Elänkö narsistin kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Piipe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi olla, että nämä kaksi tuntemaani naista olivat rakastuneita mieheensä. Ja voi olla että miehensä olivat niitä paljon puhuttuja narsisteja.
Rakastuminen selittäisi sen 'kaikenkestävän' tunnesiteen, ylivoimaisen riippuvuuden mikä saa palaamaan 'ikuisesti' takaisin, näkemään 'sokeana' pahoinpitelijän hyväntekijänä ja neuvojen 'kaikumisen avunhuutajan kuuroille korville'. Todellisuudesta ällistyttävästi irrallaan elävä henkilöilmiö.

Muuta erikoista siihen ei toiseksi tarvita, mutta huomattavasti lisää poweria siitä voi tulla. Narsua koukuttaa puolestaan ylistys, ihailu, rakkaus ilman ehtoja. Niin kauan kun narsisti uskoo saavansa ne rakastuneelta, hänkin sokeutuu kaikelle muulle.

Narsku ei kykene kiintymään ja voi siksi vaihtaa kohteensa hetkessä parempaan, mutta rakastunut ei pysty siihen pitkään aikaan (täyskiintymys).

Tai sitten kyseessä olivat vain täydellisen epäsopivat ihmiset, jotka ajautuivat piinaamaan toisiaan. Ensimmäisen suhteen nainen löysikin itselleen myöhemmin uuden miehen, joka ikävä kyllä oli lähes edellisen kaltainen.
Mitä lopulta onkaan epäsopivuus? Rakastumisen edellytys on jokin vastakohtaisuus, mistä voi riittää kaikkiin tapauksiin tukeva annos kärvisteltävää, ilman vastuksen täydellisyyttäkin.
Tuttu vanha juttu 'vakka kantensa valitsee', saman valinnan toistaminen, niiden jatkuvasti väärien 'oikeiden' löytyminen. Myös tiettyjen kauan kaivattujen ja ehkäpä yliarvostettujen luonteenpiirteiden hurmaavuus.
 
Viimeksi muokattu:
No niin! Hienoa, että joku palstalaisista osasi taas avata keskustelun aiheesta: "Onko puolisoni narsisti?"

Kun keskustelun avauksessa mainitaan sana: "narsisti", niin ellipalstalaiset pissivät hunajaa ja vastaavat innoissaan kyökkipsykologeina aihealueeseen, jonka määrittämiseen pitäisi olla vähintään yliopistollisen koulun käynyt lääkäri, ynnä opinnot sielutieteestä väitellyt tohtori.

Mutta eikunkeikun, ellinkellukat tietävät kaiken. EiVÄT välttämättä omasta kokemuksestaan, mutta ovat kytänneet naapurin tai tutuntutun parisuhteen vaiheita ja tulleet diagnoosiin: "Narsisti mikä narsisti!"


Parempi olisi jättää kaikenlaiset diagnoosit alan ammatti-ihmisten määriteltäviksi, eikä pohtia asioita kansakoulupohjalta mutu-tuntumalla.
 
No niin! Hienoa, että joku palstalaisista osasi taas avata keskustelun aiheesta: "Onko puolisoni narsisti?"

Kun keskustelun avauksessa mainitaan sana: "narsisti", niin ellipalstalaiset pissivät hunajaa ja vastaavat innoissaan kyökkipsykologeina aihealueeseen, jonka määrittämiseen pitäisi olla vähintään yliopistollisen koulun käynyt lääkäri, ynnä opinnot sielutieteestä väitellyt tohtori.

Mutta eikunkeikun, ellinkellukat tietävät kaiken. EiVÄT välttämättä omasta kokemuksestaan, mutta ovat kytänneet naapurin tai tutuntutun parisuhteen vaiheita ja tulleet diagnoosiin: "Narsisti mikä narsisti!"


Parempi olisi jättää kaikenlaiset diagnoosit alan ammatti-ihmisten määriteltäviksi, eikä pohtia asioita kansakoulupohjalta mutu-tuntumalla.

