Elokuiset 2008 osa 3

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rizzu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Siel se on ja vahvasti kasvaa käyrillä, laskettuaika ei siirry minnekään, niin se vaan 010808 on. Ittepäiseksi sainoi ultraaja, vaikka kuinka (huom!) kutitteli mahan päältä ultralla niin eihän meitin kavari mitään kääntynyt. Kerran käänsi sen verran päätään, et saatiin np mitattua (joka oli 1,1mm). Pää-perä mitta 58mm ja B-mitta (eli vissiin kalloon halkaisija?) 20mm. Viikkkoja siis 12+3. Esikoiseni ultrattiin ihan samassa vaiheessa, päivälleen, ja oli muuten pää-perä mitta 48mm, sillä siirtyi laskettu viikolla, mutta jostain syystä kuitenkin laskettuna pidettiin tuolloi kuukautisista laskettu...

Nyt pitää käydä köllöttään, 140km ajelu tässä räntäsäässä väsytti muuten hillittömästi.

-Mammaksi ja EeVili 12+3-

PS: kaveri oikaisi jalkansa kerran ihan suoraksi, sääriluun mitta mahtavat 7mm!!
 
Terveisiä neuvolasta! Nyt on vihdoin sydänäänetkin kuultu! Kuuluivatkin nyt oikein komeasti, syke oli 150. Liikkeitäkin on tuntunut pitkästä aikaa, että kai täällä kaikki sitten on ihan hyvin, vaikka riskiraskaudeksi leimattiinkin kaksoisseulassa. Ultrassa siis kaikki oli ok (turvotus 1,8), mutta verikokeiden jälkeen tuli soitto, että suhdeluku oli raja-arvoja pienempi ja tarjottiin mahdollisuutta lapsivesipunktioon kromosomien selvittämiseksi. Päätettiin olla menemättä, kun sillä tutkimuksellakin on riskinsä, eikä keskeytystä edes harkittaisi, oli tulos mikä hyvänsä. Mennään siis viiden viikon päästä rakenneultraan (eli hivenen aikaisemmin kuin muuten) ja toivotaan parasta. Terkkari kyllä lohdutteli, että tuohon suhdelukuun vaikuttanevat aiemmat keskenmenot ja sen vuoksi varmaan riskit korkeammalla... No, yritetään nyt olla ajattelematta liikoja! Päästään kuitenkin rakenneultraan samaan aikaan kuin oltaisiin saatu punktion tulokset eli ei oltaisi yhtään sen fiksumpia yhtään sen aikaisemmin, vaikka mitä tehtäisiin. Yritän uskoa edelleen siihen, että lapsi voi hyvin, kun äiti voi pahoin. Etova olo se vaan jatkuu edelleen (onneksi vain lähinnä iltaisin enää) ja väsymyskin painaa, vaikka hB oli ok. Ja vatsakremppeja on taas ollut, mutta ei kai ihme, kun normaalisti nyt olis menkat. Mutta kai tää tästä...

Hyviä vointeja (toivottavasti pahoinvointi alkaa helpottaa pian!) ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Pistiina 13+0 (korjattuna 12+2)
 
mammaksi: Muistaakseni viikko on raja, että laskettua aikaa ruvetaan muuttamaan. Siksi miullakin on edelleen virallisesti la 28.7., vaikka mitä todennäköisimmin tämä syntyy vasta elokuussa. Kuulemma korjataan sitten rakenneultrassa, jos siltä näyttää.
 
Kiva, että ultrissa/neuvolassa on mennyt hyvin.

Mulla kyllä muutettiin esikoisen la:a viikon 12 ultrassa 11.3. ->16.3. Rakenneultran mukaan olis ollut la 15.3. mut niin pientä eivät ruvenneet muuttamaan. Poika syntyi sit lopulta 20.3.
Eilen tapasin toisen suomalaisen mamman täällä, kertoi saaneensa jo 4 eri laskettua aikaa, vaihteluväli n. 2viikkoa(!). Mulla on vasta nuo 2 :).

