Ärsyttää miehen kommentit

[Kamala]

Mitäs se on, rakkauden vähenemistä? Vähemmän rakastamista? Jotenkinhan se tunteisiin vaikuttaa jos häiritsee. Jos rakastaisi samanlailla, niin ei kilot haittais.

Puolisoiden välinen rakkaus on myös fyysistä vetovoimaa, eikä mitään platoonista kiintymystä.

Fyysinen vetovoima lähtee myös korvien välistä.

Eli sä olet sitä mieltä että lihominen ei vaikuta kenenkään suhteeseen millään tasolla, tai ei saisi vaikuttaa?

Miten sen kuuluisi vaikuttaa?
Näköjään se vaikuttaa joidenkin suhteeseen, mutta en sitä kovin normaalina asiana näe että suhde rakoilee kun kumppani lihoo. Tai että kilot häiritsee enemmän puolisoa kuin kilojen kantajaa.

 

[vieras]

On vaikea ymmärtää, että joidenkin rakkaus on niin pinnallista, että se kuolee kumppanin kilojen määrään.

Tuskin se rakkaus siihen kuolee. Mutta kyllä ulkoiset asiat ovat tärkeitä. Et säkään ehkä haluais, että sun mies alkais pukeutumaan Matti Nykäseksi? Tai leikkais tukan silleen, et ois pitkä takatukka ja muuten kalju? Tai käyttäs korkokenkiä?

Luotan mieheeni. Siitä tässä onkin pohjimmiltaan kyse, kumppanin arviointikykyyn luottamisesta. Jos mieheni lihoisi vaikka 30 kiloa, en hänelle asiasta sanoisi. Luottaisin, että hän ne (ainakin yrittäisi) laihduttaa pois, koska tunnen hänet, ja tiedän ettei hän viihdy itsensä kanssa.

Mut jos sun miehes aina vaan pitäis niitä pinkkejä korkokenkiä, niin aika äkkiä sun luottamus murenis ja sä alkaisit ajatella, ettei sillä olekaan arviointikykyä sen asian suhteen.

Silloin hän on sitten muuttunut persoonana, ihmisenä jota häntä rakastan. Ulkonäköön se asia ei ole verrannollinen.

Jos mieheni lihoisi todella paljon, niin hän myös olisi muuttunut persoonana jota rakastan... jos mieheni ei enää välittäisi terveydestään/ulkonäöstään ollenkaan, niin ei olisi enää samaa mies.

 

[Phoebsi]

Mitäs se on, rakkauden vähenemistä? Vähemmän rakastamista? Jotenkinhan se tunteisiin vaikuttaa jos häiritsee. Jos rakastaisi samanlailla, niin ei kilot haittais.

Puolisoiden välinen rakkaus on myös fyysistä vetovoimaa, eikä mitään platoonista kiintymystä.

Fyysinen vetovoima lähtee myös korvien välistä.

Eli sä olet sitä mieltä että lihominen ei vaikuta kenenkään suhteeseen millään tasolla, tai ei saisi vaikuttaa?

Miten sen kuuluisi vaikuttaa?
Näköjään se vaikuttaa joidenkin suhteeseen, mutta en sitä kovin normaalina asiana näe että suhde rakoilee kun kumppani lihoo. Tai että kilot häiritsee enemmän puolisoa kuin kilojen kantajaa.

Onko se suhteen rakoilemista jos ulkonäössä joka alkaa häiritä, joku muuttunut seikka? Sinä leikkautat uuden tukkamallin ja salaa miehesi ei pidä siitä, rakoileeko suhde hänen puoleltaan?

 

[lintu]

Ei millään pahalla, mutta ei sitä kyllä välttämättä heti huomaa, jos 90-kiloisesta laihtuu 85-kiloiseksi. Mutta jatka ihmeessä, kyllä se ennemmin tai myöhemmin huomaa se sun mieskin!