Olet toisaalta oikeassa: on väärin perustella eroa puolison narsistisuudella, jos se on oma diagnoosi. Toisaalta on aivan sama mitä puoliso potee, jos oma olo hänen seurassaan ei ole miellyttävää. Jokainen määrää omasta elämästään ja tulkitsee sitä, ei oikein riitä syyksi, että puoliso on narsisti. Vain sillä on merkitystä mitä tunnet ja miksi.
 
Viimeksi muokattu:
^Ihan mukavaa, että olet kriittinen mutta olen omissa puheenvuoroissani pyrkinyt olemaan yksityiskohtainen ja luetellut useita kohtia (siis enemmän kuin ihan pari kolme), tehnyt yleistyksiä suhteessa siihen, mitä alkuperäinen on kertonut. Ja olen siis itse vakuuttunut siitä, että alkuperäinen seurustelee henkilön kanssa, jolla on narsistisia piirteitä, koska useat piirteet natsaavat entiseen kumppaniini, johon mielestäni sopii narsistin kuvaus.

Tässä ketjussa mainitaan myös nimimerkiltä Kaksi puolta suhteita, joista ei kuitenkaan ole muuta kuvausta, kuin että ovat olleet väkivaltaisia ja sen perusteella ei voida sanoa, ovatko miehet olleet narsistisia vai muuten vain ongelmaisia.

Koska narsistiksi luokittaminen voi auttaa alkuperäistä kirjoittajaa ymmärtämään, minkälainen toimintatapa hänen kumppanillaan on, mielestäni tässä yhteydessä on relevanttia puhua narsistisista piirteistä. Pelkällä luokittamisella, leiman otsaan lyömisellä tai haukkumisella/nimittelyllä ei päästä asiassa mihinkään ja jos joku ketjua lukeva haluaa käyttää narsismia irralliseen kuvaamiseen, haukkumiseen, omaan pätemiseen ym. edellämainittuun hölynpölyyn, se ei ole mielestäni tarkoitus. Toivottavasti ap saa ketjusta jotain hyödyllistä tilanteeseensa.
 
^Ihan mukavaa, että olet kriittinen mutta olen omissa puheenvuoroissani pyrkinyt olemaan yksityiskohtainen ja luetellut useita kohtia (siis enemmän kuin ihan pari kolme), tehnyt yleistyksiä suhteessa siihen, mitä alkuperäinen on kertonut. Ja olen siis itse vakuuttunut siitä, että alkuperäinen seurustelee henkilön kanssa, jolla on narsistisia piirteitä, koska useat piirteet natsaavat entiseen kumppaniini, johon mielestäni sopii narsistin kuvaus.

Tässä ketjussa mainitaan myös nimimerkiltä Kaksi puolta suhteita, joista ei kuitenkaan ole muuta kuvausta, kuin että ovat olleet väkivaltaisia ja sen perusteella ei voida sanoa, ovatko miehet olleet narsistisia vai muuten vain ongelmaisia.

Koska narsistiksi luokittaminen voi auttaa alkuperäistä kirjoittajaa ymmärtämään, minkälainen toimintatapa hänen kumppanillaan on, mielestäni tässä yhteydessä on relevanttia puhua narsistisista piirteistä. Pelkällä luokittamisella, leiman otsaan lyömisellä tai haukkumisella/nimittelyllä ei päästä asiassa mihinkään ja jos joku ketjua lukeva haluaa käyttää narsismia irralliseen kuvaamiseen, haukkumiseen, omaan pätemiseen ym. edellämainittuun hölynpölyyn, se ei ole mielestäni tarkoitus. Toivottavasti ap saa ketjusta jotain hyödyllistä tilanteeseensa.

Kiitos kommentistasi. Mutta minkälaisella pätevyydellä terveyden-/ sielunhoidon alalta voit määrittää jonkun henkilön kärsivän narsismista näkemättä häntä itseään ja keskustelematta hänen itsensä kanssa.