Luin, että kohdun pitäisi nyt olla n. appelsiinin kokoinen. Mulla on kyllä vähintään vesimelonin kokoinen möllykkä jo vatsassa, mut onko osa sit turvotusta.. on kumminkin pehmeä osin, esikoista odottaessa mulla oli ihan kivikova maha koko ajan.

t.Garnet 9+2

ps. taas mennyt 2 päivää oksentamatta, sitä edellinen päivä oli yhtä oksennusta. Vaihtelee!
 
Pitkästä aikaa jälleen... Minunkin puolesta tervetuloa kaikille uusille!

Täälläkin oli tänään np-ultra! Kaikki oli hyvin ja pienokainen näytti terveeltä:) Olihan se ihanaa nähdä pikkuinen siellä ruudulla, unet vain taisi olla kesken kun ei juuri suostunut liikkumaan. Muutaman kerran pyörähti ja hypähteli ja sen jälkeen vain köllötteli. Kyllä ollaan päivän mittaan monesti ihmetelty kuvia, jotka ultrasta mukaan saatiin. Heti ultran jälkeen tuli kyllä jotenki rennonpi olo, on pikkusen näkemistä jo niin kauon odoteltu ja jännätty et kuin siellä menee. Mullakin la pysyi samana, eli 6.8.08.

Mukavaa, että muillakin oli ultrasta ja neuvolasta hyviä uutisia!

t.Emeliina* 11+5
 
Moi vaan!

Kiva kuulla, et muilla on ollu hyviä ultra- ja nlakuulumisia. Mulla ei ollut sit mitään kuulumisia siltä saralta, koska terkkatäti soitti eilen ja sanoi, et lääkäri on sairas ja että aika siirtyy viikolla eteenpäin. Höh. Olisin jo kovasti halunnut kuulla sydänäänet + saada tulokset verikokeista. Noh, perjantaina on ultra mullakin, vihdoinkin! Mua jänskättää se, otetaanko musta enää sitä seerumiseulaa vai ei, kun viikkoja on silloin jo 13+0.

Muuten ei muuta kummallisempaa, vähän väsyttää, mut enpä taida mennä maate, koska sit ei yöllä tule uni silmään. Katsastelen netistä asuntoja. Mies haluaisi muuttaa maalle, sillä on jostain syystä jäänyt vahvaksi ehdokkaaksi Tuusulan Kellokoski. Mun mielestä se on kyllä hieman liian kaukana jos aikoo käydä Helsingissä töissä, matkaa tulis 45-50 km! Tokihan sen ajaa nopeasti moottoritietä, mut entäs sit kun on paljon ruuhkaa? Noh, aika näyttää...

Palataan!

T. Rizzu & Sykerö 12+4
 
Ei tuo 45-50km ole pitkä matka ajaa hyvää tietä pitkin, sehän on ajallisesti sama kuin ajaisi kehän päästä päähän ruuhka-aikaan. Meillä on 72km sairaalallekin ja lähikauppaan 17km, neuvolaan ja kunnallisiin palveluihin 25km, ja kaikki per suunta. Et silleen, ja 50km hesasta ei ole viel edes maaseutua muuten vaikka Kellokoskella kyllä jokunen pelto siellä täällä onkin ;-) On muuten jännä miten erilailla noita seerumiseuloja jne otetaan tässä maassa. Siitähän oli just juttua uutisissakin, et ministeriö haluaa ne tasavartaisiksi kaikille. Meillä sen saa täällä vasta vuoden 2009 alusta, silloin liitytään Hämeenlinnan suurkuntaan.

Mulla vaivaa ihme väsymys. Aamuisin voin nukkua lähes yhteentoista ja iltapäivät jaksan touhuta jotain pientä. Iltaisin painaa väsymys ihan hirveästi, mutta puoli kahdelta viimeyönäkin sitten nukahdin. Rytmin vaihdos ei auta, nukun aamut pitkään vaikka kellon laittais soimaan ja rytmi ei käänny millään. Meneehän tää nyt toistaiseksi näin, kun olen ihan vaan kotona, ehtii nuo hommat tehdä iltayöstäkin mitä tarvii.

Nyt mie alan tuijottaa tuota telkkua, tykkään näistä rakentamisohjelmista.

