Eikä! :( Olen raskaana!

[noh]

Kyllähän sun pitäisi tietää, että jos pilleri unohtuu pitää lisäksi käyttää muuta ehkäisyä.

Seksiä ei harrastettu enää pillerin unohduksen jälkeen (oli toiseksviimeinen koko listasta).

Jälkiehkäisypilleri tuossa tapauksessa olisi pitänyt ottaa. Voi ottaa 72 tunnin kuluessa.

Mutta mun mielestä ei ole oikein todellista syytä keskeyttää raskautta noilla esitiedoilla. Vaikka en mikään abortin vastustaja olekaan.

 

[Harmis]

Teet keskeytyksen, koska mahassasi ei ole oikeasti vauvaa, vaan solumöykky.
Minä tekisin näin, jos on todella harvoin oman alan töitä tarjolla ja eyenkin, jos
jaksaminen muutenkin loppu.
Keskeytys niin paha asia ole.

Se on ihminen ensi hetkistä alkaen eikä mikään solumöykky.

 

[vieras]

Kyllähän sun pitäisi tietää, että jos pilleri unohtuu pitää lisäksi käyttää muuta ehkäisyä.

Seksiä ei harrastettu enää pillerin unohduksen jälkeen (oli toiseksviimeinen koko listasta).

No onhan ihme sitten että raskaana olet

 

[vierass]

Mulle menis olemassaolevat edelle. En lähtis riskeeraamaan omaa mielenterveyttä, parisuhdetta jne. raskauden takia. Pahin mahdollisuus voi olla monen pienen lapsen yksinhuoltajuus vailla oman alan työkokemusta, sidottuna kotiin ties kuinka pitkäksi ajaksi. Juu ei, mulle tuo olis ihan selvä päätös.

Yksinhuoltajuuden voi sulkea pois, mies ei karkaa mihinkään. Mutta nuo muut painaa mullekin paljon. Entä jos uusi vauva olisikin vaikeasti kehitysvammainen, joka vie kaiken, ne viimeisetkin voimat? Entä nämä kolme olemassaolevaa lasta, joille pitäisi olla myös läsnäoleva äiti? Miten jaksan, kun nykyäänkin jo savu nousee korvista? Kotona ollut kohta 7 vuotta, ja töihin menossa aivan innoissani.

Voihan sitä yksinhuoltajaksi päätyä ilman, että mies karkaa johonkin...

 

[Tai]

Töiden peruuntuminen voi harmittaa sua jonkin aikaa,mutta abortin tekeminen saattaa (alitajuisesti) painaa kenties koko loppuelämän...

Tai toisinpäin, elämä ei ole aina niin yksinkertaista.

 

[e]

Mulle menis olemassaolevat edelle. En lähtis riskeeraamaan omaa mielenterveyttä, parisuhdetta jne. raskauden takia. Pahin mahdollisuus voi olla monen pienen lapsen yksinhuoltajuus vailla oman alan työkokemusta, sidottuna kotiin ties kuinka pitkäksi ajaksi. Juu ei, mulle tuo olis ihan selvä päätös.

Peesi.

 

[minä]

Siinä sitä on päätettävää. En suosittelis aborttia jollei molemmat ole 100% varmoja asiasta. Jos jo tässä vaiheessa pohdintaa mietit miltä se näyttäis jne niin varmasti et välty noilta ajatuksilta keskytyksen jälkeenkään. Tarkoitan tällä sitä, että raskasta se varmaan tulee olemaan päädytte kumpaan vaihtoehtoon tahansa, toisessa vaan painottuu enempi sen henkisen kuorman kantamiseen?
Kunhan pääsette alkujärkytyksestä, varmaan se tilanne teille selvenee että miten teidän on paras toimia. Voimia päätöksen tekoon!

 

[vieras]

jos olet/olette jaksamisesi äärirajoilla, miten meinaat jaksaa uuden työn haasteet? ei ole ihan pikkuhomma mennä töihin uuteen paikkaan ja roudata 3a lasta hoitoon. tulee sairastelut jne, ja uudessa työssä joudut vetämään ainakin koeajan ihan sata lasissa, että saat paikan pitää... tiedän kokemuksesta.

