet vahingossa raskaaksi ja päättäneet tehdä abortin, mutta ovatkin olleet liian pitkällä raskaudessa tai eivät ole sitten pystyneetkään tekemään sitä ja heidän lapsilleen on käynyt hyvin, tosin uskon myös että jos näillä vanhemmilla ei olisi ollut vahvaa tukiverkkoa raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen, ei näille lapsille olisi käynytkään ihan niin hyvin..
Puolustan aborttia henkeen ja vereen, mikään ei ole kauheampaa kuin syntyä maailmaan ei-toivottuna ja elää myös sen mukaista elämää. Se että lapsi ei saa elää kunnon lapsuutta, onnellista sellaista on mielestäni väärin, eikä sitä lasta varmasti hirveästi lohduta kun joku sanoo että on "lapsuudenkin jälkeen elämää usko pois" tai "saat kuitenkin itse päättää tapatko itsesi vai jatkatko elämää, eikös ole kivaa".
Ja mielestäni abortti on parempi vaihtoehto kuin synnyttää lapsi ja tappaa se nälkään tai niinkuin Eerikan tapauksessa pahoinpidellä hengiltä, kukaan meistä ei muista millaista oli elää vatsassa tai ihan pienenä vauvana, mutta jokainen meistä muistaa millaista elämä oli yli 2 veenä.
Suomessa (tai missään muuallakaan) ei toimi lastensuojelu mitenkään hyvin, jos toimisi ei lapsille ikinä tehtäisi mitään pahaa, silloin saattaisin vastustaakkin aborttia.
Olen sitä mieltä että jos mokaat kannat teoistasi vastuun ja vastuun kantoa on mielestän myösi se, että miettii voiko tarjota lapselle onnellisen elämän jossa ei ole puutetta eikä lasta kohdella kaltoin ja jos tulee siihen tulokseen ettei niin voi taata on tehtävä päätös ja mielestäni silloin päätös on abortti.
Mitä näihin adoptiohöpinöihin tulee, adoptio ei toimi niin että joku lapseton pariskunta vaan menee ja hakee lapsen vaan siihen menee vuosien ja taas vuosien paperisota ja analyysit ynnä muut. Ja adoptiovanhemmaksi pääseminen on myös vaikeaa, esimerkiksi et voi ikinä adoptoida jos sinulla on vaikkapa tahdistin, vaikka muuten olisitkin terve ja vakaavarainen ja sinulla olisi puoliso. Eikä se ole myöskään halpaa, monet lapsettomat pariskunnat eivät kuitenkaan kylve rahoissa vaan ovat ihan perusduunareita.
Jos adoptio olisi helppoa ja nopeaa ja vaivatonta ei lapsettomuudesta kärsivät parit olisi ilman lapsia, eikä lastenkodit täyttyisi lapsista, ei olisi hätähuostaanottoja, perhekoteja, uutisia kuolleista lapsista, uutisia pieksetyistä lapsista, lapsista haaveilevia vanhempia, sinkkuja jotka haluaisivat lapsen...

Mutta kaikkillahan on lupa uskoa mihin haluavat ja puolustaa uskoaan ja se on hyvä. Muuten elettäisiin aika mustavalkoisessa maailmassa. Eikö?[/QUOTE]

Hyvä kirjoitus, mutta siitä paistoi läpi juuri mainitsemasi mustavalkoisuus.

Olin itse ei-toivottu, lapsuuteni oli sekä hyvää että huonoa, koen olevani onnekas elämän suhteen. Hyvin monien asioiden suhteen.

 

[Echo]

Ja piti tuohon sanomani...en nyt ketään syytä jolla pillerit on pettäneet.
Mutta kuinka te uskallatte jättää ehkäisyn pillerien varaan?

Sen takia mä mietin sterilisaatio+vasektomiaa meille molemmille kun kortsut on tylsiä, mutta ollapa muutaman vuoden päästä vaikka 45-vuotiaana semmoisessa tilanteessa että pillerit pettää...huhhuh.

