Anoppi sekaantuu liikaa meidän asioihin (hometaloasiaa)

["aapee"]

[QUOTE="vieras";24025672]Miksi anopille pitää kertoa kaikki jutut, että mitä olette ostaneet/aiotte ostaa? Tai siis mistä se esimerkiksi tietää, millainen patja teillä sängyssä on? Meillä anoppi asuu naapurissa ja huomaa ja näkee kyllä kaiken, mutta vähiin ääniin tuon silti ostokset kotiin, kun toinen on niin pihi. Tuo esimerkiksi meidän vauvalle kassikaupalla kirpparilta vaatteita ("maksoi vaan kaks euroo koko pussi!"), joiden koot on ihan mitä sattuu, vaatteet epäkäytännöllisiä, rumia ja tahraisia, vanhanaikaisia... Hyväähän se vaan tarkoittaa, mutta on vähän kiusallista kun ei tiedä, mitä niille tekisi. Ja anoppi kommentoi aina meidän tavaroita, että olishan tuolla vintillä ollut ihan käyttämättömiä mitä oisitte saanut ottaa, mutta kun ei kelpaa (esim. pyyhkeitä, se ihan oikeasti on jemmannut vuosikausia uutena ostettuja tarvikkeita jossain), vaikka ei mistään kelpaamisesta ole kyse, kun ei todellakaan edes tiedetty, että sillä olisi niitä saatika että haluaisi niitä meille antaa... Mitään me ei saatais ostaa uutena Eipä se onneksi kaikkia meidän lakanoita, vaatteita ja käsipyyhkeitä muista niin että pääsisi sanomaan aina kun näkee pyykkinarulla tai meidän kotona jotain uutta

Pakko vielä kertoa, että lisäksi anoppi valittaa aina kaupassa, miten hänen tekisi mieli ostaa itselleen uusia lakanoita tai niitä pyyhkeitä (joita minä, minimituloinen kotiäiti kehtaan meille ostaa), mutta kun ei ole varaa eikä ole ikinä ollutkaan, mutta sitten jos hän joskus jotain hankkii tai saa vaikka multa ja mieheltä lahjaksi, ne menee käyttämättöminä sinne vintille homehtumaan, ja keittiössä roikkuu edelleen ne rikkinäiset, venähtäneet ja kulahtaneet pyyhkeet... Myöskään mitään rikkinäisiä astioita ei voi heittää pois, ja silti haaveillaan kaupassa uusista (joihin ei muka ole varaa). Me jouduttiin käyttämään anopin keittiötä aika kauan yhteen aikaan, kun meidän asunnossa ei vielä ollut omaa, ja olisin vaikka ostanut hänelle uuden astiaston (ihan oman mukavuutenikin takia), jos sinne kaappiin olisi mahtunut, mutta minnepä ne uudet astiat mahtuu, kun kaikki kaapit ja pöytäpinnat pursuaa korvattomia kahvikuppeja, lohjenneita lautasia jne...

Eipä sillä, että olen mä ihan hyviäkin säästövinkkejä saanut anopilta, varsinkin ruuanlaittoon liittyen, ja hän on enimmäksene mukava ihminen ja hyvä mummo [/QUOTE]

Juu no tämä se ongelma onkin. Itse ollaan vuosia sitten tehty päätös että ei kerrota mitään rahaan liittyviä juttuja sille,mutta kun se on niin pohjattoman utelias ja me ei haluta valehdella kuitenkaan sitten jos kysyy.

Mun anoppi kans roudas meidän lapsille kaikkia ihme tavaroita kunnes mun mies hermostui ja sanoi sille että anna olla viimeinen kerta kun haalaat tuota roinaa tänne. Sen koommin ei oo ostanu mitään tavaroita, mutisee vaan että ei hän enää osta kun ei mikään kelpaa. Ei pahalla mutta moni anopin juttu ei todella meille kelpaakaan.

 

["vieras"]

Pitää olla tekemisissä vaan sen verran ja jutella asioista sen verran, että itse sietää seuraukset. Ei sitä ainakaan muuttumaan saa millään.

