U
Unna
Vieras
Bussimatkalle (kerrankin) sattui rattailla kuljettaessa toiset rattaat viereen, ja lapset olivat suhteellisen samanikäiset, ja leikkivät siinä sitten keskenään.
Leikkiin kuului mm. niitten renkuloiden kilisyttäminen, millä pitäisi muka pystyä kiinnittämään vaunut kaiteeseen - eli leikistä lähti ääntä, niin kilisyä kuin kikatusta.
No, puoli välissä matkaa joku nuori herra sieltä sitten huutaa että sen kilisytyksen olisi syytä loppua. Se on ärsyttävää ja tulee pää kipeäksi. Ja tähän joku tomera mummo ikäinen sitten että "joo, todella ärsyttävää!". Tokaisin vain että voivoi, lapsista lähtee ääntä. Ja leikki jatkui. (Täytynee kuitenkin mainita, että se kilisyttäminen ei ollut nonstoppista päätöntä puuhaa)
Tomera mummo jäi meitä ennen pysäkiltä pois, ja kovaan ääneen sitten "mutisi", että kuinka nyky nuoriso ei osaa kasvattaa lapsiaan, ja ties mikä kriminaali tästäkin tulee.
Johon tokaisin vain, että rouva on hyvä ja kertoo miten tuota sitten kasvatetaan.
Eli, olenko todellakin huono äiti, jonka lapsi on tuomittu olemaan kriminaali, koska en kiellä leikkiä joka ei vahingoita ihmistä tai kenenkään omaisuutta?
Olisiko se ollut parempi vaihtoehto sitoa lapsen kädet ja jalat ja huutaa koko matka "ei"?
Kanssasisaret, kertokaa kuinka voin kehittää äitiyttäni ilman, että tarvitsee luopua (ehkä siitä typerästä ) kasvatusperiaatteesta, että en kiellä turhaan.
Leikkiin kuului mm. niitten renkuloiden kilisyttäminen, millä pitäisi muka pystyä kiinnittämään vaunut kaiteeseen - eli leikistä lähti ääntä, niin kilisyä kuin kikatusta.
No, puoli välissä matkaa joku nuori herra sieltä sitten huutaa että sen kilisytyksen olisi syytä loppua. Se on ärsyttävää ja tulee pää kipeäksi. Ja tähän joku tomera mummo ikäinen sitten että "joo, todella ärsyttävää!". Tokaisin vain että voivoi, lapsista lähtee ääntä. Ja leikki jatkui. (Täytynee kuitenkin mainita, että se kilisyttäminen ei ollut nonstoppista päätöntä puuhaa)
Tomera mummo jäi meitä ennen pysäkiltä pois, ja kovaan ääneen sitten "mutisi", että kuinka nyky nuoriso ei osaa kasvattaa lapsiaan, ja ties mikä kriminaali tästäkin tulee.
Johon tokaisin vain, että rouva on hyvä ja kertoo miten tuota sitten kasvatetaan.
Eli, olenko todellakin huono äiti, jonka lapsi on tuomittu olemaan kriminaali, koska en kiellä leikkiä joka ei vahingoita ihmistä tai kenenkään omaisuutta?
Olisiko se ollut parempi vaihtoehto sitoa lapsen kädet ja jalat ja huutaa koko matka "ei"?
Kanssasisaret, kertokaa kuinka voin kehittää äitiyttäni ilman, että tarvitsee luopua (ehkä siitä typerästä ) kasvatusperiaatteesta, että en kiellä turhaan.