 

[mama]

älä tee ainakaan aborttia, se painaa mielessäsi koko loppuelämän..mulle on käynyt niin Olosuhteiden pakosta jouduin tekemään abortin(jota olen aina vastustanut) 7vuotta sitten ja jatkuvasti mietin, että olisiko se ollut tyttö vai poika, minkä näköinen ja nyt hän olisi niin ja niin vanha...KADUTTAAAA :'( Onneksi mulla on kuitenkin kaksi ihanaa lasta

 

[v]

Teet keskeytyksen, koska mahassasi ei ole oikeasti vauvaa, vaan solumöykky.
Minä tekisin näin, jos on todella harvoin oman alan töitä tarjolla ja eyenkin, jos
jaksaminen muutenkin loppu.
Keskeytys niin paha asia ole.

Peesi. Se on tosissaan vielä tässä vaiheessa pelkkä solurykelmä.
Jos et oikeasti neljättä lasta halua, tee abortti ilman omantunnon tuskia.

Niin ja kun enää ei tarvitse sinne lekurin pöydälle mennä edes maate, kun
saa keskeytyslääkkeet.
Sehän on kuin tulis normaalit menkat ja asia on pois päiväjärjestyksestä.
En usko, että katuisit asiaa.

 

[vieras]

Oot töissä äippäloman alkuun asti. Pidätte miehen kans vanhempainvapaat puoliks, joten sä palaa aikasten töihin ja mies jää kotiin hoitamaan vauvaa. Molemmille vaihtelua (oletin että olet ollut kotona hiotamassa lapsia viimevuodet ja siksi jaksaminen ottaa koville).

 

[juu]

Ja kyllä täistä luopuminenkin voi harmittaa loppuelämän, jos kerran oman alan hommia harvoin tarjolla. Siitä kärsii sitten jo olemassa olevat lapset ja uusi.

Tässä maailmassa on jo lapsia tarpeeksi, tee keskeytys jos siltä tuntuu. Onhan tuo jo älytöntä että noin herkästi tulet raskaaksi. Kannattaa vaihtaa varmenpaan ehkäisyyn.

 

[juu]

siis töistä

 

[ap]

Kyllähän sun pitäisi tietää, että jos pilleri unohtuu pitää lisäksi käyttää muuta ehkäisyä.

Seksiä ei harrastettu enää pillerin unohduksen jälkeen (oli toiseksviimeinen koko listasta).

Jälkiehkäisypilleri tuossa tapauksessa olisi pitänyt ottaa. Voi ottaa 72 tunnin kuluessa.

Mutta mun mielestä ei ole oikein todellista syytä keskeyttää raskautta noilla esitiedoilla. Vaikka en mikään abortin vastustaja olekaan.

Ei voinut. Kun huomasin unohdukseni, edellisestä sekstailusta oli kulunut jo enemmän kuin 72h.

Mikä on mielestäsi todellinen syy keskeytykseen?

 

[ap]

No kuule hienoa, itse yrittäny raskautua 18 kuukautta eikä onnistu. Mietipä sitä kun pohdit aborttia, ääliö.

Mun raskaus ei ole sulta pois. Ääliö.

mitä menet levittään jalkojas, ääliö

Hah, kiitos kun piristät tätä ketjua.

 

[v]

Teet keskeytyksen, koska mahassasi ei ole oikeasti vauvaa, vaan solumöykky.
Minä tekisin näin, jos on todella harvoin oman alan töitä tarjolla ja eyenkin, jos
jaksaminen muutenkin loppu.
Keskeytys niin paha asia ole.

Se on ihminen ensi hetkistä alkaen eikä mikään solumöykky.

Voi olla ihminen alusta asti sulle mutta ei mulle.
Mulle se on solumöykky vielä tossa vaiheessa, sori.

 

[ap]

jos olet/olette jaksamisesi äärirajoilla, miten meinaat jaksaa uuden työn haasteet? ei ole ihan pikkuhomma mennä töihin uuteen paikkaan ja roudata 3a lasta hoitoon. tulee sairastelut jne, ja uudessa työssä joudut vetämään ainakin koeajan ihan sata lasissa, että saat paikan pitää... tiedän kokemuksesta.

Olen jaksamisen äärirajoilla kotona, kotiäitinä. Mulla on mies, joka kuskaa lapsia samanlailla hoitoon ja on niiden kanssa kotona kun sairastavat. Töitä odotan ihan älyttömästi seitsemän vuoden kotonaolon jälkeen!

