Ajatuksista ja odotuksesta vauva-arkeen =)

[Katriina _]

Helou,

Huisia, mulla on menkat ja clomit menossa nyt kolmatta päivää, kohta saan varmaan tikuttaa ajankohtaa saada mahdollisuus laittaa pikkuveli -tai sisko alulle! Kohta meillä sitten toivottavasti on jännättävää =)

Meidän poika on ollut ihan hurjan kipeenä, ihan vaatinut sairaalahoitoa. Mutta nyt kaikki taas näyttää olevan hyvin. Väsynyt tuo vielä on sen kaiken sairaalarääkin jäljiltä, mutta kotona on varmasti niin paljon kivempi olla, että eiiköhän se kohta ole ihan oma ittensä taas.

Puhuuko teiän lapset jo? Meillä tapailee kyllä paljon sanoja ja jotain sinne päin sanookin, mutta mitään oikein kunnollista ei suusta tule, ihan muutamia sanoja lukuunottamatta.

 

[Pinja]

Täällä podetaan joko aivan kauheita PMS oireita tai sitten on tärpännyt....
Nyt kp 25 saadaan siis vielä tovi jännäillä...

Kyllä toi riiviö jotain sanoja sanoo ja paljon tulee sitä sian saksaa. Potta touhuista on sen sijaan nyt tullut taka pakkia. Istuu kyllä tyytyväisenä potalla, mutta mitään ei sinne tee. Mutta yleensä heti kun vaippa on jalassa kakkaa sinne

Rouvat, meidänkin perhe pääsee kohta muuttamaan uuteen kotiin. Siis talo rupeaa olemaan valmis. Tätä päivää on kyllä odotettu!!! Täytyy kyllä malttaavielä muutama viikko.

Nyt tää lapsi hajottaa kohta joka paikan. Pakko lopettaa.

Kauniita syksy päiviä kaikille.

Kirjoittelemisiin!!!

 

[Pinja]

NOSTO!

 

[-Vanilla-]

Pitkästä aikaa täällä.

Perheeseemme syntyi (rv 39+2) ihana pieni TYTTÖvauva sunnuntaina 28.9. klo 11.30. Pituus 47 cm ja paino 2750 g. Synnytys nopea ja helppo. Vauva on aivan ihana ja syö sekä nukkuu hyvin. Oon saanu myös ite levättyä ja vointi paljon parempi sekä rennompi kuin esikoisesta.

Isoveikka on ottanut siskon aivan mahdottoman upeasti vastaan, eikä mustasukkaisuutta ainakaan vielä ole ollut havaittavissa. Eiköhän senkin aika vielä jossakii vaiheessa tule.. tai sitten ei. Se jää nähtäväksi.

Itä-Suomessa ollaan asusteltu 1,5 kk ja hyvin on sopeuduttu. Napero ei ole osannut kaivata entistä kotia ollenkaan. Mulle on tainnut olla suurin vaikeus tottua uuteen ympäristöön. Ja aika vähäisin vaurioin selvisin muutosta minäkii =) Toki tuonne omaan kotikaupunkiin aina aika ajoin kaipaa.

Ollaan oltu muutosta lähtien ilman konetta ja siittä syystä viive edellisen kirjoitukseni välillä on pitkä.. Eilen loppui nettipimento, kun saimme vihdoin ja viimein hankittua koneen =)

Iloista syksyä kaikille !!


-Vanilla & isoveikka 1v8kk & prinsessa 9 päivää-

 

[-Vanilla-]

Nostoa..

Miehellä tänään varpajaiset (Niinpä!Hänhän sen suurimman ponnistuksen teki vauvan saattamiseksi maailmaan=)) ja esikko menee mammalaan yökylään. Me tytöissä jäädään kotiin. Mä olenkii jo uhkaillut pitäväni kaksinkertaiset sormiaiset sit ens kesänä =) !! Jäi esikosta pitämättä =)

Kotona kaikki kunnossa, jopa parisuhde tuntuu pitkästä aikaa taas sujuvan ilman turhia naputuksia ja hampaiden kiristelyjä. Vai ollaanko vauvasta vielä vain niin humalassa =).. mene ja tiedä.

