Ei kan mun nyt tartte viedä tota 2,5 vuotasta mihinkään puheterapiaan?

[vieras]

Minusta oli jo noloo sanoo lapselle että mennään puheterapeutilla käymään, se jo hätäännyttää lapsen että mitä kauheaa hänessä on vikana, sitten kun todellinen hätä, niin pitää hakea apua.

En nyt usko, että parivuotias niin tajuaa, mitä terapeutti ja sille meno tarkoittaa...

 

[oikeasti]

korjaus: JOS SINUN MIELESTÄSI LAPSESI ON IHAN KIVA TAVALLINEN, OLE VIEMÄTTÄ LASTASI PUHETERAPIAAN, ITSE TUNNET JA TIEDÄT LAPSESI PARHAITEN!

 

[Etsiväkaksoset]

Voi hyvänen aika jos äidistä on noloa viedä lapsi puheterapiaan ja siksi jää käymättä. Lapsesta se ei ole mitenkään noloa jos sinä et sitä sellaisena hänelle mainosta.

Esimerkkinä. Olen pienenä ollut päivähoidossa taiteilijaperheessä ja nukkunut muutamat kerrat päiväunia kartanossa, jossa oli anatomiamallina oikea luuranko. Tädit sitä päivittelivät että laittaako se lapsen nukkumaan luurangon kanssa. Mun hoitotätini siihen viisaasti totesi ettei lapsi tiedä että luurankoja pitäisi pelätä...

 

[oikeasti]

Yritin puhuakin lapselle nätisti siitä käynnistä, en luonut omasta mielestä mitään kauhukuvia, mutta äidinvaistoni kertoo sen lapsen hämmennyksen, ja se terapeutin yleinen puhe oli halveksivaa, vähän kehuja vaan, vaikea selittää lyhyesti näin.

 

[wb]

isoja eroja paikkakunnilla vissiin,me vantaalla ns jouduttiin puhetarapiaan 2v neuvolan jälkeen ja joudutaan kerran kuussa käymään,tukiviittomia muutama ja kuviakäytössä,niiden tarkoitus on aktivoida montaa aivojen osaa samaan aikaan kun puhuu niin kehitys nopeutuisi.
ja aluks silloin 2v:nä piti pitää kirjaa sanoista mitä käyttää ja niitä oli jo 70! silti ollaan saatu aina uus aika kuukauden päähän. omaa kieltä on aika usein leikin yhteydessä. puheterapeutin kautta on käyty neurologillakin perustarkastuksessa ja tyttö on todettu normaaliksi,eli ei tutkita enempää mitään viiveitä. fyysisesti on ketterä.

mut jos tosiaan sanoo vaan hauhau niin olisin huolissani ja haluaisin ammattilaisen arvion.

 

[wb]

ja nyt on siis melkeen 3v ja jo 4 sanan lauseita ja lopputavut käytössä useimmiten oikeassa muodossa. mut on silti ikäisiään vähemmän puhuva vaikka noin paljon puhuu jo. vie siis vaan tutkimuksiin

 

[wb]

ja siis mitä aiemmin saa kunnon ohjeet kielen tukemiseen sen parempi, mua säälittää kun tyttö koittaa pärjätä puhuvien ikätovereiden kanssa ja ei tuu kunnolla ymmärretyksi.ei leikit suju niin hyvin kun muilla vaikka yrittää kovasti. ja haluan että vois olla normaalisti esim koululainen ettei mun takia kehitys laahaa. siksi otan kaikki avut vastaan..

 

[piina]

Se että käy puheterapiassa ei tee lapsesta vammaista ja pienelle lapselle terapiassa käynti on ihan samallaista kuin normaalissa neuvolakäynnissä tai hammastarkastuksessa eli hän ei leimaa sillä itseään.

Mä en olisi huolissani, jos 2,5v lapsi ei puhu, jos hän vain ymmärtää ikätasoisesti. Esikoisen kohdalla sitä ei ehkä itse huomaa, jos viivettä on, joten itse suosittelisin käymään puheterapeutinluona ainakin ensimmäisellä käynnillä, jossa terapeutti vasta tekee testejä, joiden perustella katsoo vanhempien kanssa, onko terapiaan tarvetta.

 

[WW2]

syytä puhumattomuuteen voi olla niin monia, että täällä turhaan neuvotte toisianne tässä asiassa. pystytkö varmasti sanomaan, ettei lapsesi kuulossa esim ole vikaa ja puhumattomuus johtuisi siitä? tai suun motoriikassa ongelmia? todennäköisesti jotakin ongelmaa on. kyseletkö lapseltasi, ja vaadit vastauksia vai tyydytkö omaan kieleen ja nyökkäilyyn? tuon ikäisellä lapsella kuuluisi olla vähintään 3n sanan lauseita. oma tyttäreni pystyi jo 2v kertomaan päivän tapahtumat illalla, ja omia satuja pitkät pätkät. mutta me ollankin puhuva ja äänekäs perhe, kukaan ei pääse yninällä ja nyökkäilyllä eteenpäin =). puheterapeutilta saat kotiohjeetkin, joten osaat kiinnittää huomioita puutteisiin esim tuohon vastavuoroiseen kommunikointiin. syötä kiinteää ruokaa, tulee huulion ja kielen jumppaa ihan ilmatteeksi.. ainiin ja olen alan ammattilainen (ollut) joten tiedän mistä puhun =)