 

[dipt]

No, joo. Toisilla tosiaan menee noinkin. Mutta eikö silloin olekin juuri se yhteys omiin tunteisiin kadonnut, jos ei tunne tehneensä väärin?Eikä tahdo kuunnella muiden eriäviä mielipiteitä, jotka pakottaisivat katsomaan totuutta?No, ei tosiaan aina, mutta varmaan joillakin näinkin.

Sitten taas tuosta lisäsyyllistämisestä, niin, jos häpeää paljon, mutta MYÖNTÄÄ sen itselleen, niin silloin sitä ei kauhean paljon muiden mielipiteet enää vaikuta(lue:tuo lisähäpeää).

Meinaatko että jos ei häpeä aborttia, on yhteys omiin tunteisiin katkennut? Että ei vain osaa "nähdä totuutta", mutta kun sen joku tulee kertomaan niin sitten näkee valon ja alkaa hävetä tekoaan?

Olen tehnyt abortin, en häpeä. Olen vuosien jälkeenkin sitä mieltä, että se oli oikea päätös.

 

[Owl]

Meinaatko että jos ei häpeä aborttia, on yhteys omiin tunteisiin katkennut? Että ei vain osaa "nähdä totuutta", mutta kun sen joku tulee kertomaan niin sitten näkee valon ja alkaa hävetä tekoaan?

Olen tehnyt abortin, en häpeä. Olen vuosien jälkeenkin sitä mieltä, että se oli oikea päätös.

Kehoittaisin toistoa luetun ymmärtämiseen. Siellä luki näin (siis toistakaamme) No, ei tosiaan aina, mutta varmaan joillakin näin.

Kiitos, nam!

 

[Owl]

Te, jotka olette tehneet abortin 1v-vuosia sitten ja pidätte sitä oikeana tekona, mitä ette kadu:

-Oliko teillä millaiset ensireaktiot, kun tiesitte odottavanne vauvaa ja olitte aborttijonossa?

-Oliko ehkäisyä? Jos niin millainen?

-Olitteko mielestänne vain olosuhteiden vanki ja tekonne siis oikeutettu?

-Vähentääkö se muuten abortin leimaa/vääryyttä/aborttitekoa mitä tahansa, jos saatte kuulla, että muutkin ovat tehneet sen heppoisesti siis vailla omantunnontuskaa (lue:katumusta)?

-Ajatteletteko koskaan, että elämäsi saattaisi olla erilaista, jos olisit valinnut toisin ja jos ajattelet, niin olisiko se mielikuva aina sellainen, että olet helpottunut tehdessäsi abortin?

-Kiitos.

 

[Owl]

Ja piti tuohon sanomani...en nyt ketään syytä jolla pillerit on pettäneet.
Mutta kuinka te uskallatte jättää ehkäisyn pillerien varaan?

Sen takia mä mietin sterilisaatio+vasektomiaa meille molemmille kun kortsut on tylsiä, mutta ollapa muutaman vuoden päästä vaikka 45-vuotiaana semmoisessa tilanteessa että pillerit pettää...huhhuh.

Voiskohan olla joku hitusen naiivi ajatus, että ei mulle voi sattua mitään niin pahaa tai ei vain ajatella pidemmälle?
Myöntäisköhän kukaan ottaneensa ihan vain riskin sen luoman jännityksen takia/välinpitämättömyyden/sen takia, että tuntuu paremmalta ilman kumia tms, ja ei kuitenkaan ole haluttu uskoa tapahtuvan mitään?
Onkohan näitä paljon?

 

[dipt]

Te, jotka olette tehneet abortin 1v-vuosia sitten ja pidätte sitä oikeana tekona, mitä ette kadu:

-Oliko teillä millaiset ensireaktiot, kun tiesitte odottavanne vauvaa ja olitte aborttijonossa?