 

["aapee"]

Nyt se oli laittanu miehelleni tekstiviestin jossa luki että mieheni täytyis nyt ottaa ohjat käsiin ja lopettaa se homehysteria tässä meidän talossa eli Suomeksi sanottuna siis anopin mielestä MINÄ olen se homehysteerikko jonka syytä on nyt se että menee niin paljon rahaa hankintoihin. Eli jos minä olisin järkevä enkä enää olisin hysteerinen homeen kanssa niin me voitais aivan hyvin ottaa kaikki vanhat tavarat mukaan ja pestä niitä ja sitten on kaikki taas hyvin. :headwall: Mutta me nyt toimitaan vain saamiemme ohjeiden mukaan ja mieheni kärsii yhtälailla homeoireista ja haluaa ihan yhtä palavasti tästä pois kuin minäkin. Mä vaan EN voi käsittää miten jonkun on niin vaikea tajuta tätä asiaa. Mun tekis mieli laittaa sille tekstari että ei me olla homehysteerikkoja, meillä on mustaa valkoisella asiasta ja virallisen tahon ohjeet joita mä todellakin noudatan mieluummin kuin anopin ohjeita. Jos sen teen niin se tietää sitä että se loukkaantuu muhun eikä oo taas hetkeen yhteyksissä (toisaalta, mitä me siinä menetetään vaikkei oliskaan...?) Iha vähä aika sitten se loukkaantui mieheni veljen vaimoon yhden ihan pikku jutun takia ja oli puoli vuotta niin ettei ollu missään tekemisissä niiden kanssa. Nyt se taas on tekemisissä. ANopille tyypillistä että se aina ottaa itteensä jostain mitättömästä, laittaa välit poikki ja sitte muutaman kk päästä on taas niinkuin ei mitään ois tapahtunu. ja sitte ihmettelee kun on niin yksinäistä eikä kukaan käy... *huokaus*

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";24027647]Pitää olla tekemisissä vaan sen verran ja jutella asioista sen verran, että itse sietää seuraukset. Ei sitä ainakaan muuttumaan saa millään.[/QUOTE]

Parhaamme mukaan yritetään toimia näin mutta kun ei se aina mee niin. anoppi on kuitenkin hyvä mummi pihiydestään huolimatta ja lastemme takia on yritetty tanssia nuoralla ja pitää jonkinlaisia välejä. Meidän lapsilla kun ei oo toista mummia ollenkaan, tämä on ainoa ja lapsille rakas.

 

["vieras"]

Miksette nyt vaan lakkaa kuuntelemasta sitä?

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";24027694]Parhaamme mukaan yritetään toimia näin mutta kun ei se aina mee niin. anoppi on kuitenkin hyvä mummi pihiydestään huolimatta ja lastemme takia on yritetty tanssia nuoralla ja pitää jonkinlaisia välejä. Meidän lapsilla kun ei oo toista mummia ollenkaan, tämä on ainoa ja lapsille rakas.[/QUOTE]
No sanotte nyt vaan suoraan. Eivät välit siitä mihinkään katkea ainakaan kovin kauaksi. Tehän annatte sen jatkaa samalla tavalla ikuisuuksia, kun ette ole aikuisia, vaan päivittelette vaan kuin asuisitte vielä kotona.

 

["kaa"]

Meidänkin anopissa on vähän jemmaajan vikaa. Pari vuotta sitten se otti käyttöönsä uudet räsymatot (vasta 40 v olivat vintillä odottaneet käyttäjäänsä) kun oikein kannustin (miltei suoraan sanoin, et jos se ei niitä käytä, joutuvat kaatopaikalle kuoltuansa).

Eipä silti itsekin olen hamsteri, samoin kuin mieskin. Mutta itse hamstaan vain tiettyjä, hyvälaatuisia (omasta mielestäni) tavaroita (kirjoja, opiskelujuttuja, astioita- kunhan kuuluvat johonkin sarjaan).

Isäni taas on varsinainen pihistelijä, nytkin käydessämme kehui ottaneensa käyttöön uudet housut ja lyhentäneensä ne. oli ostanut kirppikseltä noin 5-7 v. sitten. Sisätossut olis putkimiehenteipillä korjannu (innostui tosin ostamaat uudet löppöset kun halavalla sai (5 €). Arvatkaas onko hänen kanssaan mukava käydä ihmisten ilmoilla, kun vaatetus on mitä sattuu, anoppi kuitenkin vaihtaa siistit vaatteet kun lähetään kaupoille.