Joo, tätä minäkin ajattelin. Itsekin aikoinani kun pudotin raskauskiloja niin ei ekan kymmenen kilon pudotuksen aikana kukaan huomannut mitään. Silloin muistaakseni, kun olin jo miltei 15kg pudottanut alkoivat vasta huomata!

Peesi. Äitini laihtuessa en huomannut mitään ennen ku 20 kg oli lähteny. Heh, minullakin saattaa paino heittää 5 kg enkä huomaa ja painan 60kg.

 

[ap]

Mä jo hetken luulin, että oonko sekoamassa, kun en muista tollasta kirjoittaneeni..

Joo, siis mulla kanssa 6 lasta ja paino 90kg eli 30kg noussut vuosien varrella. Tosin täytyy sanoa, että harvoin mies huomauttaa mitään mun painosta. Tässä kyllä sanoi, että oon laihtunut selvästi, kun kuopus syntyi (tippui 5kg paino).
Mulla on kyllä selkeesti toisin päin tuo, että jos mies on jotain joskus sanonut, niin ennemmin syön vaan lisää karkkia.. Mun mielestä ei kuulu toisen huomautella painosta ellei se nyt vaikuta jo muihin asioihin esim. terveyteen.
En mäkään koskaan sano miehelle sen vatsakummusta, niin ei sitten sanota mullekaan.

Ja ainahan on tarkoitus muka laihduttaa, mutta kun ei koskaan aikaa ole. Lapsia pitää raahata lenkillekin mukana ja vauhti on sen mukaista matelua..

Mulla kans ollu tähän asti että oon käyny kaupasta sit suklaalevyn tms. Kun tarpeeksi tympiny. Kait sitte tuli mitta täyteen ja haluan näyttää miehelle että pystyn johonkin.
Toinen on että saan kuulla huomautuksia sotkuisesta talosta. Ei meillä ole koskaan mitenkään siistiä ollut. Saati nyt kuuden lapsen kanssa. Ja kun ei yks ihminen ehdi kaikkea. Oon kyllä miehelle sanonu että ei tarvi mulle sanoa tehköön ite jos joku asia häirittee.

 

[Kamala]

On vaikea ymmärtää, että joidenkin rakkaus on niin pinnallista, että se kuolee kumppanin kilojen määrään.

Tuskin se rakkaus siihen kuolee. Mutta kyllä ulkoiset asiat ovat tärkeitä. Et säkään ehkä haluais, että sun mies alkais pukeutumaan Matti Nykäseksi? Tai leikkais tukan silleen, et ois pitkä takatukka ja muuten kalju? Tai käyttäs korkokenkiä?

Luotan mieheeni. Siitä tässä onkin pohjimmiltaan kyse, kumppanin arviointikykyyn luottamisesta. Jos mieheni lihoisi vaikka 30 kiloa, en hänelle asiasta sanoisi. Luottaisin, että hän ne (ainakin yrittäisi) laihduttaa pois, koska tunnen hänet, ja tiedän ettei hän viihdy itsensä kanssa.

Mut jos sun miehes aina vaan pitäis niitä pinkkejä korkokenkiä, niin aika äkkiä sun luottamus murenis ja sä alkaisit ajatella, ettei sillä olekaan arviointikykyä sen asian suhteen.

Silloin hän on sitten muuttunut persoonana, ihmisenä jota häntä rakastan. Ulkonäköön se asia ei ole verrannollinen.

Ai pelkkien kenkien takia muuttunut persoona? Sehän on ulkoista, eikä pitäisi vaikuttaa mihinkään.

Hänellä on varmasti motiivit, miksi hän niitä kenkiä pitää. Ja ne motiivit/arvomaailma on silloin muuttunut.

 

[vieras]

On vaikea ymmärtää, että joidenkin rakkaus on niin pinnallista, että se kuolee kumppanin kilojen määrään.

