Anoppi julisti sitten sodan, kun haluaa olla "mamma" ja isoisä "pappa"...

[Ap]

Sanokaa nyt te oi niin täydelliset ihmiset, olisiko teistä mukavaa jos anoppinne vaatii että lapsenne puhuttelee häntä ÄIDIKSI?!

 

[Huspati Huta]

Niin olet.

Sori. Mutta kyllä kai isovanhempi nyt voi sen verran haluta, että valitsee miksi itseään halutaan kutsuttavan.

Kaksikielinen lapsi ilmeisesti osaa myös kahta kieltä?

Kaksikielinen lapsi puhuu kahta kieltä, mutta ei todellakaan kutsu isovanhempiaan isäksi ja äidiksi! Suostuisitko itse siihen, että lapsesi sanovat isovanhempiaan isäksi ja äidiksi, kun anoppi niin vaatii?

Hankala kymysys. Mutta silloinhan lapsi vaihtaa suomen kieleen ja kutsuu mammaksi ja papaksi.?
Entä jos siihen liittäis etuliitteen nimestä? Liisa-mamma ja Teppo-pappa?

Liisa-mammaksi kutsuminen on ihan sama kuin jos sanoisi Liisa-äidiksi, ihan yhtä paha. Tuntuu ihan siltä että anoppi ei minulle äitiyttäkään soisi, he*vetti sentään! Yrittää äidinkin paikalle tunkea.

Minusta ap ottaa asian vähän nurjasti ja jos lapsi saisi asian itse päättää, ei varmaan olisi mitään ongelmaa

Jaa, no miten annat lapsen itse päättää, jos anoppi aina lapselle puhuessaan käyttää itsestään nimitystä "mamma"?

Anteeksi, kun en voi leikata tuota ylempää tästä pois, hiireni meni lakkoon, joten tulee pitkä lainaus. Eli siis, minusta siis olisi parasta, ettei kukaan julista mitään sotaa ketään vastaan vaan lapsi itse päättää, millä nimityksellä kutsuu isovanhempiaan ja oikeastaan vanhempiaankin

 

[sinihammas]

Meillä kaksikieliset lapset puhuu mun vanhemmista mummo ja pappa ja miehen vanhemmista farmor ja farfar riippumatta siitä mitä kieltä puhuvat. Eli jos puhuvat keskenään tanskaksi mun äidistä, niin sanovat tanskan kielen sekaan sanan "mummo".

En minäkään suostuisi tuohon, jos meillä olisi ruotsi kielenä. Ymmärrän ap:ta täysin ja olisin kans hankala miniä.

 

[Mrs Shillelagh]

Onneksi meidän vanhemmat ei päätä meidän asioista. Mistäköhän se johtuu?

 

[Ymmärsinkö oikein vai oikein väärin]

Mielestäni ap ei tarkoittanutkaan, että tässä ei ymmärrettäisi puhutaanko äidistä vai isomummosta. Jos ap kerran on itse ruotsinkielinen niin kyllä todellakin ymmärrän miltä kuulostaa jos mummia sanoo mammaksi. En hyväksyisi!!!

Varmasti lapsi oppii käyttämään äiti mammaa ja mummi mammaa sujuvastikin, mutta se KUULOSTAA varmasti pahalta! Meidän "umpisuomalaisten" sitä lienee vaikea edes ajatella. Mutta tosiaan jos omat lapseni kutsuisivat anoppia tai äitiäni äiti nimellä...

 

[Aamuäree]

aika itsekäs ap taidat olla. voi luoja millainen ihminen taas

No lapsesi varmaan mielellään kutsuvat anoppiasi äidikseen, ja sinulle asia on ok? Haista sinä sanonko mikä...

Miten tämän nyt muotoilis... mamma on suomeksi eri asia kuin ruotsiksi.
Sama kuin näissä erikielisissä nimissä kun jokin kaunis nimi tarkoittaakin jotain vähemmän kaunista asiaa toisella kielellä.

Mä en vain suostu näkemään tässä asiassa ongelmaa kun ainut kosketus tähän on suomenruotsalainen perhe jolle tämä asia ei ole koskaan ollut mikään suuri kultturelli erimielisyys. Koska heille kysymys on kahdesta eri kielestä.

 

[Ap]

Siis kumpi sen sodan julisti?

Viheltele vaan ihan vapaasti. Minä sanoin anopille ihan kauniisti että hei, tiedäthän että "mamma" ja "pappa" tarkoittaa ruotsiksi isää ja äitiä, ja niitä nimiä lapsi tulee käyttämään minusta ja miehestäni, ei isovanhemmista. Jakysyin haluaisiko hän olla vaikka mummu. Ja siinä vaiheessa anoppi alkoi huutaa.