 

["aapee"]

[QUOTE="aapee";24027694]Parhaamme mukaan yritetään toimia näin mutta kun ei se aina mee niin. anoppi on kuitenkin hyvä mummi pihiydestään huolimatta ja lastemme takia on yritetty tanssia nuoralla ja pitää jonkinlaisia välejä. Meidän lapsilla kun ei oo toista mummia ollenkaan, tämä on ainoa ja lapsille rakas.[/QUOTE]

Jos meillä ei ois pieniä lapsia jotka haluaa joskus nähdä mummiaan niin pidettäis tooooooooodella etäisiä välejä anopin kanssa. Ei me nytkään nähdä toisiamme kuin pari kolme kertaa vuodessa.

Vielä pakko avautua (anteeksi!!!!!!!!) mutta kun kolmas lapsemme syntyi niin anoppi ilmoitti puhelimessa että hän ei ainakaan sitten tule hoitamaan isompia synnytyksen ajaksi. No, sanoimme että ok ja hankimme toisen hoitajan. No, sitte kolmannen syntymän jälkeen anoppi tuli vauvaa kattomaan niin rupes marisemaan että no olishan hänkin voinu tulla isompia hoitamaan mutta kun ei hänen apu kelpaa. Me oltiin miehen kanssa ihan :O . Ittehän se sanoi ettei tule, ilmeisesti se ootti että me oltais itku kurkussa kerjätty sitä tulemaan ja sitte se ois tullu. Samoin kävi kun mentiin naimisiin, sanoi että hän ei tule meidän häihin kun kerran hänen exänsä (mieheni isä siis) on tulosa, että hän ei voi olla saman katon alla sen p.....n kanssa. No mieheni sitten sanoi että ei meidän siis kannata lähettää hääkutsuakaan hänen äidilleen kun se jo valmiiksi ilmoitti ettei tule. No, sehän sitte loukkaantui verisesti siitä ettei saanu hääkutsua. Ehkä se kutsu ois sille pitäny lähettää muodon vuoksi sitten kuitenkin. Ehkä se oli virhe mutta tuntuu typerältä laittaa kutsu ihmiselle joka joka tapauksessa ei tule...

 

[dfdf]

[QUOTE="aapee";24027619]No mun anopilla on myös tuo vika. Esim. kun annoin mustaa valkoisella sille esikoisen maitoallergiasta ja näytin alleviivattuna kohdan jossa kielletään antamasta MITÄÄN maitoa sisältävää kotiooloissa sille niin siitäkin se loukkaantui. En ymmärrä miten joku voi loukkaantua sitä että lääkäri on määrännyt tehtäväksi toisin kuin hän on ajatellut. Voi elämä.[/QUOTE]

Tutulta kuulostaa. Meillä anoppi loukkaantui verisesti, kun en antanut 1-vuotiaani syödä kakkupalaa, jota anoppi oli juuri pilkkonut omalla lusikallaan. Olin useaan otteeseen valistanut häntä 'hammasbakteerista' ja sen tarttumisesta. Eipä vaan ollut mennut jakeluun. Sitten yritetään äidiltä salaa mennä sorkkimaan omilla välineillä lasten lautasille. Ihan kuin se ei silloin tarttuisi. Voi äly ja väläys.

Toinen asia, mistä anoppi oli pahoittanut mielensä oli se, kun ei saanut pussata lapsia suulle. Mies siinä yrittä selittää, ettei me vanhemmatkaan tehdä sitä, koska halutaan säilyttää lasten hampaat ehjinä.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";24027699]Miksette nyt vaan lakkaa kuuntelemasta sitä?[/QUOTE]

No me ollaan lakattu kuuntelemasta sitä jo aikoja sitten eikä todellakaa oo KOSKAAN tehty misään asiassa anopin mukaan vaan sen mukaan mitä ME halutaan ja nähdään parhaaksi. Mutta kun se soittelee ja laittaa tekstareita ja mä kuormitun niistä siitä huolimatta vaikka tiedän että se on useimmiten väärässä ja että meidän asiat ei kuulu sille. Ne vaivaa varsinkin mua ihan hirveästi.