- Olin kauhuissani.

-Oliko ehkäisyä? Jos niin millainen?

- Käytimme kondomia. Kondomi ei missään vaiheessa ollut hajonnut tai luiskahtanut pois paikoiltaan, mutta jostain on ilmeisesti päässyt sen verran falskaamaan että raskaaksi tulin.

-Olitteko mielestänne vain olosuhteiden vanki ja tekonne siis oikeutettu?

- Miten niin olosuhteiden vanki? En halunnut lasta, minusta se on todella perustavanlaatuinen syy keskeyttää raskaus. Ja kyllä, koen olevani oikeutettu keskeyttämään ei-toivotun raskauden.

-Vähentääkö se muuten abortin leimaa/vääryyttä/aborttitekoa mitä tahansa, jos saatte kuulla, että muutkin ovat tehneet sen heppoisesti siis vailla omantunnontuskaa (lue:katumusta)?

- Vaikea uskoa että kukaan tekisi abortin heppoisasti ja ihan muuten vain. Aina ne ovat isoja päätöksiä, ja näkisin että jos päätöstään katuu myöhemmin, ei päätös ollut ihan loppuun asti harkittu. En ymmärrä miksi aborteilla pitäisi olla jonkinlainen häpeällinen leima.

-Ajatteletteko koskaan, että elämäsi saattaisi olla erilaista, jos olisit valinnut toisin ja jos ajattelet, niin olisiko se mielikuva aina sellainen, että olet helpottunut tehdessäsi abortin?

- Tietysti elämäni olisi erilaista jos olisin pitänyt lapsen, mutta olen edelleen sitä mieltä että päätös oli oikea. Jossitella ja muttailla voi aina, Kekkonenkin eläisi jos ei olisi kuollut.

-Kiitos

 

[Ciervo]

Eli sun mielestä tilanne on parempi, kun abortista tehdään jokapäiväinen pikkujuttu? Kun mun mielestä abortin juuri näistä huolimattomuussyistä (keskeytetty yhdyntä, ei ehkäisyä ollenkaan tai varmojen päivien varaan laskeminen) pitäisi edelleen olla asia, jota hävetään ja jota ei koskaan haluta kokea uudelleen.

Missä siis kirjoitin, että sitä pidetään "jokapäiväisenä pikkujuttuna"?

Tuskin kukaan abortin tehnyt haluaa kokea sitä uudelleen, on se sen verran rankka juttu fyysisesti ja joillekin ehkä psyykkisestikin rankkaa ylipäätään se, että raskaus alkoi.
Hävetä sitä ei tarvitse, enkä onneksi tiedäkään ketään joka häpeäisi.

 

[Echo]

Owl, samaa mäkin arvelen.

Onkohan se abortti sen takia helppo tehdä ja olla tuntematta tunnontuskia kun se vauva on piilossa, ei näe häntä? Ei tartte tappaa mitään keittiön tuolissa istuvaa vaan lääkkeet/lääketiede hoitaa sen varsinaisen toimenpiteen joka tapahtuu mahan sisuksissa.

En tiedä, jos haluaisin tappaa tuon mun miehen niin olisiko helpompaa nähdä hänen tukehtuvan häkään nukkuessaan vai hommata hänelle palkkamurhaaja silloin kun hän on reissussa toisella puolella Suomea?

Syyllistävä nyyhkykommentti nyt tähän, mutta en panisi pahakseni jos terveystiedon tunneilla yläasteella ja aborttia miettiville näytettäisiin filmiltä mitä kohdussa tapahtuu abortin aikana.
No, ehkä kaikkiin ei tuokaan tehoaisi.

 

[Echo]

Ja jos oikein v-mäisesti ajatellaan niin pistetään samanlainen monitori abortin ajaksi kohtuun kuin on vaikka mahan tähystyksessä. :flower:

Koska limamöykkyä/umpisuolta on hauska poistaa.