Tuskin se rakkaus siihen kuolee. Mutta kyllä ulkoiset asiat ovat tärkeitä. Et säkään ehkä haluais, että sun mies alkais pukeutumaan Matti Nykäseksi? Tai leikkais tukan silleen, et ois pitkä takatukka ja muuten kalju? Tai käyttäs korkokenkiä?

Luotan mieheeni. Siitä tässä onkin pohjimmiltaan kyse, kumppanin arviointikykyyn luottamisesta. Jos mieheni lihoisi vaikka 30 kiloa, en hänelle asiasta sanoisi. Luottaisin, että hän ne (ainakin yrittäisi) laihduttaa pois, koska tunnen hänet, ja tiedän ettei hän viihdy itsensä kanssa.

Mut jos sun miehes aina vaan pitäis niitä pinkkejä korkokenkiä, niin aika äkkiä sun luottamus murenis ja sä alkaisit ajatella, ettei sillä olekaan arviointikykyä sen asian suhteen.

Silloin hän on sitten muuttunut persoonana, ihmisenä jota häntä rakastan. Ulkonäköön se asia ei ole verrannollinen.

Ai pelkkien kenkien takia muuttunut persoona? Sehän on ulkoista, eikä pitäisi vaikuttaa mihinkään.

Hänellä on varmasti motiivit, miksi hän niitä kenkiä pitää. Ja ne motiivit/arvomaailma on silloin muuttunut.

Aivan kuten ihmisellä joka antaa itsensä lihoa on arvomaailma muuttunut, ei enää välitä itsestään tai kumppanistaan.

 

[Kamala]

Onko se suhteen rakoilemista jos ulkonäössä joka alkaa häiritä, joku muuttunut seikka? Sinä leikkautat uuden tukkamallin ja salaa miehesi ei pidä siitä, rakoileeko suhde hänen puoleltaan?

Kaikki asiatko pitää sanoa ääneen, joista ei toisessa tykkää? Mies rakastaa mua, vaikka olisin kalju. Mies saa pitää vaatteita, mistä hän ITSE tykkää. Ei hän pukeudu minua miellyttääkseen.

 

[vieras]

Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää että kaikki ei pidä läskistä?
Minä pidän hoikista/normaalipainoisista mieheistä, mieheni pitää hoikista/normaalipainoisista naisista. Kumpaakin ällöttäisi esim. seksi todella ylipainoisen ihmisen kanssa. Kumpikin kunnioittaa toista ja itseään niin paljon että pitää itsestään huolta.

 

[Phoebsi]

Onko se suhteen rakoilemista jos ulkonäössä joka alkaa häiritä, joku muuttunut seikka? Sinä leikkautat uuden tukkamallin ja salaa miehesi ei pidä siitä, rakoileeko suhde hänen puoleltaan?

Kaikki asiatko pitää sanoa ääneen, joista ei toisessa tykkää? Mies rakastaa mua, vaikka olisin kalju. Mies saa pitää vaatteita, mistä hän ITSE tykkää. Ei hän pukeudu minua miellyttääkseen.

Mutta onko se sitten rakkauden puutetta jos ei pidä toisesta jostain kohdasta? Voi rakastaa, mutta ei pidä kaljusta sinulla.

 

[-----]

Nimimerkki Kamala, eikö sinua myöskään haittaisi yhtään jos miehesi laihtuisi luisevaksi 45-kiloiseksi?

 

[Kamala]

Onko se suhteen rakoilemista jos ulkonäössä joka alkaa häiritä, joku muuttunut seikka? Sinä leikkautat uuden tukkamallin ja salaa miehesi ei pidä siitä, rakoileeko suhde hänen puoleltaan?

Kaikki asiatko pitää sanoa ääneen, joista ei toisessa tykkää? Mies rakastaa mua, vaikka olisin kalju. Mies saa pitää vaatteita, mistä hän ITSE tykkää. Ei hän pukeudu minua miellyttääkseen.

Mutta onko se sitten rakkauden puutetta jos ei pidä toisesta jostain kohdasta? Voi rakastaa, mutta ei pidä kaljusta sinulla.