-Mammaksi ja EeVili-
 
Iloiset terveiset np-ultasta. Just tultiin ja kaikki oli kunnossa. Hipsu nukkui mutta heräsi kyllä kun vähän tökittiin. Kädet ja jalat rupesivat vispaamaan oikein kunnolla.
6 päivää oli ultran mukaan pienempi mutta 7 päivää pitäisi olla ennenkuin aletaan laskettua-aikaa vaihtamaan. Niskaturvotus lukema oli 1.2, aivan sama kuin esikoisella.
Verikokeenkin ottivat, siis juuri tuon seerumiseulan.

Nyt on kiva mieli ja kohta haen pojan päiväkodista. Mitenköhän on äidin pikkuinen siellä suuressa maailmassa pärjännyt??

Terkuin
Elokuu ja Hipsu 12+5
 
Mina kavin eilen ekalla neuvola kaynnilla, sain vahan noottia kun en ole aikaisemmin mennyt myt yritin laitaa joulun yms syyksi... Taalla kaydaan aina katilolla ja sit muutaman kerran gynegologilla. Niilta sit saa lahetteet verikokeisiin ja ultriin yms. No mulla oli tana aamuna jo verikoe, ja ultraankin laitettiin lahete kiireisena, et saas nahda koska ne sielta soitaa et aika on varattu. Sain myos lahetteen hammaslaakariin, ekan kanssa en sita saanut, tai ne sano et pitas menna, mut itse etsia sopiva paikka, nyt meilla on vaihtunut katilo ja se laittoin terveyskeskuksen hammaslaakarille, saas nahda kuinka minun kay, inhoan hammaslaakareita, ja viela eri kuin omassa kotimaassa... About kolmen viikon paasta on sit gynegologille aika ja siella tutkitaan taman paivan verikoe tulokset, mulla oli samalla sokeri rasitus koe, taalla se on kaikille toisella raskauskolmanneksella kun kaydaan verikokeessa, mut ma kavin esikoisenkin kanssa kahdesti eika sielta mitaan loytynyt, mtu halus taas mut sinne laitaa, tosin se tokotti maistuuihan kamalalta, muuten ei minua haitaa kun samasta veresta kun muutkin kokeet se otetaan, ettei tartte erikseen sen takia piikitella... Myos se downsyndrooma seulonta otetiin, sanoin et tarteeko sita otaa kun esikoisen kanssa otetiin mut ei ollut mitaan ongelmia, niin katilo sanoi et se katsotaan veren hormooneista ja ne on aina eri, eli minulta se taas otettiin. Sekin oli uutta et talla kerralla sain kaikeinlaisia papereita mukaani, raskaudesta lahinna mut silti, viimeks sain vaan neuvolakortin mukaan kannettavaksi...
 
Heippa...

Ootteko muut nähneet omituisia unia? Viime viikolla näin unta, että sain kaksoset, tytön ja pojan. Viime yönä sitten (unessani siis) minulta alkoi tulla kirkasta veristä vuotoa. Jotenkin niin todentuntuinen uni, että aamulla olin vessassa käydessäni ihan varma, että nyt sitä verta sitten tulee... (vaan kaikki hyvin! :) )Taidan alitajunnassa käsitellä kaikkia aiheita, miten tämä raskaus voisi päättyä...

Muuten ei juuri mitään uutta, pahoinvointi ja väsymys aaltoilevat, iho alkaa olla vaihteeksi näpytön jne.

Garnet 9+4
 
Hienoa hienoa, että mukavia uutisia vähän kaikkialta.

Mie revin pelihousujani!! Eikös mun "kakarat" synny aina sinä vuonna kun vauvojen muoti on ruskeaa, keltaista, oranssia ja vihreää! Ja tummia sellaisia. H&M:n mallistoissa on parina viime vuonna ollut tooosi suloisia Nalle Puheja kavereineen pieninä ja isoina, mutta kun viimeksi kävin siel niin ei. Niiden kuvastossakin on todella tympeän näköisiä vauvojen vaatteita. Mä kun kaipaisin perusvaaleita värejä ja perusmallisia vaatteita, kietaisubodyt olis mukavia ja puolipotkarit. Ja sellaiset unipuvut olis unelmia missä on sukkaosa ja haaroissa molemmissa lahkeissa nepparit. Mutta ei niin ei sitten... Ompelukone pitää laittaa käyntiin, mutta pitäis jostain taikoa hyvät kaavat ensin, eikä niitäkään tunnut mistään löytyvän. Omallehan ei viel ole kiire, mutta lupasin vaatetta maaliskuun lopussa synnyttävän ystäväni vauvalle. No ei auta kun lähteä työhuoneeseen tonkimaan kankaita, laittalaa ihmeessä vihjeitä, jos kaupoissa näette nättejä perusvaatteita vauvoille! (hipelöitte niitä kuitenkin...)