 

[bitch]

Mä tekisin niin että puhuisin lapselle mummusta tai fammusta kun tarkoittaisin isän äitiä, vaari tai faffa sit isän isästä. Saavat sit ite tykätä asiasta kuinka paskaa tahansa, mutta jos kotikielenä on ruotsi, niin mamma on äiti ja pappa isä!

Typerä ja itsekäs anoppi sulla, pidä puolesi!

 

[Huspati Huta]

Mielestäni ap ei tarkoittanutkaan, että tässä ei ymmärrettäisi puhutaanko äidistä vai isomummosta. Jos ap kerran on itse ruotsinkielinen niin kyllä todellakin ymmärrän miltä kuulostaa jos mummia sanoo mammaksi. En hyväksyisi!!!

Varmasti lapsi oppii käyttämään äiti mammaa ja mummi mammaa sujuvastikin, mutta se KUULOSTAA varmasti pahalta! Meidän "umpisuomalaisten" sitä lienee vaikea edes ajatella. Mutta tosiaan jos omat lapseni kutsuisivat anoppia tai äitiäni äiti nimellä...

Minä luulen, että tuo asia ei olisi minulle ongelma, mutta sitä en kyllä minäkään iloisena katsoisi, että kukaan isovanhempi määräisi miksi lapsenlapsen häntä pitää kutsua, olipa kieli mikä hyvänsä. Sinänsä tuo mamma/mamma-aspekti ei minua varmaan haittaisi, vannoa en tietenkään voi.

 

[Mimmi]

Minusta se on pitkälti lapsen asia päättää, miksi hän isovanhempiaan kutsuu.

niin mutta johan sille lapselle puhutaan jotenkin ennenkun se osaa ite puhua... siis että lapsihan kuulee sen joltain aikuiselta ensin, eli aikuinenhan sen tavallaan päättää.

Ei sitä aikuinen päätä vaan lapsi. Meillä esikoiselle puhuttiin isästäni Vaari kun isä sanoi että hän voisi olla vaikka sitten Vaari kun poika alkaa puhumaan, mutta eipä kelvannu pojalle Vaari vaan jostain väänsi sen Papaksi! Ja nyt on isäni ollu Pappa!

 

[emmy83]

no sen verran itsekäs minäkin kyllä olen että ainoa äiti lapselleni olen! meillä lapsi kaksikielinen, mutta onneksi nuo isovanhempi nimitykset meillä mennyt hyvin ei tullut tuota ongelmaa.

Yrittäkää ap, nyt keksiä jokin ratkaisu, mutta minun mielestäni sinä olet oikeassa!

 

[Aamuäree]

Sanokaa nyt te oi niin täydelliset ihmiset, olisiko teistä mukavaa jos anoppinne vaatii että lapsenne puhuttelee häntä ÄIDIKSI?!

En mä ole täydellinen enkä itsekään siedä sitä, että anoppi kävelee mun ylitseni häikäilemättä kasvatuksellisissa asioissa.

Enkä haasta riitaa tässä asiassa, vaikka sulla kovasti tuntuu kiehuvan...
toisaalta ymmärrän ja toisaalta en.

 

[Ap]

Meillä kaksikieliset lapsee puhuu mun vanhemmista mummo ja pappa ja miehen vanhemmista farmor ja farfar riippumatta siitä mitä kieltä puhuvat. Eli jos puhuvat keskenään tanskaksi mun äidistä, niin sanovat tanskan kielen sekaan sanan "mummo".

En minäkään suostuisi tuohon, jos meillä olisi ruotsi kielenä. Ymmärrän ap:ta täysin ja olisin kans hankala miniä.

Sentään joku ymmärtää... Kiitos tuesta.

 

[Aamuäree]

Siis kumpi sen sodan julisti?

Viheltele vaan ihan vapaasti. Minä sanoin anopille ihan kauniisti että hei, tiedäthän että "mamma" ja "pappa" tarkoittaa ruotsiksi isää ja äitiä, ja niitä nimiä lapsi tulee käyttämään minusta ja miehestäni, ei isovanhemmista. Jakysyin haluaisiko hän olla vaikka mummu. Ja siinä vaiheessa anoppi alkoi huutaa.

No niin, kas kun selität, niin ei tarvii enää vihellellä. Tiukkaa tekstiä naputat ja nyt vasta selvis mullekin tampiolle että kuka tämän oikeasti aloitti.