 

["minä"]

[QUOTE="vieras";24027699]Miksette nyt vaan lakkaa kuuntelemasta sitä?[/QUOTE]

AIVAN!

Muita ihmisiä et voi muuttaa, vain itseäsi. Lopettakaa anopin "kuunteleminen" ja antakaa hänen puhua mitä huvittaa. Myöntelette vain hänen kanssaan ja sitten teette juuri niinkuin haluatte. Itse olen jo kymmeniä vuosia toiminut niin oman isäni kanssa ja hyvin on toiminut. Myöntelen hänen pihistelyjuttujaan puolella korvalla, en edes yritä väitellä hänen kanssa asioista ja annan juttujen mennä toisesta korvasta ulos samantien. Sitten teemme miehen kanssa juuri kuten aioimmekin ja sitten taas kuuntelemme kauhistelut ja myöntelemme puolella korvalla mukana. Voit uskoa, että ajan myötä jopa isäni on huomattavasti vähentänyt kauhistelujaan, kun on tajunnut, ettei ne tehoa. Täysin lopettaahan hän ei voi, kun on mitä on.

Kaiken a ja o, on siis se, että olkaa anopille ystävällisiä, mutta tehkää kuten aiotte. Mikäli pääsette tunnetasolla (loukkaantumisissa) anopin juttujen yli, pystytte hyvin elämään asian kanssa ja anoppi pysyy teillä rakkaana mummuna lapsille.

 

["minä"]

[QUOTE="aapee";24027752]No me ollaan lakattu kuuntelemasta sitä jo aikoja sitten eikä todellakaa oo KOSKAAN tehty misään asiassa anopin mukaan vaan sen mukaan mitä ME halutaan ja nähdään parhaaksi. Mutta kun se soittelee ja laittaa tekstareita ja mä kuormitun niistä siitä huolimatta vaikka tiedän että se on useimmiten väärässä ja että meidän asiat ei kuulu sille. Ne vaivaa varsinkin mua ihan hirveästi.[/QUOTE]

Jos ja kun anopin toiminta vaivaa, niin silloin tosiasiassa edelleen kuuntelet(te) häntä. Yritä päästä itse tunnetasolla asian "yläpuolelle", niin saat asian oikeisiin mittasuhteisiin. Tosiasiahan on, että sinulla on hieman päästä viiraava anoppi, mutta hän on edelleen miehellesi ja lapsillesi rakas. Ja toivottavasti sinullekin, mikäli hänet pystyisit tuollaisena "latvalahona" hyväksymään.

 

["aapee"]

[QUOTE="minä";24027804]Jos ja kun anopin toiminta vaivaa, niin silloin tosiasiassa edelleen kuuntelet(te) häntä. Yritä päästä itse tunnetasolla asian "yläpuolelle", niin saat asian oikeisiin mittasuhteisiin. Tosiasiahan on, että sinulla on hieman päästä viiraava anoppi, mutta hän on edelleen miehellesi ja lapsillesi rakas. Ja toivottavasti sinullekin, mikäli hänet pystyisit tuollaisena "latvalahona" hyväksymään. [/QUOTE]

Oot oikeassa, pitäis yrittää pästä tunnetasolla anopin yläpuolelle. Anoppi vaan on sellainen "vahva persoona" niin se tuntuu olevan vaikeaa. Miestäni anopin kommentit eivät niin syö ja kun anoppi ehdotti meille pehmolelujen pesua puhelimessa niin mieheni nauroi sille ääneen ja sanoi että se on ihan hölmö, että miten se kuvittelee että paksuista täytteistä saa homeet pesemällä pois. Pitää kai yrittää jotenkin ryhdistäytyä itsekin ja antaa sen kommentit olla omassa arvossaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="minä";24027804]Jos ja kun anopin toiminta vaivaa, niin silloin tosiasiassa edelleen kuuntelet(te) häntä. Yritä päästä itse tunnetasolla asian "yläpuolelle", niin saat asian oikeisiin mittasuhteisiin.[/QUOTE]
Ei olisi voinut paremmin sanoa. Anopin sanomiset pitäisivät tässä vaiheessa olla jo tuulen huminaa.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";24027957]Ei olisi voinut paremmin sanoa. Anopin sanomiset pitäisivät tässä vaiheessa olla jo tuulen huminaa.[/QUOTE]