Mitäs te naiset olette mieltä siittä tapaamisesta ? Voiskos sitä ajatella vaikka ensi vuoden puolella ?


-Vanilla-

 

[Pinja]

Mielettömän paljon Onnea koko Vanillan perheelle!!!

Ei nyt kerkiä enempää juoruilla. Täytyy tulla paremmalla ajalla taas!

 

[Neilikka..]

Oih mihin uutiseen melkein vahingossa törmäsin! Onnea Vanilla!

 

[_Vilkku-]

nostoa.. tällä viikolla aijon ehtiä tännekin! kuulemiin..

 

[Katriina _]

Aivan ihana uutinen Vanilla, rutkasti onnea!!! Missä päin Itä-Suomea asustatte muuten, jos saan udella?

Tänne ei mitään uutta, toisia menkkoja odotellessa. Luget loppui eilen eikä varmaan ole vaaraa siitä, että oisin raskaana, kun en ovista onnistunut 12 päivän tiuhalla tikutuksella bongaamaan, vaikkakin yritystä raskautua oli silti. Tiputtelee, aivan kuten "ennen vanhaan", joten eiköhän ne menkatkin siitä kohta tärähdä.

 

[Anttuli.]

Todella valtavan lämpimät onnittelut Vanillalle ja koko perheelle pienestä prinsessasta! Aivan ihanaa. Hyvä, että elämä on lähteny luistamaan.

Tänne ei juuri mitään uutta. Mies haki ulkomaille töihin, mutta paikkaan valittiin se toinen hakija. Aikalailla harmittaa, mutta elämä jatkuu. Toisaalta saampa jatkaa kunnolla tuota koulua ko ei se pikkukakkonenkaan anna kuulua ittestään.

Neiti kasvaa ja kehittyy,hitaasti mutta varmasti. Äiti on oikeastaan ainoa kunnon sana, mutta monia hakee. Tuossa ollaanki ihmetelty, että ko näyttäis niin hyvin ymmärtävän, mitä puhutaan niin miksi ei sitte ite puhu. Vaan eipä tuosta kannata mitään paineita ottaa. Puhhuu ko puhhuu.
Terveenä on pysyny, vaikka on siellä tarhassa ollu. Nuhhaa on ollu, muttei muuta. Ja tarhaelämäki on sujunu hyvin, ei itke perään (ellei sitte oo tosi väsyny).
Hiljalleen pitäs alkaa varaileen 1,5v neuvola. Kiva päästä änkemään neitin kehityksen niilläki arvioilla eikä pelkästään vaatteitten perusteella.

Kyllähän sitä tapaamista vois alkaa taas miettiä ensikesäksi. Ajoissa alottaa nii jospa se saatais aikaan.

Anttuli ja neitonen 1v 5kk

 

[-Vanilla-]

Kiitos onnitteluista !! Nopeasti on aika mennyt, mein prinsessainenkii täyttää jo pian (sunnuntaina) kokonaisen kuukauden.. Arki sujuu edelleen kivasti, välillä tosin mein "isompi vauva" koettelee äidin rakkauden suuruutta =) Mustasukkaisuuskohtauksia ei edelleenkään ol ollut havaittavissa, mutta pienehköä uhmaa on liikkeellä. Todella pienissä määrin vain kuitenkii. Höpöttelee jo kovasti, sanavarasto on todella laaja ja 2-3 sanan lauseet ovat kuuluneet valikoimaan kuukauden päivät. Nopeasti on puhe kehittynyt hoksattuaan miten homma toimii. Kesällä ei vielä osannut kuin jokusen sanan. Pottailtu ollaan vajaan vuoden ikäisestä saakka ja lähes poikkeuksetta kakkaa päivisin enää ainoastaan pottaan.