Jonkin henkilön summiton luokittaminen narsistiksi ei auta alkuperäistä kirjoittajaa pätkääkään. Ei suuntaan sinne tai tänne. Kuulopuheiden perusteella ei ammatti-ihminen tee taudinmäärityksiä. Sorry vaan, mutta näin vaan on.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeksi muokattu:
Olet toisaalta oikeassa: on väärin perustella eroa puolison narsistisuudella, jos se on oma diagnoosi. Toisaalta on aivan sama mitä puoliso potee, jos oma olo hänen seurassaan ei ole miellyttävää. Jokainen määrää omasta elämästään ja tulkitsee sitä, ei oikein riitä syyksi, että puoliso on narsisti. Vain sillä on merkitystä mitä tunnet ja miksi.


Eikös "looginen" tämän saman jo kirjoittanut aiemmin? Tosin selkokielellä. Mutta niinhän se on, että kopio on aina surkeampi. Muutenkin, älä yritä matkia loogista. Hänkin siteeraa suoraan niitä ja näitä opuksia -niin ja näin. Teillä on se ero, että hän luultavasi ymmärtää kirjoittamaansa. Sinä et.
Mene vaikka kiikaroimaan niitä naisia, kaikkia kolmea, heh.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kommentistasi. Mutta minkälaisella pätevyydellä terveyden-/ sielunhoidon alalta voit määrittää jonkun henkilön kärsivän narsismista näkemättä häntä itseään ja keskustelematta hänen itsensä kanssa.

Jonkin henkilön summiton luokittaminen narsistiksi ei auta alkuperäistä kirjoittajaa pätkääkään. Ei suuntaan sinne tai tänne. Kuulopuheiden perusteella ei ammatti-ihminen tee taudinmäärityksiä. Sorry vaan, mutta näin vaan on.

En ole tekemässä diagnoosia.
Kerroin jo, että luokittelu ei ole mielestäni tärkeintä. Eli ei luokittelua luokittelun vuoksi. Voin yksityishenkilönä sanoa mielipiteenäni, että mielestäni on kyseessä narsistiset piirteet jos perustelen asian, enkö? Diagnooseja tekevät ammattilaiset.

Kerroin jo myös, että vertailin sekä omia piirrekokemuksia ap:n luettelemiin piirteisiin. Eli lähestyin sisältöjen kautta. Ja nyt päästää da-daa siihen asiaan, eli samoja piirteitä oli! Enemmän ja tarkemmin kuin jonkun astrologiamerkin kuvauksessa.
Eli vielä kerran, jos nyt edelleen puhut jostain summittaisesta luokituksesta niin ei osu, sori vaan.
 
Viimeksi muokattu:
Huomauttaisin vielä, että tässä ketjussa on alusta asti pohdittu, onko kyse narsismista ja miksi näin olisi. Asiallista mielestäni, jos vertaa ketjuihin, jossa esitellään joku parisuhdeongelma ja kymmenennessä viestissä joku puuskahtaa "ehkä puolisosi on narsisti!" - ilman perusteluja tai sitä, että aihe sinällään menisi tuolla kommentilla eteenpäin. Tässä ketjussa narsismi taas on koko ajan ollut kantava sisältö eikä mikään jännä kuorrute.
 
Eikös "looginen" tämän saman jo kirjoittanut aiemmin? Tosin selkokielellä. Mutta niinhän se on, että kopio on aina surkeampi. Muutenkin, älä yritä matkia loogista. Hänkin siteeraa suoraan niitä ja näitä opuksia -niin ja näin. Teillä on se ero, että hän luultavasi ymmärtää kirjoittamaansa. Sinä et.
Mene vaikka kiikaroimaan niitä naisia, kaikkia kolmea, heh.