Mua harmittaa oikeasti etten nähnyt mitä meidän vauvan sektiossa tapahtui, mies näki sen pressun taakse ja mä olen hänelle kade.

 

[dipt]

Owl, samaa mäkin arvelen.

Onkohan se abortti sen takia helppo tehdä ja olla tuntematta tunnontuskia kun se vauva on piilossa, ei näe häntä? Ei tartte tappaa mitään keittiön tuolissa istuvaa vaan lääkkeet/lääketiede hoitaa sen varsinaisen toimenpiteen joka tapahtuu mahan sisuksissa.

En tiedä, jos haluaisin tappaa tuon mun miehen niin olisiko helpompaa nähdä hänen tukehtuvan häkään nukkuessaan vai hommata hänelle palkkamurhaaja silloin kun hän on reissussa toisella puolella Suomea?

Syyllistävä nyyhkykommentti nyt tähän, mutta en panisi pahakseni jos terveystiedon tunneilla yläasteella ja aborttia miettiville näytettäisiin filmiltä mitä kohdussa tapahtuu abortin aikana.
No, ehkä kaikkiin ei tuokaan tehoaisi.

Miksi oletat että naiset menevät rallatellen ja iloisina hyppelehtien tekemään aborttia? Ei usko että kukaan tekisi aborttia ihan huvikseen ja harkitsematta.

Varhaisen (alle 12 viikkoa) lääkkeillä tehdyn raskaudenkeskeytyksen näyttäminen filmiltä tuskin olisi kovin raflaavaa.

 

[Echo]

Dipt, no sanon taas saman kuin alkupuolella että mikäs siinä toimenpiteessä nyt ahdistaa?
Multa on napsaistu myooma pois, taisin nähdäkin sen möllykän jälkikäteen. Ärsytti se toimenpide mutta ei ahdistanut.

Mutta nyt menee toistoksi, ja muutoinkin on kiirus muualle...

 

[dipt]

Dipt, no sanon taas saman kuin alkupuolella että mikäs siinä toimenpiteessä nyt ahdistaa?
Multa on napsaistu myooma pois, taisin nähdäkin sen möllykän jälkikäteen. Ärsytti se toimenpide mutta ei ahdistanut.

Mutta nyt menee toistoksi, ja muutoinkin on kiirus muualle...

Kuinka niin ahdistaa? Minusta sinä nyt vain maalailet aika omituista kuvaa ihmisistä jotka ovat abortin tehneet.

 

[hohhoijjaa.]

"syntyä maailmaan ei-toivottuna ja elää myös sen mukaista elämää. "

Kuka sitä lasta "ei-toivoo" ja on antamassa sen mukaden elämän?

"Ja mielestäni abortti on parempi vaihtoehto kuin synnyttää lapsi ja tappaa se nälkään tai niinkuin Eerikan tapauksessa pahoinpidellä hengiltä, "

Tässäpä taas tätää tuttua suosijan tekopyhyyttä. Lasten kaltoinkohtelu on niin julmaa ja hyi hyi kamalaa mutta vain joitakin viikkoja aiemmin ihan ok ja hyvä juttu! Lopputulos lapsen kannalta on tasan yks ja sama.

"jos toimisi ei lapsille ikinä tehtäisi mitään pahaa, silloin saattaisin vastustaakkin aborttia. "

Nythän niille tehdäänkin ja oikein lain voimalla. Ja tätä sinäkin haluat kannattaa. Ne lapset ei saa edes mahdollisuutta hyvään elämään.