 

[-Vanilla-]

Sormet oli TAAS ajatusta nopeammat =) Mun ei ihan vielä pitänyt lopettaa..

Katriina, mä en mielellään tänne laita mein asuinpaikkaa enkä tarkempia tietoja, mut jos vaiks spostiin ?? Tehän asustatte myös Itä-Suomessa.. eikö ? Kovasti myös onnea yritykseen !! Plussatuulahduksia sinne suuntaan puhallellen..

Miehelle on tarjottu kuukauden kestävää työkomennusta ulkomaille ja nyt ainoastaan ootellaan, että onnistuuko projekti ja tuleeko lähtö ja milloin. Miehen uran kannalta tosi hyvä juttu, mutta ajankohta ei paras mahdollinen. Mutta eiköhän me naperoiden kanssa täällä jotenkii ilman isiäkii pärjätä =) Tarvittaessa on apuvoimia lähellä.

Oon kyl edelleen sitä mieltä, että ois tosi kiva tavata ihan livenä. Jos vaiks viimeistään sit kesällä..

Äidin velvollisuudet kutsuvat taas joten on mentävä..

Ihanaa syksyn jatkoa kaikille !!

-Vanilla & pikkumies 1v8,5kk ja prinsessa (pian) 1kk-

 

[Anttuli.]

Oltiinpa me kaukana..

Meillä oli viikonloppuna neitillä ensimmäinen kova kuume (yli 39 astetta), mutta meni onneksi vuorokauessa ohi. Ollaanhan tässä oltu ihmeissään, että mikä ihme sillä oli, mutta nyt on onneksi ihan normaali oma ittensä.

Hirveästi on alkanu tyttö kiukuttelemaan ja kokeileen rajojaan. Tuntuu, että koko ajan saa olla kieltämässä ja rauhottelemassa ko neiti huutaa ko heikkopäinen. Eiköhän oo pelkkä vaihe,lyhyt sellanen toivottavasti. Tässä sitä sitte punnitaan tämä oma pää, että kuin hyvin kestää ja jaksaa olla määrätietonen.

Pääsikö Vanilla ulkomaille? Joko pikkuneitillä on nimi? Kerro vaikka tuollasähköpostissa, jos et tänne halua paljastaa. Ko minä ainaki oon hirveän utelias aina näissä nimiasioissa.

Mites muitten raskautumisyritykset? Meillä tuottaa tuskaa koko homma, neljäs kierto menossa ja nyt on sellanen tunne,etten sitä toista välttämättä ees halua. Varmaan kyse jostain kieltämisrefleksistä, ettei tule niin kovia pettymyksiä.

Anttuli ja neitonen 1,5v

 

[Katriina _]

En ole ehtinyt / jaksanut etsiä meidän ketjua tuolta kaukaa, joten en ole siksi kirjoittanut mitään. Laiskuutta.

Meillä alkaa nyt kolmas clomiavusteinen kierto ja kieltämättä olen aika pettynyt, ettei vielä ole tärpännyt. En ole saanut edes ovisplussaa, mutta nyt meinaan tähän kiertoon satsata digitaalisia testejä, jos toimisivat paremmin. Jos ei tämän kierron jälkeen onnistu, niin en tiedä mikä meillä on edessä. Eipähän tarttee tällä kertaa viettä pikkujouluja selvinpäin.

Poika on meillä melko lailla itsepäistä sorttia ja komentamaan joutuu kyllä tosi kovalla ja vihaisella äänellä aika usein. Säälittää, mutta en oikin tiedä miten muutenkaan toimia, kuin olemalla jyrkkä. Muuten menee hyvin ja sairastelukin on muuttunut normaalimmaksi.

Mitäs muut?

 

[Pinja]

Hei taas naiset pitkästä aikaa!
Podin jo huonoa omaa tuntoa kun en ole täällä käynyt, mutta aika hiljasta on ollut muillakin.
Tosiaan vauvan teko rupesi niin ahdistamaan, että päätin ottaa etäisyyttä myös täältä. Sitten oli kiireitä muuton kanssa. Nyt ollaan siis päästy omaan kotiin ja mies sai eilen asennettua netinkin niin, että ei tarvitse enään anopilla juosta sen takia.