EI SE KUURO OLE.Se ei tykkää musiikista ja aina kun tulee musiikkia se menee nurkkaan. eli ei ole kuuro. siitä tiedän. ja syö ihan normaalia ruokaa ihan hyvin. se on muutenkin hidas oppimaan kun ei esim potalla käy ollenkaan kun saa raivarit siitä.ja koska se on ujo eikä tykkää leikkiä muitten kanssa se ei tartte sitä puhetta niin siksi se ei kehitykään niin nopeesti. mutta sitten kun on vanhempi ja alkaa tykätä muista lapsista alkaa sitä puheetkin tulla. oon ihan varma siitä.

Yleensä ei ole tapana vastailla mutta nyt oli pakko. Tuo kuulostaa aivan pojaltani tuon ikäisenä. Pojalla siis todettu keskivaikea/vaikea dysfasia sekä aistiyliherkkyyksiä joista pahimpana kuuloyliherkkyys. Pojan puhe kyllä kehittyi koko ajan (tosin hitaasti) koska hänellä suurimmat ongelmat ymmärtämisessä. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että ei sinne puheterapeutille niin vaan mennä. Monilla paikkakunnilla voi joutua odottamaan aikaa jopa vuoden. Jokainen taplaa tietenkin tyylillään mutta oli vaan pakko todeta, että kirjoituksesi todella osu ja uppos.

 

[eräs puheterapeutti]

Suositelisin kyllä tsekkauskäyntiä puheterapeutilla. On hyvä tarkastaa onko lapsella esim. tiukka kielijänne tai muuten suunmotoriikan ongelmaa. Myös kuulo on hyvä tarkistaa. Vaikka lapsi ei olisikaan "kuuro" kuten joku totesi, voi ongelmaa olla äänteiden erottelukyvyssä. Terapiassa leikitään ja arviointia tehdään leikin kautta joten lapselle tuskin jää mitään traumoja. Myös vanhemman asenteella on vaikutusta siihen miten lapsi kokee terapian esim. pääseekö vai joutuuko terapiaan. Puheterapiasta saa myös vinkkejä miten kotona voi kielenkehitystä edesauttaa. Eikä se puheterapeutti mikään mörkö ole

 

[minävainen]

No sehän se ongelma onkin jos lapselle on jo muodostunut oma kieli eikä kukaan muu ymmärrä kuin omat perheenjäsenet eli kipinkapin puheterapeutille että saatte lapsen oivaltamaan kuinka puhutaan =)

 

[vieras]

kyllä terveydenhuollon ammattilaista kannataa kuunnella, eli vie vaan, vai uskotko omiin tietoihisi lasten kehityksestä enemmän

 

[vieras]

Kyllä noi ap:n jutut kuulostaa siltä että lapsessa on jotain vikaa ja taitaa olla äidissäkin jotain vikaa kun ei järki oikein kulje.

 

[vieras]

Minun lapsi oli puheterapiassa, ja osa lausunnosta oli valetta ja leimaa lapsen pitkään huonoksi ja sitten oli törkeintä että puheterapeutti lapsen ollessa paikalla kertoo viat hänessä, se vasta traumatisoi lasta, kun lapsi luuli olleensa suloinen ja reipas.

joopa joo kaikki puheterapeutit varmaan valehtelee ja keksii juttuja,just

 

[hmm...]

Äiti ei osaa kirjoittaa ja lapsi ei osaa puhua. Voi voi sentään.

 

[piina]

Yritin puhuakin lapselle nätisti siitä käynnistä, en luonut omasta mielestä mitään kauhukuvia, mutta äidinvaistoni kertoo sen lapsen hämmennyksen, ja se terapeutin yleinen puhe oli halveksivaa, vähän kehuja vaan, vaikea selittää lyhyesti näin.

Meillä taasen on ihan erilaiset kokemukset puheterapeuteista. Meillä on 3 poikaa heidän palveluitaan käyttänyt enemmin tai vähemmin ja viidellä eri terapeutilla yhteensä. Kaikki näistä ovat ollee aivan ihania ihmisiä ja ovat aina olleet pojille kannustavia ja kehunut heitä paljon. Toki lasten kuullen ollaan lopuksi käyty asiat mitä ovat tehneet ja käyty läpi mitä pitäisi treenata ja missä on lapsi selvästi ikätasoaan jäljessä yms., mutta ei se ainakaan meidän poika ole haitannut.

 

[Madicken04]

Yritin puhuakin lapselle nätisti siitä käynnistä, en luonut omasta mielestä mitään kauhukuvia, mutta äidinvaistoni kertoo sen lapsen hämmennyksen, ja se terapeutin yleinen puhe oli halveksivaa, vähän kehuja vaan, vaikea selittää lyhyesti näin.