 

[Non compos mentis]

Taitaa olla viimeisiä tabuja, että monille abortin teettäneille se tunne toimenpiteen jälkeen ei ole syyllisyys vaan helpotus.

Uskoisin, että tämä riippuu siitä, miten nainen asian kokee. Jos hän itse päätynyt ratkaisuun, miksi tuntea mitään negatiivista?

 

[ap]

älä tee ainakaan aborttia, se painaa mielessäsi koko loppuelämän..mulle on käynyt niin Olosuhteiden pakosta jouduin tekemään abortin(jota olen aina vastustanut) 7vuotta sitten ja jatkuvasti mietin, että olisiko se ollut tyttö vai poika, minkä näköinen ja nyt hän olisi niin ja niin vanha...KADUTTAAAA :'( Onneksi mulla on kuitenkin kaksi ihanaa lasta

Mutta eihän se tarkoita, että mä sitä kadun ja tunnen syyllisyyttä loppuelämäni, jos sinä niin teet?

 

[vieras]

Tämä on asia joka teidän täytyy päättää itse. Abortti on asia joka herättää suuria tunteita ja erilaisia mielipiteitä. Älkää kuunnelko muita vaan teette päätöksen sen pohjalta mikä on teidän parhaaksi ja päätöksen jonka kanssa voitte olla sovussa. Päädyittepä keskeytykseen tai vauvan synnyttämiseen niin kovasti tsemppiä tulevaan.

 

[vieras]

Ei tuo töihin palaaminen ole ihan itsestään selvä asia. Jos on raskaana ja jo koeajan jälkeen jäämässä ä-lomalle, voi hyvinkin olla että työnantaja katkaisee työsuhteen koeajan aikana. Siinä sitten pidetä vanhempainvapaita puoliksi...

 

[höh]

älä tee ainakaan aborttia, se painaa mielessäsi koko loppuelämän..mulle on käynyt niin Olosuhteiden pakosta jouduin tekemään abortin(jota olen aina vastustanut) 7vuotta sitten ja jatkuvasti mietin, että olisiko se ollut tyttö vai poika, minkä näköinen ja nyt hän olisi niin ja niin vanha...KADUTTAAAA :'( Onneksi mulla on kuitenkin kaksi ihanaa lasta

Mutta eihän se tarkoita, että mä sitä kadun ja tunnen syyllisyyttä loppuelämäni, jos sinä niin teet?

No jos asia on sinulle jo noin selvä,ettet tule katumaan aborttia, niin mene ihmeessä sitten tekemään se äläkä täälä vingu!

 

[ap]

Oot töissä äippäloman alkuun asti. Pidätte miehen kans vanhempainvapaat puoliks, joten sä palaa aikasten töihin ja mies jää kotiin hoitamaan vauvaa. Molemmille vaihtelua (oletin että olet ollut kotona hiotamassa lapsia viimevuodet ja siksi jaksaminen ottaa koville).

Entäpä jos ei oo työtä mihin palata? Oon ollut tosta paikasta niin innoissani, kun sen sain! Se merkkas tosi paljon, kuin lottovoitto. (kyllä, täältä en oman alan töitäni löydä ).

 

[m]

jos olet/olette jaksamisesi äärirajoilla, miten meinaat jaksaa uuden työn haasteet? ei ole ihan pikkuhomma mennä töihin uuteen paikkaan ja roudata 3a lasta hoitoon. tulee sairastelut jne, ja uudessa työssä joudut vetämään ainakin koeajan ihan sata lasissa, että saat paikan pitää... tiedän kokemuksesta.

Olen jaksamisen äärirajoilla kotona, kotiäitinä. Mulla on mies, joka kuskaa lapsia samanlailla hoitoon ja on niiden kanssa kotona kun sairastavat. Töitä odotan ihan älyttömästi seitsemän vuoden kotonaolon jälkeen!

Onko mitään mahdollisuutta, että ottaisit työn vastaan ja menisit töihin äitiysloman jälkeen. Ja mies jäisi vauvan kanssa vanhempainlomalle?

 

[3]

sun oma jaksaminen on tärkeintä. tsemppiä isoon päätökseen.
meillä melkeinpä sama tilanne. kotona on nyt kaks alle 2veetä, ja
kolmas oli tulossa. mutta keskeytyi , joka olikin ehkä parempi. omat voimat
ei olis riittäny enään kolmannen kanssa.