"En ymmärrä miksi aborteilla pitäisi olla jonkinlainen häpeällinen leima. "

Ilman omaatuntoa onkin hankala hävetä, tosin harvan luultavasti niin psykopaatti on. Eri asia vaan mitä myöntää tai ei.
Mahtaako Eerikan tappajat hävetä ja katua tekoonsa?
Häpeä on täysin normaalia kun on sentään tullu tapettua oma lapsi, se kertoo ettei oo vielä täysin paatunu ja jonkinlaisia inhimillisyyden rippeitä on vielä olemassa. Joilla sitä ei ole, ei ehkä oo uskaltaneet edes miettiä loppuunsaakka ja tajuta mitä on tullu tehtyä ja kenelle.

 

[Ciervo]

Dipt, no sanon taas saman kuin alkupuolella että mikäs siinä toimenpiteessä nyt ahdistaa?
Multa on napsaistu myooma pois, taisin nähdäkin sen möllykän jälkikäteen. Ärsytti se toimenpide mutta ei ahdistanut.

Mutta nyt menee toistoksi, ja muutoinkin on kiirus muualle...

Näin mäkin sen alkion. Toimenpide ei ärsyttänyt eikä ahdistanut, fyysisesti oli kyllä kivulias.

Mistä tää oletus tulee, etteivät raskaudenkeskeytykseen päätyvät ihmiset näe alkiota/sikiötä ja jos näkisivät, ahdistuisivat kovin?
Tai ylipäätään se, että toimenpide ahdistaisi.
Mua kyllä pelotti ihan hirveesti se, että mitä jos mulle sattuisi jotain (esim. jäisin auton alle), vaipuisin koomaan eivätkä lääkärit tajuaisi poistaa alkiota kohdustani vaan antaisivat sen kasvaa, ja sitten syntyisi lapsi.
Kaikenlaisia pelkoja kävi lävitse, että mitä JOS tapahtuisikin jotain jne..

Onnen tunne oli sanoinkuvaamaton, kun pääsin ehjänä lääkäristä kaverille ja raskausmateriaali alkoi poistua.

 

[mies1harm.]

Tuo joidenkin Kaari Utrio -visiointi, että abortti olisi eräänlainen armokuolema, on kyllä aika kylmä, jos kirjoittaja on nainen. Jos nainen ei näe lasta päämääränä itsessään, vaan objektina, tuotteena tai välineenä, niin sellainen etiikka on aika kaukana ihmisyydestä ja myös sellainen tunne-elämä aika antifeminiiniä.

 

[keppälerttu]

nähtävästi häpeä on kans käsitteensä sellainen jolla ei ole yksiselitteistä määritelmää.

itse esim olen kolmen lapsen äiti,ja kaikilla lapsilla on eri isä.Monta kertaa olen esim täällä palstalla lukenut kysymyksen: eikö sua hävetä? Miksi minua hävettäisi asia jonka olen itse hyväksynyt ja jonka päätöksen olen täysissä sielun ja ruumiinvoimissa tehnyt?

mut kyllä muakin hävettää, useinkin, esim töissä kun asiakkaalle saatan sanoa jotain todella tyhjäpäistä, menee sanat sekaisin tms, silloin mua hävettää.

ennemminkin noissa muutamassa tekstissä joita tänne on nyt kirjoitettu, tuo "häpeä" kuulostaa katumukselta, ja mun mielestä ne on eriasioita.

 

[Echo]

Ciervo: sä ja sun termistösi jälleen kerran.
"raskausmateriaali..."

Mä alan odottaa jo näitä innolla, kerään näitä sun termejä.

 

[Ciervo]

Ciervo: sä ja sun termistösi jälleen kerran.
"raskausmateriaali..."

Mä alan odottaa jo näitä innolla, kerään näitä sun termejä.

Ihan virallinen termi on, sisältäen istukan ym.

