Aikuinen koira näykkäisi täysin varoittamatta vauvaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ..piiiip..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="a.p";23410627]Voimmehan sitä koittaa,mutta sen pelkkä kastrointi ei riitä,en halua elää siinä jatkuvassa pelossa että josko vielä tekee meidän vauvalle jotain. Vai pitääkö mun antaa vauva pois,jotta voin panostaa pelkkään koiran koulutukseen? Jos olisit lukenut mun aiemmat vastaukset olisit saanut niistäkin tän saman vastauksen... Voithan sä toki ottaa arvaamattoman koiran itsellesi,jos sulla ei ole pientä 7kk ikäistä hyvin meneväistä ja ns."vaativaa" vauvaa,ja hattua nostan jos sulla riittäisi aika panostaa koiran perinpohjaiseen kouluttamiseen vauvanhoidon lisäksi. E.lääkärin kanssa tunti sitten keskusteltuani tuli mielestäni hyvä "vastaus"; kastrointi muuttaa koiran hormonitoimintaa,ei luonnetta. Jos koira on luonteeltaan arvaamaton,ei kastrointi siihen auta... Luuletko tosissaan etten ole pohtinut ja punninnut näitä vaihtoehtoja,tai että tuntuisi jotenkin helpolta?[/QUOTE]

NIIIIN, mutta olisko se oma jaksaminen kannattanu pohtia ENNEN ku otti sen koiran? Ongelmia voi tulla, niihin pitää varautua ja kantaa vastuu muutenkin kun "laitetaan piikille" ja tiedätkö, että kun koiran hormoonitoiminta muuttuu niin KYLLÄ se luonnekkin muuttuu... minkähän sortin ell sinulle on niin väittänyt ettei se vaikuta luonteeseen... aika erikoinen ell. Hormoonitoiminta muuttuu ja koira rauhoittuu... mutta helppo ratkaisu on tietty viedä piikille! Ei tullu vieläkään niitä selkään taputuksia sori vaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja aina näitä;23410647:
NIIIIN, mutta olisko se oma jaksaminen kannattanu pohtia ENNEN ku otti sen koiran? Ongelmia voi tulla, niihin pitää varautua ja kantaa vastuu muutenkin kun "laitetaan piikille" ja tiedätkö, että kun koiran hormoonitoiminta muuttuu niin KYLLÄ se luonnekkin muuttuu... minkähän sortin ell sinulle on niin väittänyt ettei se vaikuta luonteeseen... aika erikoinen ell. Hormoonitoiminta muuttuu ja koira rauhoittuu... mutta helppo ratkaisu on tietty viedä piikille! Ei tullu vieläkään niitä selkään taputuksia sori vaan!

täysin samaa mieltä! itse ottaisin yhteyttä vielä toiseen lääkäriin ja mahdollisesti ongelmakoirakouluttajaan.
ihan netistä poimittua:Koiran kastrointi vaikuttaa useimmiten positiivisesti uroksen luonteeseen, helpottaa urosten ja narttujen pitämistä samassa taloudessa, vähentää eturauhasongelmia, ja estää kives- ja perärauhaskasvainten (anaaliadenoomien) kehittymisen.

Koiran kastrointi vaikuttaa positiivisesti uroskoiran luonteeseen ja helpottaa omistajien elämää.



Ihmettelen kyllä miten el on sanonut ihan muuta vai oletkohan käsittäny väärin?
 
täysin samaa mieltä! itse ottaisin yhteyttä vielä toiseen lääkäriin ja mahdollisesti ongelmakoirakouluttajaan.
ihan netistä poimittua:Koiran kastrointi vaikuttaa useimmiten positiivisesti uroksen luonteeseen, helpottaa urosten ja narttujen pitämistä samassa taloudessa, vähentää eturauhasongelmia, ja estää kives- ja perärauhaskasvainten (anaaliadenoomien) kehittymisen.

Koiran kastrointi vaikuttaa positiivisesti uroskoiran luonteeseen ja helpottaa omistajien elämää.



Ihmettelen kyllä miten el on sanonut ihan muuta vai oletkohan käsittäny väärin?

Asia on ehkä HALUTTU käsittää väärin... tuntuu vähän musta siltä...
 
Puhuimme aiemmastakin koiran käytökseen liittyvistä asioista,kuten myös näyttelytuomareiden ylösmerkkaaman " hermostuneen käytöksen ja jännittyneiden liikkeiden, ja luonteesta johtuvasta kyyristelystä",tätä on kuitenkin ollut ilmeisesti alusta asti,ainakin siitä saakka kun kasvattajalle saapui takaisin vajaa 3 vuotiaana. Kysyin e.lääkäriltä suoraa mielipidettä kastroinnista ja mahdollisesta avusta siitä ja tämä oli mitä hän vastasi. Muistutti että kuuluu ottaa aina vakavasti jos koira käyttäytyy pientä lasta kohtaan uhkaavasti. Olen ollut vielä säpostitse yhteydessä saman rodun toiseen kasvattajaan kun kysyin neuvoja,ja hän lupasi olla vielä tämän päivän aika yhteydessä vielä . Ei se nukuttaminen tosiaan ole helppo ratkaisu,mutta en halua edellenkään että koira joutuu taas kiertoon,ei se ole oikein todellakaan.
 