Katriinalle ja muillekkin raskaudesta haaveileville voin lohdutukseksi sanoa, että me yritettiin raskautua yhdeksän kuukautta ja eilen sitten tein positiivisen testin. Näin kauan meni. Ehkä meillä oli sitten vaikuttamassa tuo talon rakentaminen mikä stressas meitä molempia kun heti kun päästiin muuttamaan raskauduin. Tai sitten olin jo niin luovuttanut että en enään kauheasti jaksanut kiertoa seurailla. Ovis testitkin lopetin alkuunsa kun tulin siihen tulokseen, että tiedän ilman testejäkin millon se on ja hirveää rahastusta, mutta tietenkin jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo.
Nyt sitten pitäisi ymmärtää, että tuolla mahassa jokin pieni otus on. Minkäänlaisia oireita ei ole paitsi, että nännit on hirmu arat. Ehkäpä sen taas tajuaa kun kuulee ekat sydän äänet. Voih, niitä odotellessa

En nyt kauheasti kerennyt muiden juttuja lukemaan. Yritän paremmalla ajalla.
Mutta jos en täällä kerkiä käymään toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja kaikille yrittäjille sitä plussaa!

T. Pinja ja poika 1.7v.

 

[Anttuli.]

Rauhallista itsenäisyyspäivää!

Joulu lähestyy hirveää vauhtia. Ei oo oikein vieläpäässy sellaseen kunnon joulutunnelmaan, mikä varmaan on ihan hyväki. Eipä tuu turhaa stressattua. Osa lahjoista on onneksi tiedossa, että ei oo ko ostaa sitte ko miehelle tullee palkka (omat tukeni ja palautukseni meni laskuihin).

Todella lämpimät onnittelut Pinjalle ko pääsitte ommaan kottiin ja saitte sen ihanan plussan!!

Kyllähän tämä vauvan yritys on aika hirveää. Masentaa ko tyttö sai alkunsa niin helposti ja tämä toinen nyt tuntuu hankalalta. Vaan jos yrittäs keskittyä johonki muuhun..

Vaan lähempä laittaan neitosta päikkäreille.

Anttuli ja neitonen 1v 7kk

 

[Katriina _]

Mahtavaa, onnittelut Pinjalle!

Mullakin on tänään tullut plussa tikkuun, tosin ovisplussa, mutta sekin ekaa kertaa elämässäni... joten ehkä tässä kropassa sitten jotain tapahtuu kuitenkin. Jos ei tässä kierrossa tule tärppiä, niin sitten pitää mennä taas tohtorin juttusille. Mä peukutan itselleni niin kovasti.

Meillä on jouluvalmistelut täydessä vauhdissa, sen mitä töiltä kerkeän. Remonttiakin pukkaa kotona, joten nuo makuuhuoneasiat on todellakin kellontarkasti suunniteltuja, jottei mene h-hetket hukkaan. Tosi romanttista. Ja poika ei suostu tällä hetkellä edes nukkumaan omassa sängyssään, joten sekin hieman lisää haastetta...

Mitenkäs Vanillan perheessä jaksetaan? Joko on kolmonen suunnitteilla

 

[Pinja]

Nyt tarvisin teidän viisaita neuvoja. Meidän iiiihana pieni ies on ruvennut todella hankalaksi iltaisin. Saa hirveitä raivareita kesken unien. Eilen nukahti 20.30 ja heräsi 45min. päästä. Huusi ja raivosi n.2h. Mä olen ajatellut asian niin, että en anna periksi poika pysyy pinna sängyssä ja saa raivota ihan rauhassa. Istun kuitenkin itse huoneessa. Valot on poissa. Tarjoan välillä tuttia ja sanon, että nyt nukkumaan. Muuten en juurikaan puhu mitään. Mies on kuitenkin eri mieltä ja sanoo, että olen kohtuuton kun en ota noin pientä lasta meidän sänkyyn.(1v.7kk) Lapsi kuulemma haluaa vain läheisyyttä. Nyt rupeaa mulla kärsivällisyys ja hermot menemään kumpaankin. Kuinka mun kuuluisi toimia, että toimisin oikein? AUTTAKAA!!!