On kunnioituksen puutetta, jos siitä asiasta toiselle mainitsee. Se kun ei mitenkään vaikuta hänen elämäänsä, tai kuuluisi vaikuttaa.

Jos mun miehellä on vaikka paita joka ei mielestäni ole hieno, mutta hän itse siitä tykkää, niin en mene sanomaan kuinka ällöttävän ruma se onkaan. Luotan hänen arviointikykyynsä, että hän valitsee itse vaatteet joista hän tykkää. Ei se asia mua häiritse, lakkaa pitämästä sitä sitten jos itse siihen tympääntyy.

Ap on synnyttänyt kuusi lasta, kuusi raskautta takana. On kohtuutonta mieheltä mennä sanomaan roikkuvasta mahasta.

Pidän myös eri asiana sitä, että on lapseton pariskunta, jossa toinen vaan istuu sohvalla ja syö, liikkumatta mihinkään. Silloin on toiselle sanottava, mutta ei siltikään painon vuoksi, vaan muun elämän.

 

[Kamala]

Nimimerkki Kamala, eikö sinua myöskään haittaisi yhtään jos miehesi laihtuisi luisevaksi 45-kiloiseksi?

Siis miten haittaisi? Huomaisin asian, mutta en kokisi tarvetta mennä sanomaan tai haukkumaan, piikittelemään ja huomauttelemaan. Hän itse hakeutuisi varmasti lääkäriin jos paino tippuisi.

 

[tuo toinen 90kg]

Mä jo hetken luulin, että oonko sekoamassa, kun en muista tollasta kirjoittaneeni..

Joo, siis mulla kanssa 6 lasta ja paino 90kg eli 30kg noussut vuosien varrella. Tosin täytyy sanoa, että harvoin mies huomauttaa mitään mun painosta. Tässä kyllä sanoi, että oon laihtunut selvästi, kun kuopus syntyi (tippui 5kg paino).
Mulla on kyllä selkeesti toisin päin tuo, että jos mies on jotain joskus sanonut, niin ennemmin syön vaan lisää karkkia.. Mun mielestä ei kuulu toisen huomautella painosta ellei se nyt vaikuta jo muihin asioihin esim. terveyteen.
En mäkään koskaan sano miehelle sen vatsakummusta, niin ei sitten sanota mullekaan.

Ja ainahan on tarkoitus muka laihduttaa, mutta kun ei koskaan aikaa ole. Lapsia pitää raahata lenkillekin mukana ja vauhti on sen mukaista matelua..

Mulla kans ollu tähän asti että oon käyny kaupasta sit suklaalevyn tms. Kun tarpeeksi tympiny. Kait sitte tuli mitta täyteen ja haluan näyttää miehelle että pystyn johonkin.
Toinen on että saan kuulla huomautuksia sotkuisesta talosta. Ei meillä ole koskaan mitenkään siistiä ollut. Saati nyt kuuden lapsen kanssa. Ja kun ei yks ihminen ehdi kaikkea. Oon kyllä miehelle sanonu että ei tarvi mulle sanoa tehköön ite jos joku asia häirittee.

Mulle kanssa mies sanoo sotkuista, että aina on sotkuista eikä kukaan siivoa. No, eipä ole miestä ikuna näkynyt taloa siivoamassa, mun pitäisi aina tehdä kaikki. Mies sanoo, ettei hän siivoa, kun ei sotkekaan.. Kuitenkin jou kahvia ja jättää kupit tiskaamatta, pöydän tyhjetämättä, likaset vaatteet lattialle, hyllynsä on sotkussa jne.
Ja sitten kun siivoan ja rtalo on siisti, niin valittaa, että miksi satuit siihen ja siihen, taas on tavarat hukassa. Joten eipä paljon siivosintoa löydy..