Ei millään pahalla, mutta loogisen teksti hieman liian kuivaa minulle ja luen ne harppomalla, kun lähelläni on avotulta. Voi tulla tautofoniaa, mutta ymmärrän kyllä kirjoittamani. Jokainen kirjoittaa aina omista lähtökohdistaan ja oman kokemuksen värittämänä; niinpä jokainen mielipide on aina kuvaus itsestä; oli se sitten millainen tahansa.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan turha vääntää kättä, onko diagnoosi oikea, koska kyse ei ole mistään diagnoosin tekemisestä. Tämä on yleistä keskustelua persoonan piirteistä ja käyttäytymisestä, joka vaikuttaa toiseen. Narsismi on samanlainen arkikielen käsite kuin masennus. Sitäkin käytetään harva se päivä, vaikka mitään lääketieteellistä diagnoosia ei olisi tehty.

Useimmat luulevat tietävänsä, miltä masentunut näyttää ja miten hän käyttäytyy. Ja ovat osin oikeassa, mutta eivät täysin. Aina ulkopuolinen ei mistään pysty päättelemään toisen masentuneisuutta, vaikka se olisi jopa sairaudeksi luokiteltu. Sama on tämän narsismin kanssa.

Narsistillakin on joitakin hyvin selviä, kenen tahansa pääteltävissä olevia ja ilmiselviä piirteitä. Voi sanoa, että on ilmiesesti narsisti. Toisella nuo samat piirteet voivat olla piilossa tai eivät yhtä voimakkaina näkyvillä. Ja kun kaikessa on liukumaa ja raja-arvoja, niin tämäkin keskustelu on vain sen miettimistä, onko vai ei ole.

Miksi suhteissaan pahoinvoivat ja alistetut haluavat tällaista keskustelua, lienee siinä, ettei itse jaksa uskoa itseen ja luota omiin ajatuksiin ja päätelmiin. Tarvitsee tukea. toisen sanomaan että olet oikeassa, jätä suhde, eroa. Ei suhde parane. Jos mies on narsisti, niin alamäki vain syvenee. Pahempaa on tiedossa. Kiltteydellä et saa mitään, mikään ei muutu paremmaksi. Tämä on se viesti, jota aloittajakin ehkä kaipaa ja tarvitsee, jotta voisi uskoa itseensä.

Monet meistä on muutoin kasvatettu luottamaan hyvään, olemaan kiltti ja kohtaamaan paha hyvällä. Tarjoamaan jopa toinen poski lyöjälle ja antamaan kaikkensa. Moni haluaa uskoa hyvän voimaan. Normaaleissa suhteissa se onkin kaiken perusta ja toimii, muttei narsistin kanssa. Tämä on se visti, jota ellit halunnevat kertoa omien kokemustensa pohjalta. Valitettavasti edes Joulu ei narsistin kanssa ole hyvä. Siitä jo voi päätellä yhtä sun toista. Kaikille ei Joulukaan ole hyvän tahdon juhla. Kyllä sekin tiedetään ilman mitään asiantuntijalausuntoja.

Aloittaja luota itseesi. Anna järjen kertoa ja viitoittaa tekemisiäsi.
 
Olen pahoillani puolestasi, mutta ihmettelen kysymystäsi. Mitä väliä sillä on, onko mies narsisti vai tavallinen paskapää? Miten sinun tai teidän elämänne helpottuisi narsistin diaknoosista? Eikö sinun pidä siitä riippumatta tehdä omaa elämääsi koskevat ratkaisut?
 
Sairashan tuo ap:n äijä on. Huorittelee sitten ap:ta tulevaisuudessa tämän lasten edessä, kun äippä on niin rakstunut. No toivotaan ettei jo jouluna räjähdä, tekeehän ne arkipyhät tiukkaa normiperheessäkin.
 
Olen pahoillani puolestasi, mutta ihmettelen kysymystäsi. Mitä väliä sillä on, onko mies narsisti vai tavallinen paskapää? Miten sinun tai teidän elämänne helpottuisi narsistin diaknoosista? Eikö sinun pidä siitä riippumatta tehdä omaa elämääsi koskevat ratkaisut?


Nimimerkki 'Toivo' kiteytti ihan hyvin, olen samaa mieltä.

Yleensä kun ihminen on rakas, sitä toivoo, että asiat voisivat parantua. Esimerkiksi perus Pera-vaimonhakkaajalla on omatunto, ja jos hän pääsee siihen joskus terapian ym. selvittävien kokemusten kautta käsiksi, voi tapahtua kasvua. Sitä kautta perus-Pera ja häntä rakastava nainen voivat elää yhdessä. Narsistinen ihminen taas ei opi virheistään eikä koskaan kasva ihmisenä, siksi narsismista puhutaan erikseen kun puhutaan näistä kaikenlaisista ongelmaisista perus-Peroista.
 
Viimeksi muokattu:
Minulla samantyylinen mies nuorena, tai siis olen edelleen naimisissa. Kärsin nuoruuteni ajan, en tiennyt mitenpäin olisin ollut ettei mies olisi saanut raivareita, muille hän oli iloinen ja hyväntuulinen!

Vajaat viiskymppisenä hän ei tullut enää itsensä kanssa toimeen, joutui hullujenhuoneelle, sai lääkityksen, nyt on ihan siedettävä mies! Onkohan sinun miehesi samanlainen tapaus?
 
Olin nuorena arka hiirulainen, pikkuhiljaa kovetin itseni, hankin salarakkaankin ja olin jämäkkä muutenkin, oli aivan pakko, etten olisi tullut minäkin hulluksi. Enää mies ei uskaltanut käydä käsiksi tai olla muuten ilkeä, ja sen jälkeen tajusin että koko nuoruuden ajan miehellä oli "viirannut" päästä, onneksi lääkityksen avulla on ihan normaalin oloinen, olisinpa keksinyt nuorena että on mieleltään sairas!

Uskon että monessa perheessä miehellä viiraa päästä, etenkin jos pahoinpitelee vaimoaan, useat tarvitsisivat mielialalääkityksen ollakseen onnellisia.
 
Minusta monet asiat sopivat kuvaan, jos ajatellaan, että kyseessä on narsisti. Eksäni käytti myös näitä samoja:

-voimakas haukkuminen, huorittelu ja syyllistäminen siitä, että olisi pannut puolta maailmaa ihan tavalliset "arkiriidat" voivat mennä tällaiselle tasolle, ts. tällainen on "normaali" tapa riidellä

-kun lähtee ulos niin juuri tuollainen syyllistäminen, jos juttelee tai edes vilkaisee jotakin muuta miestä, joutuu epäilemään onko todella itse antanut aihetta asiaan. Ja narsisti käyttää hyväkseen tuota heikkoa kohtaa, että jospa kuitenkin tilanne olisi näyttänyt siltä, että sen voisi ymmärtää väärin

-riitojen yhteydessä hän ei "opi" mitään riidoista, suhde ei mene ikään kuin "seuraavalle tasolle", jossa tunnetaan paremmin yhteyttä johonkin ihmiseen. Vaan juuri tuo että ko. henkilö ei pyydä anteeksi mitään asiaa. Mutta esittää jonkun 'anteeksipyyntöpuheen', jonka tarkoitus on pehmittää minut, eli puheen sisältö on valittu siten, että se täyttää tarkoituksensa eikä liity varsinaiseen riidan aiheeseen

-jos ollaan eri mieltä asioista, henkilö uhkaa heti jättämisellä. Halusin esimerkiksi itse lähteä rokkifestareille, josta poikaystävä oli sitä mieltä, että "panen siellä kaikkia miehiä". Asiaa jankattiin ja jättämisellä uhkattiin sitten tosi nopeasti. Tokaisin tietysti, että "erotaan sitten". Ei siitä mitään eroa tullut kuitenkaan, mutta myöhemmin sain kuulla, että hänellä oli "hyvä syy" pettää, kun meillä "meni huonosti".

-mies haluaa edetä suhteessa nopeasti eli hynttyyt nopeasti yhteen, ei mitään tapailua vaan mies haluaa sitoa sinut itseensä niin että omat suojamuurit menevät alas. Eksäni halusi nukkua yhdessä heti suhteen alusta saakka. Eli oli tosi vaikeaa tuon jatkuvan läheisyydenkin takia päästää lopulta irti suhteesta, joka ei ollut terveellä pohjalla. Myös jos sinulla on läheisiä ystäviä, mies yrittää saada sinua ottamaan etäisyyttä heihin. Hän laittaa kovia ehtoja ja siinä vaiheessa kun on itse rakastunut/rakastumassa haluaa itse joustaa niiden mukaan ja maalailee ruusunpunaisia kuvia parisuhteesta jossa ollaan "vain me kahdestaan", eli uhraukset parisuhteen onnistumiselle olisi välttämätöntä tehdä. (Ja sitten voikin kysyä, mikä se sellainen suhde on, jossa ei saa olla läheisiä ystäviä tai sukulaisia..)

-suhteeseen kuuluu juuri edellämainitun kaltainen pelien pelaaminen, "sä olit mulle niin kylmä/ilkeä silloin (=syyllistäminen), joten sitten mä saan laittaa tilit tasan tekemällä näin (=oikeutetaan kaikenlainen käytös tällaisella ajattelulla)

Kannattaa ymmärtää, että olet tekemisissä ihmisen kanssa, joka pelaa tuota peliä. Jos jätät hänet, hän voi levittää sinusta ilkeitä juttuja tai yrittää muuten kostaa, joudut pohtimaan ennen jättämistä sitä, ettei hänelle jää hyviä mahdollisuuksia siihen.

Tämä oli erittäin hyvin kiteytetty.
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti joulusi sujui rauhallisesti. Sain kirjoituksestasi sen käsityksen että sinulla on alaikäisiä lapsia jotka asuvat kanssasi. Koska olet aikuinen ihminen, en tarjoa muita neuvoja kuin sen että älä hyvä ihminen missään nimessä ota tuota miestä asumaan lastesi kanssa samaan kotiin. Jos mies käyttäytyy tuolla tavalla kanssasi, miten kuvittelet hänen loppupeleissä kohtelevan lapsiasi, varsinkin jos ja kun väistämättömiä erimielisyyksiä tulee? Sinulla on aikuisena suhteen jatkumisesta päätösvalta ja pääset miehestä halutessasi eroon, mutta lapsesi ovat tilanteen vankeja eivätkä pääse pakenemaan minnekään riitojen ja mykkäkoulun jaloista. Haluatko että lapsesi joutuvat kuuntelemaan kun mies haukkuu ja huorittelee sinua, heidän rakasta äitiään taas kerran? Tajuatko edes miten kamalaa kuunneltavaa tuollainen on lapselle? Olen sen lapsena joutunut itse kokemaan, enkä toivo samaa perhehelvettiä kenellekään.

Sydämestäni toivon että mietit asiaa lastesi kannalta ja teet oikean päätöksen.
 
Enpä tiedä narsismista, mutta ainakin miehesi on sairaalloisen mustasukkainen. Entäs sitten, kun sinun pitäisi kuljettaa lapsia vaikka harrastuksiin, osallistua vanhempainiltoihin koulussa tai vaikka käydä lasten kanssa kaupassa ostamassa vaatteita? Mustasukkaisuuden riivaama alkaa epäillä, että vaimo käy salaa "huoraamassa" myös tällaisilla normaaleilla asioiden hoitamisvisiiteillä. Et kai halua, että mies alkaa haukkua sinua huoraksi, kun tulet esim. kauppareissulta lasten kanssa kotiin? Tällaisessa suhteessa oma mielenterveytesikin joutuu tosi koville.

Lasten kannalta ei ole järkeä sietää tuollaista suhdetta varsinkin, kun kyseessä ei ole heidän oma isänsä, vaan ventovieras mies, jota mielistelläkseen pitää padota tunteet sisälleen ja teeskennellä olevansa huomaamaton ihminen, jottei mies ala raivota lapsille tai äidille.

Minusta tällaisten miesten kanssa elävät naiset ovat jollakin tavoin itsekin läheisriippuvaisia eivätkä osaisi varmaan elääkään normaalissa parisuhteessa, jossa on vapautta tehdä mitä haluaa, sillä ei normaali nainen edes suostuisi elämään tuollaista rajoittavaa elämää. Olen itse ollut parisuhteissa noin 25 vuotta, kun laskee mukaan seurustelut, avoliitot ja yhden avioliiton. KUKAAN mies ei ole kutsunut minua huoraksi, mutta olenkin ollut aina vain ihan tavallisten miesten kanssa. Elämä sellaisten kanssa on varmasti ollut tylsää verrattuna AP:n elämään, mutta eipä ole ollut myöskään ikinä sellaista, että olisi tarvinnut pelätä tai kuunnella hirvittäviä haukkuja.
 
Enpä tiedä narsismista, mutta ainakin miehesi on sairaalloisen mustasukkainen. Entäs sitten, kun sinun pitäisi kuljettaa lapsia vaikka harrastuksiin, osallistua vanhempainiltoihin koulussa tai vaikka käydä lasten kanssa kaupassa ostamassa vaatteita? Mustasukkaisuuden riivaama alkaa epäillä, että vaimo käy salaa "huoraamassa" myös tällaisilla normaaleilla asioiden hoitamisvisiiteillä.
Valtaosa ihmisistä pitää tällaista ajattelutapaa täysin absurdina. Olisi käsittämätöntä edes yrittää suunnitella, saatika jotenkin sekuntipelinä järjestää moista salamahuorausta (lastenkaitsijoineen).

Miksi mies sitten itse kuvittelee sitä kenenkään tosissaan ottavan, tai miksi kukaan tavallinen ihminen viitsiikään siihen vastata, tai kuinka yleensä osaisi keksiäkään mitään uskottavaa puolustusta niin järkyttävän lapsellisiin syytöksiin? En tiedä, mutta miehellehän se tuntuu olevan ilmeisen mahdollinen ja todellinen uhka. Ei sellaisesta farssista muuten kannattaisi karmeaa tehometakkaa kehittää.

Joskus kuulee sanottavan että: joka toista näin rankasti epäilee on ennemmin itse sellaista havittelemassa. Mistä sanonta on syntynyt (ehkei ihan tyhjästä) ja miten se olisi selitettävissä.

Jutun täytyy perustua tunne-elämän vaurioon. Henkilö, jolla on ns. reaktiivinen kiintymyshäiriö (esim. narsu), suhtautuu sosiaalisesti valikoimattomasti kaikkiin ihmisiin. On aivan samantekevää onko toisen kanssa elänyt 25 vuotta vai jutellut ensimmäiset 25 sekuntia, kiintymystä ei synny kummassakaan tapauksessa, mutta jäkimmäisessä kyllä uutuuden viehätystä. Kun lapsiinkaan ei ole kiintynyt, eikä kykyä myötätuntea miten he kokevat tilaneet ja miltä heistä mikäkin tuntuu, voi tämä sulkea heidät mitään miettimättä vaikka lukittuun autoon tai pimeään komeroon pelkäämään, kun iskä käväisee tilaisuuden tarjoutuessa 'parin minuutin' pikapanolla.

Motiivina en pitäisi varsinaista mustasukkaisuutta (kumppanin menettämisen pelkoa) vaan kateutta. Sitä kuvitelmaa että toisella on jotain 'luvattoman kivaa', elämä jotenkin 'antoisampaa tai parempaa' kuin itsellä. Tämä aspekti toisen elämästä on rajoitettava, yritettävä pitää tiukasti omassa hallinnassa (kurissa nuhdellen). Tämä sairaaloinen räyhäävä (muka) 'mustasukkaisuus' näyttäisi näinollen syntyvän kontrollin menettämisen pelosta, mitä narsun kerrotaan eniten pelkäävänkin.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä