Tästä aloituksesta tuli väistämättä mieleen jehovantodistajat -ja äitini, joka on siis jehovantodistaja, ja käy "salilla" monta kertaa viikossa. Perheesssäni kukaan muu ei ole, äitini koki "herätyksen " ja on siitä asti kuulunut jehovan todistajiin. Kotonakin siis on vartiotorneja ollut, mikäli lukeminen kiinnostaa, mutta itse olen kokenut äitini uskon ahdistavana ja tuomitsevana. Itse erosin kirkosta heti täytettyäni 18v, ja luonnehtisin itseäni lähinnä agnostikoksi. Toisinaan äidin kanssa näistä uskon asioista keskustellaan, hän puhuu mielellään, mutta usein myös saamme kunnon riidan aikaiseksi asiasta. Eli älä ap pakota lapsillesi omaa uskoasi, mukav aa jos olet saanut rauhan, mutta älä muille väkisin pakota ajatuksiasi