-Mammaksi ja ittepäinen kaveri 12+5-
 
Terkut täältäkin, kiirettä pitää..

Onnittelut kaikille ultrista! upeaa että täällä menee kaikki hyvin. Mekin kävimme eilen omakustanteisesti ultrassa ja gynellä. Mulla oli harjoitussupistuksia pari viikkoa ja ajattelin että josko on joku tulehdus.. Siellä pikkuinen heilui ihan elävänä, onneksi! Tulehdustakaan ei ollut. Perjantaina on neuvolalääkäri ja np.ultra on vasta 4.2.

Väsymystä on ja ruokaa menee =) Kuvotus paranemaan päin..

Miisa rv.11+5
 
Me mennään Miisan kanssa melkein samoissa...mulla tänään rv11+5. Tiedä vaikka oltais yhtäaikaa TAYSissa elokuussa :) Ihanaa kun kohta on rv12 rajapyykki käsillä.

On tullu tässä lähiaikoina herkuteltua ja syöpöteltyä ihan urakalla. Mikä kumma lie vaikka tietää että pitäis syödä terveellisesti että vauva sais tarvittavat vitamiinit. Onneks pohja on suht terveellinen mutta kaikki muut herkut siihen päälle...Pitänee kohta lähteä katsomaan mammahousuja kun vatsa näyttää niin suurelta ja farkut ahdistaa.

Susa
 
Susa78: Tosiaan, aikas lailla samoissa mennään ja mahdollisesti törmäämme Taysissa =) Oletko Tampereelta vai jostain tästä läheltä? Me asutaan Tampereella.

Eilisen ultran mukaan sikiö vastasi päivää pienempää, eli 11+5, vaikka oikeasti tänään on 11+6. Katsotaan nyt sitten mitä np-ultrassa näkyy.

Neuvolasta soitettiin tänään ja peruttiin lääkäriaika..HÖh. Lekuri oli sairastunut. Noh, eipä siinä muuten mitään, mutta olisin vaan halunnut kuulla ne sydänäänet! Hemoglobiinia ja verenpainetta olen mittaillut koulussa, ne on ok.

Ruokaa menisi vaikka kuinka paljon! Tänään olen syönyt jo kolme lämmintä ateriaa! Yksi niistä oli McDonaldsin ateria...Pääsääntöisesti olen pysytellyt kaukana roskaruoasta, mutta nyt oli pakko ostaa!

Tällä menola painoa tulee tosi paljon, mutta pitää sitten koittaa imettää pitkään että kilot karisee..

Miisa 11+6 ja huomenna sitten virallisesti riskiviikot ohitse..(ei se taida silti mielenrauhaa tuoda)
 
Ihan tästä Tampereelta olen. Mullakin oli vähän säätöä noiden päivien kanssa...mahtavatko enää muuttaa np-ultrassa kun jo yhden kerran muutettu päivämäärää? Eipä tuolla tietenkään niin hirveetä merkitystä. Ens viikolla oiskin sitten se np-ultra ja sitä seuraavalla lääkäri.