 

[ap]

Mulle kanssa mies sanoo sotkuista, että aina on sotkuista eikä kukaan siivoa. No, eipä ole miestä ikuna näkynyt taloa siivoamassa, mun pitäisi aina tehdä kaikki. Mies sanoo, ettei hän siivoa, kun ei sotkekaan.. Kuitenkin jou kahvia ja jättää kupit tiskaamatta, pöydän tyhjetämättä, likaset vaatteet lattialle, hyllynsä on sotkussa jne.
Ja sitten kun siivoan ja rtalo on siisti, niin valittaa, että miksi satuit siihen ja siihen, taas on tavarat hukassa. Joten eipä paljon siivosintoa löydy..

Niin tuttua. meillä kans jää miehellä kaikki levälleen ja silti pitäis olla siistiä. Sukat jää kamarin lattialle ja silti pitäis aamulla olla puhtaita korissa jne.
Välillä jaksaa panostaa ja pitää parempaa järjestystä välillä sit keskittyy muuhun ja sen huomaa heti.
Mutta jos tässä ois enemmän virtaa sit siivotakkin kun saa oloa kevyemmäksi tai sitte ei..

 

[Åpiat]

Mä oon huomannu, että jos alan ite hermoilemaan oman painoni kanssa niin tuntuu että ihmiset huomauttelee koko ajan. Nyt kun oot alkanu laihduttaa niin mitä jos se vaan sustakin tuntuu siltä, että miehes kommentoi enempi? Tai jos hän on alkanu lihoamaan ja se on hänelle arka paikka ja siksi sulle puhuu tuolla tavalla? Tuntuu varmasti tosi ikävältä piikittely :/

 

[Rukoilijasirkka]

Mulle kanssa mies sanoo sotkuista, että aina on sotkuista eikä kukaan siivoa. No, eipä ole miestä ikuna näkynyt taloa siivoamassa, mun pitäisi aina tehdä kaikki. Mies sanoo, ettei hän siivoa, kun ei sotkekaan.. Kuitenkin jou kahvia ja jättää kupit tiskaamatta, pöydän tyhjetämättä, likaset vaatteet lattialle, hyllynsä on sotkussa jne.
Ja sitten kun siivoan ja rtalo on siisti, niin valittaa, että miksi satuit siihen ja siihen, taas on tavarat hukassa. Joten eipä paljon siivosintoa löydy..

Niin tuttua. meillä kans jää miehellä kaikki levälleen ja silti pitäis olla siistiä. Sukat jää kamarin lattialle ja silti pitäis aamulla olla puhtaita korissa jne.
Välillä jaksaa panostaa ja pitää parempaa järjestystä välillä sit keskittyy muuhun ja sen huomaa heti.
Mutta jos tässä ois enemmän virtaa sit siivotakkin kun saa oloa kevyemmäksi tai sitte ei..

Jos näin on, niin ota oikeasti omaa aikaa ja jätä siivous miehelle. Menet johonkin jumppaan vaikka kerran viikossa ja alat käydä kävelyllä, niin saattas piristää. miehen on tehtävä jotain, jos kerran huomautteleekin.

 

[vieras]

kyllä sitä puolisoakin täytyy ajatella. minua tai miestä tosiaan ällöttäisi reilusti ylipainoinen kumppani. minä en pystyisi edes koskemaan läskiin mieheen, enkä itsekään halua olla läski. puppupuhetta että ei muka ole aikaa laihduttaa!! sen kun vaan syö vähemmän ja terveellisemmin ja jättää herkut pois. lasten kanssa voi käydä kävelyllä/pyöräilemässä ja opettaa ne lapsetkin liikkumaan. meillä koko perhe liikutaan, yhdessä tai erikseen. 4v jaksaa hyvin pyöräillä 5km lenkin ja minä juoksen virellä samalla haluan siirtää terveet elämänarvot lapsillekin. meillä niin aikuiset kuin lapsetkin saavat valita karkit/jätskin lauantaisin, viikolla syödään terveellisesti, välillä jotain jälkkäriä ym.