 

["123"]

Te, jotka olette tehneet abortin 1v-vuosia sitten ja pidätte sitä oikeana tekona, mitä ette kadu:

-Oliko teillä millaiset ensireaktiot, kun tiesitte odottavanne vauvaa ja olitte aborttijonossa?
*Heti kun tuli positiivinen tulos (ennen kuin menkkojen edes ois pitänyt alkaa), niin alkoi soittorumba ympäri ämpäri, terveyskeskuksesta neuvottiin soittamaan neuvolaan, sieltä taas terveyskeskuskeen, ja vielä soitin työterveyteen että mitä hittoa kun nuo kaksi tahoa pallottelevat joka puolelle, en tiedä mitä tehdä! Lopulta sain terveyskeskuksesta lääkärinajan, ja TOSI asiallinen nuori lääkäri oli vastassa, ei millään painostanut tai lytännyt ajatuksiani. Koko ajan tuntui ihan oikealta päätökseltä.
Itse aborttilääkäri (mikä lie itäblokista kotoisin oleva vanhempi nais-gyne) kyllä yritti kaikin puolin sitten myöhemmin kääntää mieltäni ja syytteli ym. Mutta hänestä tuli sama puistatusreaktio kuin osasta näistä ketjunkin kiihkoilijoista. Yritin vain päästä hänen huoneestaan pois niin äkkiä kuin mahdollista. Kätilö joka antoi lääkkeet sitten taas oli aivan huippuhyvä ja asiallinen. Täytyy tähän sanoa että ONNEKSI suurin osa hoitohenkilökunnasta on oikeasti jotain muuta kuin noita kiihkoilijoita. Osaavat käyttäytyä ja olla mukavia niin kuin hoitohenkilökunnan kai pitäisikin olla

-Oliko ehkäisyä? Jos niin millainen?
*Miehen kanssa oltiin vasta tapailuvaiheessa, joten en vielä pillereitä syönyt, ja kortsu petti.

-Olitteko mielestänne vain olosuhteiden vanki ja tekonne siis oikeutettu?
*En oikein tiedä mitä tähän pitäisi vastata? Minkä olosuhteen vanki=teko oikeutettu? P*ska säkä sattui kohdalle ja asialle piti tehdä jotain. Ja mielellään pian.

-Vähentääkö se muuten abortin leimaa/vääryyttä/aborttitekoa mitä tahansa, jos saatte kuulla, että muutkin ovat tehneet sen heppoisesti siis vailla omantunnontuskaa (lue:katumusta)?
*En ole kuullut että kukaan olisi tehnyt sitä heppoisesti, mutta uskon että auttaa ettei ketää kiihoilijaa tai superuskovaista paheksujaa ja mielensäpahoittajaa ole lähipiirissä.

-Ajatteletteko koskaan, että elämäsi saattaisi olla erilaista, jos olisit valinnut toisin ja jos ajattelet, niin olisiko se mielikuva aina sellainen, että olet helpottunut tehdessäsi abortin?
*Oletettavasti en olisi lähtenyt jatko-opiskelemaan, eikä olisi vakituista työpaikkaa, joten olisi hyvinkin todennäköistä että olisin jäänyt pieneen vuokrakämppään kotiäidiksi ilman kunnon koulutusta ja myöhemmin työttömäksi, mahdollisesti (enhän tuntenut miestä kovinkaan hyvin) yh:ksi. Valitsin (paha, paha minä!) uran ja mahdollisuuden hankkia omistusasunnon ja edes jonkinlaista hyvää taloutta ja tulevaisuutta tulevaa perheenlisäystä varten.

-Kiitos.
*Ollos hyvä

 

[Echo]

Ciervo, ok jos tuo termi on sulle tuttu mutta mä luin tuon ekan kerran.

Mä saan uutta intoa palstailuun kun kerään sarjaa "Ciervon hyytävä termistö." Sori, en mä stalkkaa sua, mutta kieltämättä joissain eettisissä ketjuissa saatat saada innokkaan lukijan.

 

[Echo]

No, mulla heittää jutut jo yli. En siis tarkoituksella v*ttuile mutta tuo termi oli vaan niin hauska. En jaksa siitä termistä alkaa mitään vääntämään.