Susa
 
Garnet: Mie oon aina odotusaikana nähnyt hyvin todentuntuisia unia ja paljon! Esim. viime yönä näin unta, jossa oli meidän pojan (ei siis tiedetä sukupuolta) syntymäaika kellonaikaa myöten ja vietettiin ristiäisetkin. Kutsumanimi oli sama kuin sairaalan papereihinkin kirjoitettiin, mutta toiset nimet ja kummit vähän yllätti! Poitsu oli tosi söpö nyytti, aika paljon samannäköinen kuin meidän kakkonen vastasyntyneenä, mutta silti jotain omaakin. Ja hurjan pieni, mutta niinhän tuo oliskin, jos tosiaan pari viikkoa ennen laskettua aikaa syntyisi niin kuin unessa "ennustettiin". Painajaisia raskaudesta tai lapsesta en vielä ole, ihme kyllä, nähnyt, mutta takuulla nekin sieltä tulevat ennemmin tai myöhemmin.

mammaksi: Eikö noita perusmallisia ja -vaaleita ole kaikki marketit pullollaan? Mie ainakin olen täällä nähnyt tosi vähän juuri noita ihania _värillisiä_ vauvanvaatteita, joita meillä taas kaivattaisiin, kun isompien aikaan ainoat tunnetut värit vauvanvaatteissa on olleet sininen, punainen ja valkoinen. H&M:ltä en miekään löytänyt _mitään_, kun eivät näköjään suosi ihan perusvaatteita (kietaisubodyt ja puolipotkarit lähinnä hakusessa meilläkin) ja väritkin olivat jotenkin kulahtaneen oloisia. Mutta yksi tykkään yhdestä, toinen toisesta. Miun makuun taitaa löytyä vain Tanskasta! ;)

Suuri Käsityö -lehti 4/2006 löytyy ihan hyvät kaavat kietaisubodyyn, puolipotkareihin ja terälliseen potkupukuun. Tuossa potkupuvussa on nepparit ylhäältä alas toiseen lahkeeseen, mutta saahan sitä kaavaa hivenen muokattua. Ei muuta kuin lehteä metsästämään ja kone laulamaan! :)

Miisa ja Susa: Onnittelut 12 viikon rajapyykin saavuttamisesta (ei kai se yhdestä yöstä enää kiinni ole)! Ja sehän on vaan hyvä, että ruoka maistuu, niin varmemmin saa vauvelikin kaikki tarvitsemansa ravintoaineet! :) Miulle ei edelleenkään maistu yhtään mikään ja syöminen on pakkopullaa, mutta eipä mikään ihme tässä räkätaudissa. Odotan innolla sitä muka niin ihanaa keskiraskautta, kun oikeesti tekee taas mieli jotain ja olo olisi jotain muuta kuin tällainen jyrän alle jäänyt... vali vali...

Pistiina 13+3
 
Nuo puolipotkarit ja kietaisubodyt oli munkin mielestä kaikkein kätevimmät! Nyt elokuun vauvallekin ne riittävät alkuun vaatetukseksi vaunuihin, jos sellaiset heltet tulevat, kun on luvattu.

Minä tykkään sekä värillisistä että vaaleammista vauvan vaatteista. Valkoista pidimme alkuun paljo pojalla, se oli jotenkin niin suloista. Siis ei ihan vitivalkoisia vaatteita, oli niissä aina jokin kuva. Meillä on paljon velour asuja, ne ovat olleet mukavia..
 
Toki minullekin värilliset vaatteet kävis, mutta jotenkin noin kelta-ruskea, vihreä oranssi ja sellaiset väriyhdistelmät tuntuu liian voimakkailta kuvioineen makuuni (heh, ehkä kun itsellä ja pikkuveljellä oli just semmoisia 70-80 luvun taitteessa). Citymarketista olen nyt löytänyt jokusen perusvaatteen ja mukavaan hintaan. Jostain syystä ajaudun katselemaan aina poikien vaatteita ja mielessänikin kutsun pientä pojalle varatulla nimellä... Mites mä "selviän shokista" jos tuleekin tyttö?? Pitää yrittää etsiä tuo SKL 4/2006 jostain, se on luultavasti just sellainen lehti mitä ei ole minulla, kun katkaisin tilauksen hatkeksi aikaa, alkoi tuntua et kaikki mallit oli jo aikaisemminkin nähty (kirjastoa ei ole mistä menisin lainaamaan)

Nyt pitänee lähteä vekslaa auto tallista ja lähteä hakemaan esikoinen tänne maalle viikonlopuksi ja käydä kaupassa. Harmi et lumet ovat melkein kokonaan sulaneet, ei oikein huvita mennä ulos kasteleen vaatteita pojan kanssa, se on meinaa kumma, et tuollainen koululainenkin kastelee itsensä yltäpäältä ulkona riehuessaan.