 

[Vepasto]

meillä anoppi sanoi esikoisen odotusaikana, että hän voi olla ihan mikä tahansa, mutta ei mamma. Niinpä siitä tuli sitten mummi.

 

[Vieras]

Anna miehesi hoitaa asia tai hoitakaa yhdessä - ei tämä ole sinun ja anopin sota vaan perhe-/sukulaissuhteiden selvittelyä.

Mekin olemme kaksikielinen perhe, enkä tosiaan olisi turhan innoissani, jos lapseni kutsuisivat jotakuta muuta sen enempää mammaksi kuin äidiksi. Meillä ei myöskään ole "faffaa" vaan ihan oikea "farfar" - ja appivanhemmat sulattivat senkin ilman mutinoita, vaikka siellä ollut perinteisesti sekä suomen- että ruotsinkieliset isoisät "faffoja".

Valitettavasti meillä jokaisella on oikeus olla pikkumaisia lapsiamme koskevissa asioissa...

 

[Huspati Huta]

meillä anoppi sanoi esikoisen odotusaikana, että hän voi olla ihan mikä tahansa, mutta ei mamma. Niinpä siitä tuli sitten mummi.

Minun äitini toivoi kainosti ennen ensimmäisen lapsenlapsen syntymistä, että jos hänen ei tarvisi olla isoäiti, eka lapsenlapsi nimesi hänet mummiksi ja mummi hän on ollut muillekin

 

[vieras]

Niin mitas ongelmaa tuossa on, koska mamma ja pappa sanoja kaytetaan erikielisissa lauseissa. Siis jos lapsi puhuu mammasta suomenkielisessa yhteydessa, kyse on mummosta. Ja jos puhuu mammasta ruotsinkielisessa lauseessa, on talloin kyseessa aiti.

Mutta voisi se anoppi vahan joustaa, jos asia on aidille tarkea.

Kai niitä nyt voidaan käyttaaääamankielisissä lauseissa? Jos ruotsinkielinen äiti puhuu samassa lauseessa itsestään (eli mamma) ja isoäidistään (eli mamma), niin miten lapsi erottaa, kumpi on kumpi. Tai vaikka ollaan isovanhempien luona ja äiti sanoo lapselle "anna mammalle", mistä lapsi tietää, kenelle antaa.

 

[tyttö-nen]

Meillä on mummi ja mummu & 2x vaari.

Jos mulla olisi tuollainen anoppi, niin kyllä kiuhuisin ja pahasti. En kyl sit yhtää antais periksi sille Koitahan pärjätä ap!

 

[vieras]

Mun mielestä oot oikeessa, ihan periaatteen vuoks pidä vaan kiinni asiastas. Kyllä saa anopit joustaa .

 

[Merengue]

Onkohan teillä vasta pikkuinen ensimmäinen ?

 

[Huvitutti harmailee]

En todellakaan tykkäisi, että lapseni puhuttelisivat isovanhempiaan isäksi ja äidiksi. Kaksikielisyyden vuoksi on anopillasi vain hyväksyttävä joku toinen kutsumanimi itselleen. Vaihtoiehtojahan kyllä löytyy. Meidän mammu halusi, että häntä kutsutaan mummaksi, mutta ensimmäinen lapsenlapsi risti hänet mammuksi ja nyt hän on kaikille mammu.

 

[vieras]

ymmärrän täysin sinua ap! älä anna periksi, en minäkään sietäisi sitä että olisi 2 "äiti"-nimistä. opeta lapsellesi sitkeästi vaikka mummi ja vaari (vai ovatko miehesi vanhemmat ruotsinkielisiä?) käytä anopin kuullen näitä sanoja, tuskin se kauaa jaksaa jankuttaa.

 

[vieras]

Jos vaikka ugandankielinen anoppini sanoisi itseään sanalla ÄITI, joka ugandaksi tarkoittaisi isoäitiä, niin en sulattaisi asiaa. Lapselle nuo nimitykset ovat nimiä, jotka eivät käänny kieleltä toiselle. Hän siis puhuisi ugandaksi ja suomeksi äiti-sanalla sekä isoäidistä että äidistä.

En sulattaisi asiaa. Asiallinen keskustelu paikallaan. Mitä mieltä miehesi on?

 

[Ymmärrän ap:tä]

Äiti ja isä, eli tässä tapauksessa mamma ja pappa ovat lapselle läheisemmät jä tärkeimmät ihmiset ja he saavat päättää kuka näitä mamma ja pappa nimityksiä saa käyttää. Jos isovanhemmille ei kelpaa mikään muu kutsumanimi kuin noi, niin se on heidän ongelmansa. Näin ajattelen asiasta.