 

[Katriina _]

Hm, kuulostaa Pinja melko tutulle. Mutta, meillä tilanne on pojan kanssa ollut jo keväästä asti se, että ihan joka yö hänet haetaan sängystään meidän viereen nukkumaan. Jossain vaiheessa ei edes suostunut omaan sänkyyn nukahtamaan, mutta nyt sentään sen pari tuntia nukkuu omassa sängyssään. Joskus vähemmän.

Se nukkumaan käynti on kuitenkin todellinen projekti. Ensin huudetaan, kun pitää mennä sänkyyn. Sitten huudetaan sängyssä, noustaan seisomaan ja minä tai isä saa useaan otteeseen laittaa takaisin maate. Tutti ei välttämättä kelpaa tässä kohtaa. Useimmiten vaan todella kovalla ja vihaisella äänellä komentaminen auttaa ja poika suostuu jäämään sinne ja nukahtamaan, mutta itelle tulee tuosta komentamisesta vaan aika paha mieli, varmaan pojallekin.

Ollaan keskusteltu tästä ja pikkuhiljaa aletaan kyllä opettamaan poikaa siihen, että omassa sängyssä nukutaan. Mutta sitten musta vaan tuntuu niin epäreilulta, että me isän kanssa saadaan nukkua vierekkäin, mutta poika yksin.

En tiedä oliko tästä nyt kummemmin apua, mutta tiedoksi, että samojen ongelmien kanssa painitaan ... ehkä tämä tästä vielä ja toiveissa, että jospa toinen mahdolllinen lapsi ois sitten tässä suhteessa helpompi ... jouluaattona ois testiä luvassa, mikäli menkat ei ala.

 

[Pinja]

Kiva tietää, että en ole ainoa jolla ongelmia nukuttamisen kanssa. Mutta on tämä niin väsyttävää. Nyt rupesi sitten vielä päiväunienkin kanssa hankalaksi. Puoli tuntia huusi ennenkun luovutti ja nukahti parissa minuutissa kun vaan laittoi pään tyynyyn ja silmät kiinni.
Muutenkin kun tämä äiti on nyt kamalan väsynyt ja vielä karseessa räkätaudissa on hermot kyllä välillä aika kovalla.

Hei mitäs muille kuuluu? Vilkku, Vanilla, Daisy, ja Anttuli?

Nyt koitan mennä hetkeksi pitkälleen kun poika vielä nukkuu!

 

[-Vilkku-]

Heippa piiiitkästä aikaa!

Ja ihan ensimmäiseksi onnea Vanillalle tyttävauvasta ja Pinjalle raskautumisesta!!!! Ihanaa!

Olette kyllä olleet mielessäni useasti mutta ajan vähyys ja loputon väsymys piinaavat!
Poika on kohta 1v5kk ja rv.27+1 meneillään. Toista poikaa odotellaan.. Eli kaipa sitä kolmattakin pitää yrittää jos osattais prinsessa tehä... Mut katto sitten joskus miten ensin näiden kahden kanssa sujuu. Esikoinen on kyllä ollut helppo ja kiltti lapsi vaikka onkin jo oppinut näyttämään omaa tahtoaan. Mutta hyvin on pärjätty ja toivotaan et toinen ois samankaltainen. Raskaus on sujunut aikalailla samoin kuin edellinen mutta tää väsymys on kyllä hurjempaa. Onneksi voin nukkua kun poikakin nukkuu päikkäreitä kun kotona ollaan.

