Toggle sidebar

Anoppi pyörtymispisteessä kun kuuli ettei vauvaamme kasteta. Miten toimisitte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Atheist
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
[QUOTE="vieras";28589705]Ateisteille tuntuu olevan kyllä aina ihan kamalan tärkeää ettei uskontoa vaan missään ikinä mitenkään mainita.. ja se vasta kamalaa olisi jos sitä joutuis opiskelemaan..[/QUOTE]

Minä ateistina olisin oikein tyytyväinen jos lapsi pääsisi opiskelemaan kaikkia uskontoja. Noin niinkun ihan yleisluontoisesti tutustuttaisiin erilaisiin uskontoihin ja niiden periaatteisiin.
 
[QUOTE="vieras";28589705]Ateisteille tuntuu olevan kyllä aina ihan kamalan tärkeää ettei uskontoa vaan missään ikinä mitenkään mainita.. ja se vasta kamalaa olisi jos sitä joutuis opiskelemaan..[/QUOTE]

Kamalaa olisi lähinnä se, jos opetettaisiin vain yhtä ja annettaisiin ymmärtää sen olevan ylitse muiden. Uskonnosta saa toki puhua.
 
[QUOTE="vieras";28589723]Kaikki me mummot ei olla huijattavissa :D Tosin ihan sama olis mulle kastetaanko vai ei.[/QUOTE]

Joo tää mummu tietää koko kylän asiat ja ei todellakaan oo helposti huijattavissa mut pakko kai se on yrittää :oD
 
[QUOTE="Lissu";28589702]Eihän sekään omaa valintaa ole, ettei koko asiasta puhuta mitään lapsuusaikana. Miten lapsi voi valita, jos mitään uskontoon liittyvää ei ole elämään kuulunut?[/QUOTE]

Kuka väittää, ettei lapsi kuule mitään uskonnoista (huom monikko), jos ei kuulu kirkkoon? Itse kerron paljonkin eri uskonnoista (esim televisiossa, matkoilla ym.) lapselle ja olen myös kertonut, että joskus tulevaisuudessa saattaa tuntea jonkun niistä omakseen (tai sitten ei, mikä on myös ok). Meillä siis tiedetään miksi jotkut viettävät joulua, pääsiäistä ym. En todellakaan halua tilannetta, missä 9 vuotta on koulussa opetettu yhtä uskontoa ja sitten sanotaan, että ai niin on näitä muuten muitakin....
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="vieras";28589705]Ateisteille tuntuu olevan kyllä aina ihan kamalan tärkeää ettei uskontoa vaan missään ikinä mitenkään mainita.. ja se vasta kamalaa olisi jos sitä joutuis opiskelemaan..[/QUOTE]

Minä pidän itseäni ateistina, olen eronnut kirkosta täytettyäni 18, sitä ennen olen käynyt uskonnontunnit ja riparin ja ollut seurakuntanuorenakin (vedin seurakunnan tyttökerhoa ja olin riparilla isosena). Jo tuolloin kuitenkin tiesin, että en oikeasti usko siihen mitä kirkko opettaa. Seurakunnan toiminnassa olin mukana lähinnä sosiaalisen puolen vuoksi. En pidä mitenkään pahana asiana sitä että olen 'joutunut' opiskelemaan uskontoa, tiedän, että en itse usko siihen tai ole koskaan uskonutkaan siitä asti kun asiaa olen alkanut ajatella. Omaa lastani ei ole kastettu, mutta en pistäisi pahakseni sitä, että hän kävisi uskonnon tunneilla tai riparilla vastaavatsi jos hän haluaa osallistua ET opetukseen tai käydä protuleirin se on ihan yhtä hyväksyttävää. Itse koen, että osallistumalla uskonnon opetukseen saa hyvän käsityksen siitä onko se jotakin mihin haluaa uskoa tai kuulua, mutta lapseni saa itse tehdä omat valintansa.
 
[QUOTE="Lissu";28589718]Kyllähän niitä uskonnon tunnilla opetetaan? Ainakin minun aikaani opetettiin.[/QUOTE]

Niin, yläkoulussa me tehtiin ryhmätyöt muista uskonnoista. Meidän ryhmällä oli taolaisuus. Muut uskonnot tuli siis nopeasti esitellyksi muiden oppilaiden taholta. Ja kuutena elämä vuonna ei puhuttu mistään muusta kuin kristinuskosta.
 
[QUOTE="vieras";28589705]Ateisteille tuntuu olevan kyllä aina ihan kamalan tärkeää ettei uskontoa vaan missään ikinä mitenkään mainita.. ja se vasta kamalaa olisi jos sitä joutuis opiskelemaan..[/QUOTE]

En osaa sanoa muista ateisteista, mutta minä pidän kyllä uskonnoista kertomista erittäin tärkeänä. Olen opiskellut sivuaineena uskontotiedettä yliopistossa, joten kiinnostusta löytyy. Ajattelen kyllä, että lapsen on hyvä tietää luterilaisuuden ja ylipäänsä kristinuskon ydinasioita.