Kiitos tsemppauksesta, teiän joidenki kommentit antaa rohkeutta jättää anopin omaan arvoonsa!! Siinä toki todennäköisesti käy niin että kun jätän omaan arvoonsa niin loukkaantuu verisesti. Mutta minkäs teet. Meidän mielestä terveys on nyt tärkeimmällä sijalla ja rahalla ei väliä. Ostamme uutta kaiken mitä on neuvottu uusimaan ja anopille ei puhuta tästä lähin enää mitään. Pari iltaa sitte tuli viimeksi viesti anopilta mulle ja siinä luki että sen mielestä mun pitäis edes parhaimmat lakanat pestä ja säilyttää. Juu, ostetaan uudet kalliit sängyt ja patjat ja laitetaan siihen vanhat homeiset lakanat niin sehän se vasta kalliiksi tulee kun uudet pitää heittää taas menemään kun ne saastuu ja ostaa jälleen uudet. Anoppi ei oikein osaa katsoa nenäänsä pidemmälle, se ei tajua että home leviää ja se ei tajua että homeitiöt ei lähde mihinkään vaikka vaatteet keittäisi. Home kuolee kyllä mutta kuolleita itiöitä jää kankaisiin aiheuttamaan oireita. No, en vastannu anopille mitään siihen viestiin enkä vastakaan laita. Siltä on parin päivän välein tullu aina viesti milloin mistäkin tavarasta mikä sen mielestä pitäis säästää tai pestä mutta jotka terveystarkastaja on määränny hävittämään. Tää homesysteemi on muutenki kauhee soppa niin sitte anoppi vielä hämmentää.

 

["vieras"]

Hyvä! Kyllä se siitä .

 

["lll"]

Homeitiöt eivät lähde millään. Tiedän perheitä jotka ovat hävittäneet kaikki tavaransa homeiden takia. Ja kun ovat muuttaneet uuteen taloon ovat kaikki oireet kadonneet. Mutta välit sukulaisiin ja ystäviin ovat monilla menneet. Hometalojupakat ovat sivullisille vaikeita ymmärtää, ja kiristävät ihmisten välejä. Ja itse sen jupakan keskellä oleva ei voi välittää muista kovinkaan paljoa koska kaikki energia menee selviämiseen.

Paljon voimia teille. Ei kannata kertoa totuutta anopille, niin pääsettä vähemmällä.

 

[po]

Sun anoppi tuntuu kuuluvan siihen ihmistyyppiin, jolle voi osoittaa tuhannesti lamppuja ja kertoa, että katsos tämä lamppu on lamppu ja sitten osoittaa pöytää ja kertoa, että tämä pöytä on pöytä. Ja silti se jaksaa kerta toisensa jälkeen vängätä, että eiii kun tuo pöytä on lamppu. Jos siis ymmärsitte idean.. Tällaisille ihmisille on mahdotonta yrittää puhua järkeä, ei siinä auta lääkärin tai terveystarkastajan mustaa valkoisella paperit.

Miehesihän hoiti hienosti sen vanhojen lasten vaatteiden roudaamisen lopettamisen silloin aikanaan. Eikö hän voisi "räjähtää" anopille vähän enemmän nytkin? Jos tuo vänkäys loppuisi samalla tavalla kuin se aiempikin. Tai oletko koittanut itse miehesi taktiikkaa: nauraa hyväntahtoisesti mutta railakkaasti anopin idioottimaisten ideoiden päälle?

Ja vielä rahasta. Tosi hieno juttu, että te selviätte taloudellisesti niin hyvin tuollaisesta homekriisistä, mutta vaikka rahasta olisikin tiukkaa, niin ei anopilla olisi nokan koputtamista siihen, mihin te rahanne laitatte. Ihan samoin joutuisi tekemään, vaikka olisi ihan pienetkin tulot. Terveyttä on hyvä priorisoida ihan pienituloisenkin.