Meilläkin nuo iltanukuttamiset alkoivat ottaa päähän kun omaan sänkyyn nukuttaminen saattoi kestää yli tunnin. Sitten kun tulin raskaaksi aloin laiskaksi ja otin ystäväni mallin: annoin pojan nukahtaa maitopullon kanssa sohvalle mistä sitten kannettiin sänkyyn. Ja niin teemme edelleen. Eihän se varmaan hirmu hyvä ole kun juo maitoa vielä hampaiden (kokonaiset 4 kpl.!!! =))pesun jälkeen mutta en nyt jaksa stressata kun tuo on toiminut niin loistavasti. Jos poika herää yöllä omasta sängystään hän ei ole säikähtänyt vaikkei sohvalla enää olekaan vaan on tottunut rutiiniin ja nukahtaa joko uudelleen tai sitten kaipaa meistä jommankumman viereensä. Meillä on pojan sängyn vieressä patja lattialla juuri tätä varten. Jokainen tavallaan. Päivisin nukahtaa kyllä omaan sänkyyn/patjalle mutta myös silloin pullon kanssa. Hassua siinä on vain se ettei poika yleensä edes paljoa juo vaan taitaa vaan olla tarve imeä hetken jtk. Tuttiahan meidän poika ei koskaan huolinut.

Pottailussa meillä on ollut täys stoppi mutta nyt toivon joulupukin tuotua hauskan ankka-potan että poika innostuisi kokeilemaan..

Mutta nyt on taas pakko mennä!
Tsemppiä kaikille vauvaa yrittäville ja Pinjalle jaksamista odotukseen!
Halit!

 

[Anttuli.]

Joulu vietetty. Toivottavasti kaikilla oli onnistunut ja lämmin joulu.

Me ollaan nyt joululoman yritetty nukuttaa tyttö suoraan ommaan sänkyyn. Ollaan yleensä nukutettu meän sänkyyn ja siitä nostettu ommaansa ja hyvin on menny, ei ole meän välissä nukkunu koskaan. Nyt ko meinas tuo nukuttaminen mennä tuntikausien hommaksi nii aateltiin, että jos saatas tyttö nukahtammaan ommaan sänkyyn ja hiljalleen se onnistuu.

Mie sain tännään myöhäisen joululahjan: kaksi punaista viivaa sellaiseen tikkuun. Eli toinen ois tännekki nyt tulossa hiljalleen. Eihän tuota oikein vielä ymmärrä, mutta haitanneeko tuo..

Vaan tuleva isosisko tuli sylliin.

Anttuli

 

[Katriina _]

Onnea Anttulille!

Mulla ne viivat ei vaan tule. Menkat alkoi jouluaattona ja nyt oikeesti alkoi iskeä epätoivo, pelko endosta, lapsettomuudesta ja ties mistä. Konsultoin lääkärin kanssa tänään, nyt mennään sitten pari kiertoa ilman lääkkeitä ja sitten taas kolme kiertoa lääkkeiden kanssa, jos ei näissä tärppää. Mä olin ihan varma aatonaattona, että nyt on tärpännyt, mutta ihan päivälleen piti kierto taas kutinsa. Hiivatti.

 

[Ulukopuolinen]

Onnea Anttulille! Mää jo meinasin alakaa kyssyyn, että ookko nää Anttuli Oulusta kotosin vaa sitte huomasin että näähän puhut mie-sie-ja-meän kielellä nii et nää taija ollakkaan Oululainen.

 

[Anttuli.]

Kiitoksia. Uskomattomalta tuntuu vielä, mutta onnelliselta.

Katriina, toivottavasti teki saatte sen plussan pian. Mua lohutti tuossa yrityksessä se, että ko ollaan yks kuitenki saatu elävänä aikaseksi eikä joillekin tule ees sitä yhtä koskaan. Vaikka eipä tuo paljoa lohuttanu siinä tilanteessa.

Ulukopuolinen, ollaanhan me muutama vuosi jo täällä Oulun seuvulla asuttu, mutta alkuperänen en ole (ja piän kynsin ja hampain kiinni mie:stä ).