Ei kasvattaja voi tehdä päätöstä teidän omistamasta koirasta. Se päätös teidän on tehtävä aivan itse.

Koira ei selvästikään ole teillä ollut käsissä, koska se teitä on näykkinyt. Koira ei hampaillaan ihmiseen saa koskea, eikä varsinkaan oman laumansa johtajiin joita siis ihmisten tulee olla.

Koira on selvästi stressaantunut, eikä todellakaan tiedä paikkaansa. Teillä siis lauma ei ole sellainen mitä sen tulisi olla.

Mikäli koira saa kodin jossa sen ongelmiin osataan suhtautua ja kouluttaa se pois noista ei toivotuista käyttäytymisistä tulee siitä todennäköisesti ihan OK koira, mutta mikäli tuo ei ole varmaa on hyvä miettiä olisiko sitten parempi lopettaa koira, kkun laittaa se kiertoo ei osaaviin käsiin.

Juu varmasti tylyä tekstiä, mut näin kasvattajana ja ongelmakoirakouluttajana en oikein viitsi lepertelyihikään sortua
 
Mikäli koira saa kodin jossa sen ongelmiin osataan suhtautua ja kouluttaa se pois noista ei toivotuista käyttäytymisistä tulee siitä todennäköisesti ihan OK koira, mutta mikäli tuo ei ole varmaa on hyvä miettiä olisiko sitten parempi lopettaa koira, kkun laittaa se kiertoo ei osaaviin käsiin.

Juu varmasti tylyä tekstiä, mut näin kasvattajana ja ongelmakoirakouluttajana en oikein viitsi lepertelyihikään sortua


Tässähän se onkin, jos pojan antaa eteenpäin voinko olla varma ettei seuraava laita sitä taas eteenpäin jos tulee joitain ongelmia. Edelleenkin,olisi pojalle 5 koti 6 vuoden aikana,meillä ollut pisimpään. Minua ja avokkia näykki aluksi kun meille tuli,pitkään teimme töitä jotta tämä saatiin karsittua,mutta nyt tuli tämä vauvan näykkiminen. On myös näykkäissyt tuttavaamme koska "työnsi" koiran kädellään pois,tämäkin tapahtui silloin kun koira meidän perheeseen tuli.
 
ja tältä toiselta kasvattajalta kysyin mielipidettä ja neuvoja jotta saan ne joltain rotua kunnolla tuntevalta,pojan oman kasvattajan vastaukset kun olivat suht ympäripyöreitä,vaikkakin olisin toivonut saavani edes jotain irti.
 
Tässähän se onkin, jos pojan antaa eteenpäin voinko olla varma ettei seuraava laita sitä taas eteenpäin jos tulee joitain ongelmia. Edelleenkin,olisi pojalle 5 koti 6 vuoden aikana,meillä ollut pisimpään. Minua ja avokkia näykki aluksi kun meille tuli,pitkään teimme töitä jotta tämä saatiin karsittua,mutta nyt tuli tämä vauvan näykkiminen. On myös näykkäissyt tuttavaamme koska "työnsi" koiran kädellään pois,tämäkin tapahtui silloin kun koira meidän perheeseen tuli.

Koskaan ei pysty olemaan 100% varma ettei koiraa enää laiteta eteenpäin :(

Oletko käyny koiran kans arviolla jonkun ongelmakoirakouluttajan luona?
 
Emme ole nyt,mutta ongelmakoirakouluttajan olemme tavanneet kerran toko-treenien yhteydessä pian sen jälkeen kun koira meille saapui.

Tosin kaiken tämän puimisen jälkeen voimistuu se halu että itse yritän tilanteen vielä korjata,mutta voimakkaampi on pelko josko lapselle sattuu pahemmin..
 
Emme ole nyt,mutta ongelmakoirakouluttajan olemme tavanneet kerran toko-treenien yhteydessä pian sen jälkeen kun koira meille saapui.

Tosin kaiken tämän puimisen jälkeen voimistuu se halu että itse yritän tilanteen vielä korjata,mutta voimakkaampi on pelko josko lapselle sattuu pahemmin..

Mä kehottaisin sua ottaman yhteyttä ongelmakoirakouluttajaan ja käymään koiran kans hänen luonaan arvioimassa teidän tilanteen. Toivottavasti teille apua löytyisi sitä kautta.