 

[Jätkä]

Vähän vanhempi väki ei tosiaankaan ymmärrä tuon homeen aiheuttamista jutuista paljoakaan. Mun äitini on aika samanlainen noissa jutuissaan, kantaa meille tohkeissaan tavaraa ymv,, tosin ei sitten kylläkään suutu tai syyllistä jos ei käytetäkään niitä. Se nyt vaan on sellainen pula-ajan lapsi, mitään ei saa heittää pois.
Olen opettanut lapset kiittämään nätisti, vaikka mummi antaisi villasukat suoraan 70-luvulta tai käytettyjä käsipyyhkeitä lahjaksi. Se ei ole meiltä pois, jos saamme vanhan ihmisen tuntemaan itsensä tyytyväiseksi ja tärkeäksi.

 

["minä"]

[QUOTE="aapee";24028054] Siinä toki todennäköisesti käy niin että kun jätän omaan arvoonsa niin loukkaantuu verisesti. [/QUOTE]

Vuosien varrella ne veriset loukkaantumisetkin vähenee, kun huomaa, ettei pysty vaikuttamaan sinuun (tai mieheesi). Sillä toivottavasti teillä on yhteistä taivalta vielä vuosikymmeniä edessä...

 

["aapee"]

Sun anoppi tuntuu kuuluvan siihen ihmistyyppiin, jolle voi osoittaa tuhannesti lamppuja ja kertoa, että katsos tämä lamppu on lamppu ja sitten osoittaa pöytää ja kertoa, että tämä pöytä on pöytä. Ja silti se jaksaa kerta toisensa jälkeen vängätä, että eiii kun tuo pöytä on lamppu. Jos siis ymmärsitte idean.. Tällaisille ihmisille on mahdotonta yrittää puhua järkeä, ei siinä auta lääkärin tai terveystarkastajan mustaa valkoisella paperit.

Miehesihän hoiti hienosti sen vanhojen lasten vaatteiden roudaamisen lopettamisen silloin aikanaan. Eikö hän voisi "räjähtää" anopille vähän enemmän nytkin? Jos tuo vänkäys loppuisi samalla tavalla kuin se aiempikin. Tai oletko koittanut itse miehesi taktiikkaa: nauraa hyväntahtoisesti mutta railakkaasti anopin idioottimaisten ideoiden päälle?

Ja vielä rahasta. Tosi hieno juttu, että te selviätte taloudellisesti niin hyvin tuollaisesta homekriisistä, mutta vaikka rahasta olisikin tiukkaa, niin ei anopilla olisi nokan koputtamista siihen, mihin te rahanne laitatte. Ihan samoin joutuisi tekemään, vaikka olisi ihan pienetkin tulot. Terveyttä on hyvä priorisoida ihan pienituloisenkin.

Osuit kyllä naulan ytimeen tuossa ekassa kappaleessa mitä kirjoitit!! Mun anoppi on JUURI tuota lajia!! jos se on jostain asiasta jotain mieltä niin vaikka kaikki maailman asiantuntijat tulis sanomaan sille henk koht että se asia on toisin ja vaikka siitä tuli sata dokumenttia tv:ssä ja kaikki lehdet kirjoittais aiheesta niin se pysyy kannassaan ja sillä sipuli. Koska tietenkin anoppi on oikeassa vaikka hän on nippa nappa kansakoulun jotenkuten läpikäynyt ihminen, jos joku yliopiston tutkija esittää että jotain asiaa on tutkittu ja se onkin toisin kuin anoppi on ajatellut niin anoppi vain tuhahtaa alentuvasti ja antaa ymmärtää että kaikki tutkimustulokset on humpuukia.

Tämä nyt ei liity alkuperäiseen asiaan, mutta esimerkkinä tästä on se, että anopin mielestä vauvaa ei tarvitse imettää kuin pari ekaa kuukautta. Ja se perusteli mulle sillä sitä että kun eihän lehmänkään vasikalle anneta kuin ternimaito ja sen jälkeen se juo korviketta. Itse sanoin anopille että mun käsittääkseni vasikalle annetaan korviketta sen takia kun ihminen haluaa juoda ne vasikan maidot, ei sen takia että se lehmäemon maito olis kelvotonta vasikalle (koska ihmisäidinkin maito on kuulemma kelvotonta parin eka kk jälkeen). Tähän anoppi ei kyllä enää osannu vastata mitään... ja sama juttu ihan joka asiassa. Eli tosiaan jos anoppi päättäis että lamppu on pöytä niin kukaan ei saa sen päätä kääntymään. *huokaus*

Toivon että mieheni sanois suorat sanat äidilleen tästä homesysteemistä, mutta se vaatii sitä että mieheni kypsääntyy täysin äitiinsä. Anoppi on enimmäkseen pommittanu viesteillä ja soitoilla minua, nyt jos en enää vastaa yhteenkään niistä niin se alkaa pommittaa miestäni jonka tuloksena mieheni hermostuu ja sanoo suorat sanat. Tylyä, mutta pakko toimia kai näin...

 

["aapee"]

[QUOTE="lll";24028137]Homeitiöt eivät lähde millään. Tiedän perheitä jotka ovat hävittäneet kaikki tavaransa homeiden takia. Ja kun ovat muuttaneet uuteen taloon ovat kaikki oireet kadonneet. Mutta välit sukulaisiin ja ystäviin ovat monilla menneet. Hometalojupakat ovat sivullisille vaikeita ymmärtää, ja kiristävät ihmisten välejä. Ja itse sen jupakan keskellä oleva ei voi välittää muista kovinkaan paljoa koska kaikki energia menee selviämiseen.

Paljon voimia teille. Ei kannata kertoa totuutta anopille, niin pääsettä vähemmällä.[/QUOTE]

Niinpä. olen tuon huomannut, tosin ainoa joka ei tätä ymmärrä on anoppini, muut ymmärtää että näin on toimittava, tavaraa on hävitettävä. Me ollaan niin sairaita ja huonovointisia oltu koko vuosi KOKO perhe, että ollaan valmiita maksamaan vaikka mitä että tämä piina loppuu. Nyt ollaan muuttoa tekemässä ja helppo muutto tulee kun ei tarvi paljon mitään matkaan ottaa. Uudet tavarat ostetaan niin että suoraa uuteen viedään.

 

["aapee"]

MÄ en laittanu mitää anopille mutta mies laitto sille viestin että meillä on mustaa valkoisella homeesta ja kosteudesta ja toimitaan saatujen ohjeiden mukaan ja ohjeissa lukee mm että kaikki pehmolelut, petivaatteet ja matot on hävitettävä monen muun tavaran ohella. EI oo kuulunu nyt puoleentoista vuorokauteen mitään. Liekö veti herneen nenukkiin. Mies saa mun puolesta hoitaa äitinsä tästä lähin.

 

["Huh huh"]

[QUOTE="aapee";24025222]Pakko vielä mainita anopin sutkautuksista se että kun meillä syntyi tytön jälkeen poika niin se oli sitä mieltä että oon kauhea tuhlari kun ostan sille (kirpparilta!) vaatteita että poikavauva voi hyvin käyttää tyttöjen vaatteita 2vuotiaaksi asti. Eli pinkit mekot päälle vaan eihän sillä oo väliä kun ei se vauva sitä tajua alle 2vuotiaana. Juu...[/QUOTE]

Olen tässä samaa meiltä anopin kans. Miksei voisi käyttää pinkkejä vaatteita, myös vanhempana? Ei värejä jaotella sukupuolen mukaan, ja moni poika tykkää punaisesta.

 

["Vieras"]

kuulostaa tutulle, alko aiva niskavilalt nouseen pystyyn! tiän tuon, jaksamista anopin kans! mie olen päässy anopista erroon, välit meni -05

vintiltä löyty pestyjä sulatejuusto rasioita + kannet.. laskin rasiat niitä oli reilut 400kpl, jugurttipurkkeja 2 kantopussillista.... mithään e isaanu heittää pois. kaupasta osti vanhaa ruokaa, silloin ku sitä pysty ostaan ku päiväys oli menny.. 3 kertaa sai nsen tekemästä ruuasta mahatauvin.. thyi! onneksi on paljon välimatkaa!

Mä ymmärrän hamstrauksen hyvin, säkin ymmärtäisit jos tietäisit mitä elämä on joskus ollut. Tosin mun kotona ei ole ikinä syöty mitään pilaantunutta, vaikka vanhemmat ovat sota-ajan nähneet. Siinä kulkee raja. Eikä ole hamstrattu ruokapakkauksia, mutta tarpeellista tavaraa kylläkin. Koskaan ei voi tietää mitä vielä tarttee...