Kunnioitan muiden uskoa niin paljon, että oman lapsen antaminen kasteelle tuntuisi rienaamiselta kun minä pidän koko juttua satuna. Lisäksi olemme osallistuneet useampiin ihaniin nimijuhliin, jotka ovat olleet intiimejä, rakkauden ja ilon juhlia. Näissä juhlissä on ollut ihania puheita ja musiikkiesityksiä yms. Sitä tunnetta en saa rituaalista, joka on mielestäni höpöhöpöä (eli ajatuksissani rienaan ja sitä en halua tehdä. Haluan kunnioittaa muiden uskoa).

Pitää jutella tuon miehen kanssa vielä. Saammehan me järkätä kaikki muut juhlamme kuten haluamme.
 
  • Tykkää
Reactions: Rigel ja Millenia
Alkuperäinen kirjoittaja ateisti:
Kuka väittää, ettei lapsi kuule mitään uskonnoista (huom monikko), jos ei kuulu kirkkoon? Itse kerron paljonkin eri uskonnoista (esim televisiossa, matkoilla ym.) lapselle ja olen myös kertonut, että joskus tulevaisuudessa saattaa tuntea jonkun niistä omakseen (tai sitten ei, mikä on myös ok). Meillä siis tiedetään miksi jotkut viettävät joulua, pääsiäistä ym. En todellakaan halua tilannetta, missä 9 vuotta on koulussa opetettu yhtä uskontoa ja sitten sanotaan, että ai niin on näitä muuten muitakin....
Click to expand...

Se on teidän valinta ja meidän valinta on meidän asia. :) Itse koen että lapsella on paras mahdollisuus valita kun on kokenut myös uskontoon kuuluvaa yhteisöllisyyttä. Ja jos asia on itselle tärkeä niin kannattaa kyllä tutustua etukäteen esim. uskonnon opetussuunnitelmaan eikä vaan olettaa mitä siellä tunneilla puhutaan. :)
 
Mun 9v poika tietää enemmän muslimeista kuin me aikuiset yhteensä :laugh:
Sillä on muslimi kaveri, jolta kuullut kaikki jutut. Ihme juttuja mistä en ole ikinä kuullutkaan, mut nytpä tiedän :)
Kovasti poikaa kyllä kiinnostaa, että miksi joku asia on niin sillä kaverilla. Aina jos se poika tulee meille syömäänkin, niin poikani kyllä heti kysyy, että "onks tässä sianlihaa, kun XXX ei saa syödä sitä" johon tää kaveri vastaa, et KYLLÄ mä saan syödä äidin luona, mut iskän luona en saa syödä :D (äiti siis suomalainen)
 
[QUOTE="Lissu";28589736]No sitten :D kyllä meillä tosiaan käytiin läpi muitakin uskontoja, eikä uskonnontunnit mitenkään erityisen hartaita olleet... tosiaan aika paljon liittyi uskonnon historiaan kuten joku jo mainitsikin.[/QUOTE]

Me laulettiin vaikka mitä virsiä ja mentiin joka vuosi vähintään pari kertaa opettajan lähetysmatkakuvat läpi. Voi että... <3
 
Siis onko oikeasti niin, että jos lapsi on kastettu, niin sitten on pakko osallistua koulussa uskonnon opetukseen? Entäs jos on kastettu ja eroaa kirkosta?

Minä olen ateisti tai agnostikko, enkä mä suhtaudu silti uskonnonopetukseen erityisen kielteisesti. Tietysti ikävä juttu jos siellä on joku hihhuli, mutta eipä se enää nykypäivänä taida olla mahdollista. Lapsemme menee joka tapauksessa pieneen kouluun, niin varmasti osallistuvat aikanaan uskonnontunneille. Ei ruveta väenväkisin vänkäämään elämänkatsomustietoa. Tietenkin jos semmoista järjestävät, niin menevät sitten sinne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaapeee:
En osaa sanoa muista ateisteista, mutta minä pidän kyllä uskonnoista kertomista erittäin tärkeänä. Olen opiskellut sivuaineena uskontotiedettä yliopistossa, joten kiinnostusta löytyy. Ajattelen kyllä, että lapsen on hyvä tietää luterilaisuuden ja ylipäänsä kristinuskon ydinasioita.

Kunnioitan muiden uskoa niin paljon, että oman lapsen antaminen kasteelle tuntuisi rienaamiselta kun minä pidän koko juttua satuna. Lisäksi olemme osallistuneet useampiin ihaniin nimijuhliin, jotka ovat olleet intiimejä, rakkauden ja ilon juhlia. Näissä juhlissä on ollut ihania puheita ja musiikkiesityksiä yms. Sitä tunnetta en saa rituaalista, joka on mielestäni höpöhöpöä (eli ajatuksissani rienaan ja sitä en halua tehdä. Haluan kunnioittaa muiden uskoa).