Missään nimessä koiraa ei nyt tule päästää siten et lapselle voi jotain käydä, mutta näin varmasti toimitkin. Mulla vaan on tapana sanoa asiat loppuun asti :)
 
Itse ajattelin aina samalla tavalla kuin muutamat muut täällä että jos lemmikkejä otetaan niin ne hoidetaan loppuun asti ja lasten saaminen ei todellakaan ole syy laittaa koiraa pois perheestä.
Olen jopa moneen otteeseen haukkunut siskoni joka heti ensimmäisen lapsen synnyttyä antoi heidän 5v koiran pois, vaikka koira ei ollut mitään tehnytkään ja tottunut lapsiin koko ikänsä ajan. Kaksi muuta koiraa lopetettiin(otettu siinä vaiheessa kun lapsia syntyi lisää), molemmat lapsiin liittyvissä syissä mutteivat kumpikaan ollut tehnyt lapsille mitään.
Nyt kun tilanne on meillä sama että koiraa ei voi luottaa vauvan kanssa niin olen itse umpikujassa. Minä joka olen puolustanut eläimiä koko ikäni ja niiden oikeuksia. Se pelko siitä mitä voi tapahtua jos koira saa kunnolla otettua vauvasta ja siitä mitä voi sen seuraksena tapahtua on henkeä salpaavaa.
Kuitenkin rakastat koiraa, se on sinun perheesi jäsen ja rakastat lastasi etkä kummallekaan halua tapahtuvan mitään pahaa. Se voimattomuuden tunne mikä tulee kun et tiedä mitä tehdä ja kerran kun se pelko on tullut että jotain kamalaa voi tapahtua, se pelko on ja pysyy.
Tämä on tiivistettynä ja tämän tarkoitus on vain sanoa että vaikka kuinka olisi ajatellut asiat etukäteen niin koskaan ei voi 100% varmuudella tietää mitä tapahtuu. Ja toivon että mahdollisimman moni säästyisi näiltä pohdinnoilta.
Toivottavasti ap saatte tilanteen ratkaistua ja samaa toivon meillekin.
 
Pitipä nostaa vanha ketju,eli tähän on tultu... Koira kastroitiin reilu kk sitten,aktiviteettejä lisättiin plus sai oman pihan jossa touhuta. Tänään vajaa 10kk tyttömme leikki keskellä lattiaa koira hyöräsi vieressä,komennettiin etsimään paikkaa ja hetki vaan kului niin koira nappasi neitiä poskesta kiinni,ei edelleenkään vertavuotavaa haavaa,mutta "komeat" mustelmat. Enää emme mieti jatkoa, nyt alkaa olla jo selvä,meille ei jää.
 
Kastrointi EI ole ratkaisu läheskään aina! Epävarmuuttaan muriseva/näykkivä uros muuttuu silloin entistä aremmaksi, huoonoin seurauksin.

Miksi ihmeessä aloittaja etsii apua foorumilta...? Ennen kuin tekee päätöksen koiran lopettamisesta, voisi nyt edes sen verran ystäväänsä arvostaa, että hakisi apua PÄTEVÄLTÄ ongelmakoirakonsultilta. Mitkään järjettömät johtajuusharjoitukset kun eivät teitä auta.
 
Pidä nyt ne lapsi ja koitra erillään kokonaan. Aina se ei tosiaan auta vaikka tekis kaikkensa, kaikki koirat ei sovi yhteen lasten kanssa. Vaikkei lapsi tekisi mitään, koira voi tehdä.
 
Avainsana on mielestäni "varoittamatta". Voisin koiralta hyväksyä sen, että varoittaa lasta murisemalla että nyt teet väärin ja minua ärsyttää, mutta sitä, että varoittamatta käy kiinni, ei voi hyväksyä, koiraa ei voi enää pitää lapsen kanssa samassa tilassa. Ja itse en näe mitään järkeä kodista toiseen kierrättämisessä. Se koira itse ei siinä nukutuksessa kärsi, sinä kärsit omantuntosi kanssa tietysti.
 
[QUOTE="Vieras";24001637]Pidä nyt ne lapsi ja koitra erillään kokonaan. Aina se ei tosiaan auta vaikka tekis kaikkensa, kaikki koirat ei sovi yhteen lasten kanssa. Vaikkei lapsi tekisi mitään, koira voi tehdä.[/QUOTE]

tää on jo niin vanha kirjoitus tää avaus. että koiran kohtalo on varmaan päätetty jo aikoja sitten
 
Ihan oikeasti, mitä järkeä etsiä taas uusi koti? Mua ottaa päähän tää kun koiria inhimillistetään liikaa, eikä osata päästää irti, siellä kaduilla niitä raivohulluja koiria sit on kadut väärällään kun kiltit opiskelijatytöt ottavat ne hoteisiinsa ja kuvittelevat parantavansa ne.
 
ja pakko mainita sekin, että jos koira on kastroitu vajaa kk sitten, sen hormonituotanto ei ole ehtinyt loppua. Kannattaa tutustua aiheeseen. Mutta sekin voi olla, että koiran luonne ei muutu vaikka on leikattu ja uusi perhe ( taas ) voi tehdä hallaa.
 

Yhteistyössä