Meillä taasen on ihan erilaiset kokemukset puheterapeuteista. Meillä on 3 poikaa heidän palveluitaan käyttänyt enemmin tai vähemmin ja viidellä eri terapeutilla yhteensä. Kaikki näistä ovat ollee aivan ihania ihmisiä ja ovat aina olleet pojille kannustavia ja kehunut heitä paljon. Toki lasten kuullen ollaan lopuksi käyty asiat mitä ovat tehneet ja käyty läpi mitä pitäisi treenata ja missä on lapsi selvästi ikätasoaan jäljessä yms., mutta ei se ainakaan meidän poika ole haitannut.

Samaa kokemusta täällä, eli kaksi lasta on käynyt kolmella eri puheterapeutilla ja lapsille nuo ovat vain hauskoja leikkituokioita. Ihan iloisina ja innokkaina tulevat aina tädin luo katsomaan mitä hauskaa tällä kertaa keksitään. Ja kyllähän meilläkin noita lasten puutteita tai haasteita käydään siinä läpi (mitkä ei meillä ole aivan pieniä juttuja), mutten ole kokenut sitä niin että siinä arvosteltaisiin lasta, eikä tätä makua ole jäänyt lapsillekaan. Samallahan myös katsotaan lapsen edistystä ja vahvuuksia, kehitaan tätä jne.

Tärkeintä noissa nyt varmasti on se kuinka vanhempi suhtautuu terapeuttiin ja koko terapiaan. Ainahan ei persoonakemiatkaan kohtaa ja jos äiti on kovin ärsyyntynyt ja ahdistunut niin tämä varmasti viestittyy lapsellekin.

 

[kaalimaan vartija]

Minusta oli jo noloo sanoo lapselle että mennään puheterapeutilla käymään, se jo hätäännyttää lapsen että mitä kauheaa hänessä on vikana, sitten kun todellinen hätä, niin pitää hakea apua.

Musta tuntuu, että sun omat ennakkoluulot vaikuttivat eniten lapseesi. Ei ole noloa mennä puheterapiaan tai mihinkään muuhunkaan terapiaan. Tänä päivänä on vain hienoa ja todella onnekasta jos saa ajan sinne. Ainakin meillä päin kaikesta supistetaan ja nykyään lähetteet ja ajat puheterapeuteille ovat kiven alla. Aikanaan sain itsekin tapella ettäsaan oman poikani sinne asiakkaaksi! Ja onneksi olin sitkeä ja itsepäinen koskaainakin mun poika todella tarvitsi puheterapiaa. Toki olisi oppinut varmasti puhumaan itsekseenkin joku päivä, mutta puheterapiasta saatu tuki ja neuvot kyllä nopeuttivat asiaa huomattavasti. Niin ja vaikka söi ihan normaalia ruokaa hyvin niin silti suun motoriikassa oli todella paljon kehittämisen varaa. Siihen auttoi parhaiten terapiasta saadut jumppa ohjeet.

Ikävää, että vieläkin löytyy vanhempia joiden mielestä lapsi leimautuu tai on jotenkin vammainen jos hän tarvitsee jotain tukea jollain alueella. Kaikki tuki on kuitenkin vain lapsen parhaaksi.

 

[kaalimaan vartija]

Suositelisin kyllä tsekkauskäyntiä puheterapeutilla. On hyvä tarkastaa onko lapsella esim. tiukka kielijänne tai muuten suunmotoriikan ongelmaa. Myös kuulo on hyvä tarkistaa. Vaikka lapsi ei olisikaan "kuuro" kuten joku totesi, voi ongelmaa olla äänteiden erottelukyvyssä. Terapiassa leikitään ja arviointia tehdään leikin kautta joten lapselle tuskin jää mitään traumoja. Myös vanhemman asenteella on vaikutusta siihen miten lapsi kokee terapian esim. pääseekö vai joutuuko terapiaan. Puheterapiasta saa myös vinkkejä miten kotona voi kielenkehitystä edesauttaa. Eikä se puheterapeutti mikään mörkö ole

Juuri näin.

 

[Maniac]

Jos ei opi 3v. mennessä niin on se hyvä mennä terapeutuille.

 

[harmailen]

Jep, fiksua, hyvin fiksua on jättää hoitamatta lasta, jos apua tarvitsee.

Itse olen kärsinyt dysfasiasta ja kuulin siitä vasta n. 20vuotiaana, kun aloin itse epäileen jo mielenterveyttäni, kun alko tuleen ongelmia suhteissa yms. En osannut sanoa ainuttakaan sanaa perässä, monet nauroivat siitä jne.

Jep, äiti toki vei mua puheterapeutille niin pitkään, kunnes tuli diagnoosi dysfasia. Tämän jälkeen suuttui, ryttäs ja tuhos kaikki merkinnät dysfasiasta ja antoi olla hoidotta.

Itse häiriöstä olen kärsinyt tosin olen oppinut elämään sen kanssa. Helpommalla olisin päässyt jos olisi opetettu noita asioita, niin ei olisi tarvinnut itse harjoitella oppimiskeinoja.

Poika puheterapeutille ehdottomasti! jos on ongelmia, saa avun siitä!!!!