Pitää jutella tuon miehen kanssa vielä. Saammehan me järkätä kaikki muut juhlamme kuten haluamme.
Click to expand...

Ajattelen juuri näin itse näistä jutuista. En vain olisi osannut pukea niitä noin hyvin sanoiksi. Mä ne itse luterilaisista riiteistä ja rituaaleista piittaa, joten tuntuisi todellakin rienaukselta kastaa lapsi. Suurin osa ihmisistä on varmasti vain tapauskovaisia ja heitä ei moiset kysymykset heilauta yhtään.
 
[QUOTE="Lissu";28589718]Kyllähän niitä uskonnon tunnilla opetetaan? Ainakin minun aikaani opetettiin.[/QUOTE]

Juuri kävin pojan opettajan kanssa tästä keskustelua ja totesi, että opetetaan kyllä. Me vanhemmat ei kuuluta kirkkoon, mutta lapsi kuuluu. Mietin siksi uskonnon opetuksen sisältöä että haluaisin lapsen ennemmin et-tunneille, mutta se ei ole mahdollista ellei lasta eroteta kirkosta.

Toisaalta:uskontotunnit/luterilaisuus kuuluu Suomessa ikään kuin yleissivistykseen, joten pysyköön siellä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rigel:
Kuntakohtaisia eroja näyttää olevan noissa koulujen uskonnonopetuskäytännöissä. Meillä osallistuvat uskonnonopetukseen kaikki, jotka kirkkoon kuuluvat. Jos ei kuulu, saa valita.

Yrittäkää tehdä miehesi kanssa päätös itsenäisesti yhdessä ja sovussa.
Click to expand...
Sama täällä meilläkin. Jos kuuluu kirkkoon, on pakko osallistua uskonnontunnille. Jos ei kuulu kirkkoon, niin voi valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä. Kun vaihdettiin elämänkatsomustietoon, niin siinä vaiheessa toimitettiin todistus, että lapsi kuuluu vääestörekisteriin. Myöhemmin (seuraavana vuonna) jouduttiin vielä laittamaan todistukset, että kumpikin vanhempi kuuluu väestörekisteriin.
 
[QUOTE="vieras";28589708]Teidän kohdalla on sitten tapahtunut virhe. Kannattaa olla hiljaa asiasta, jos edelleen noin haluatte jatkaa. Opetushallituksen sivuilta löytyy tietoa, kuka mihinkin opetukseen on oikeutettu. Teidän lapset eivät ole ET:hen.[/QUOTE]
Voisiko tähän saada suoran linkin? En löytänyt, mutta se ei tarkoita ettenkö uskoisi asian olevan juuri näin.

Opetussuunnitelman perusteissa tuota ei ainakaan mainita.
 
Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää opiskelijoiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan opiskelijoiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat opiskelijat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Opiskelija, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi halutessaan osallistua mainittuun uskonnonopetukseen.

Vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai vähintään kolmelle ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jotka eivät osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta.



Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle opiskelijalle, joka ei osallistu 1 momentissa tarkoitettuun uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle opiskelijalle, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, opetetaan hänen pyynnöstään elämänkatsomustietoa.

Katso 9 §

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629#L3P9
 
Mit helvettiä? Anna anoppi pyörtyy ihan omia aikojaan. Kastakoon itseään jos on niin tärkeää. Hän on aikanaan päättänyt omien lastensa kastamiseta, te päätätte omien lastenne kastamisesta. Mikä on ongelma?

Tuohon kysymykseesi kasteesta ym., minä en kuulu kirkkoon, lapset eivät opiskele uskontoa. Saavat kuitenkin osallistua kaikkeen mitä koulussa tapahtuu, ei ole minulta pois. En suhtaudu fanaattisesti. Mitään ongelmia ei ole koskaan ollut. Isompi haluaa rippikouluun lähinnä nyt siksi, että saa sukulaisilta rahaa. Perustehan sekin on, liitän hänet sitten kirkkoon kun on konfirmaation aika. Tehköön sitten mitä haluaa, pysyköön jäsenenä tai erotkoon uudelleen halutessaan. Ihan älyttömissä asioissa ihmiset näkee ongelmia nykyään.
 
[QUOTE="Lissu";28589702]Eihän sekään omaa valintaa ole, ettei koko asiasta puhuta mitään lapsuusaikana. Miten lapsi voi valita, jos mitään uskontoon liittyvää ei ole elämään kuulunut?[/QUOTE]

Kyllä se minun lapseni valitsi yläasteella uskonnon tunneille osallistumisen, tahtoo riparille ja luultavasti tuo tullessaan valitettavasti kasteenkin. Vaan onpahan tarpeeksi vanha jo vähän valitsemaankin.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Similar threads

Orion-
anoppi pettyi kun ei kuuluta enää kirkkoon
Viestiä
9
Luettu
222
Aihe vapaa
ss
S

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa