Ei niistä anoppien ja muiden pahastumisista tarvitse välittää, ihan oikeasti. Jokainen elää omaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla ja (niin kauan kuin lain sisällä pysytään) siihen ei ole muilla sanomista. Se, että ollaan sukua EI oikeuta päättämään toisen puolesta asioita, ja jos on rakentanut itselleen mielikuvia siitä miten eri asiat tulevat sujumaan (esim. äitienpäivät) niin se on sitten elettävä sen pettymyksen kanssa jos niin ei käykään. Ei se, että yksi on jotain toivonut/kuvitellut velvoita muita sitä toteuttamaan. Toivoa voi, keskustella voi, joustaa voi, vaatia ei.
Eli muistakaa, että te ette ole vastuussa muiden haavekuvien toteuttamisesta, eikä sitä tarvitse pyytää anteeksi eikä perustella.