-Mammaksi 13+0-
 
Pikainen hei ja ultrakuulumiset myös täältä ennen kuin lähdemme ajelemaan äidin lihapatoja kohti Pohjanmaalle.

Meillä siis kaikki myös OK ultrassa, nt oli 1,6 mm eli OK. Ja koko vastasi viikkoja 12+6 (pää-perämitan mukaan) ja 12+3 (pään halkaisijan mukaan) eli hyvä. Pään halkaisija oli ihanat 2,1 cm! voi kuinka pieni se vielä onkaan! Pienellä oli myös hikka ;-) Muutenkin se harjoitteli kovasti vartalon suoristamista.

Erikoista oli se, että ultrattiin mahan päältä. Sanoi kokeilevansa ensin, näkyykö jo sitä kautta ja hyvin näkyi. Samalla otettiin se seerumiverikoe. Tulokset tulevat joskus viikon päästä.

Gotta go. Vielä on pakattavaa ja siivottavaa ennen kuin pääsemme matkaan.

-Riks-
 
Hei,

Olen seurailut keskusteluanne taustalta itsekin elokuun esikoisen odottajana Keskieuroopasta.

Nyt on mieltä askarruttanut ongelma ja haluaisinkin kuulla onko muilla samassa vaiheessa olevilla ollut vastaavaa. Aihe on mahan toiminta. Ennen olin kuin kello, joka aamu ennen töihin lähtöä, nyt ehkä 3 kertaa viikossa. Sitten kun on vielä syödä puputtanut koko ajan jotain ettei tule pahaolo, niin olo on aikas pinkeä välillä. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota kuidun saantiin ja syödä porkkanoita sekä mysliä (ruisleipää ei täällä ole;( Menestys on ollut vaihtelevaa. Tätä menoa olen synnytykseen mennessä täynnä kakkaa ja luultavasti peräpukamatkin on riesana.

Kokemuksia?
 
Rizzu: meilläkin ultrattiin mahan päältä mutta ekaksi kylläkin ihan sisäkautta. Sen jälkeen vasta masun päältä. Hyvä että kaikilla on asiat kunnossa.
Toi vatsantoiminnan hidastuminen on ihan normaalia. Mulla ei ekassa toiminut oikein mitenkään. Nyt en oikein osaa sanoa kun olen niin paljon oksentanut enkä ole muuta toimintaa miettinyt.

Terkuin
Elokuu ja Hipsu 13+0
 
Tervetuloa mukaan Ma-ni! Odotan itsekin ulkomailla, Norjassa, ja ruisleipää on ikävä! Mulla maha turpoaa iltaa kohden ihan mielettömäksi palloksi, vaikka koetan syödä suht järkevästi (välillä todella hankalaa, kun kaikki etoo...) ja paljon kuituja. Suolistossa tuntuu koko ajan jotain elämää, mutta kuuluu tähän olotilaan. Ummetus on todella yleistä, vaikka itse en siitä suoranaisesti kärsikään. Sen sijaan huomasin järkyttävän asian: suklaa ei sovi mun vatsalle nyt raskausaikana!!! Tulee ihan hirveät väännöt. Uskomatonta, esikoista odottaessa "elin" sillä!

Huomenna tulee 10 viikkoa täyteen, sit onki enää 3/4 jäljellä raskautta. Onpa tää alku mennyt nopeaan!

Garnet

 
Eipäs ole tullut nyt kirjoitelua kun elämä on koetellut ja pahasti. Ultrassa on käyty jo muutamaan otteeseen ja vauvalla kaikki loistavasti, mutta. Viime viikon lauantaina ajoimme mieheni kanssa rajun nokkakolarin. Vauvalle ei tosiaan käynyt mitenkään, minä selvisin "pienillä" vammoilla, muutamia luita poikki ja sisäistä verenvuotoa mutta kaikki on saatu korjattua, mutta mieheni menehtyi vammoihinsa keskiviikkona. On aivan uskomattoman raskasta mutta vauvan avulla jaksaa jonkin verran eteenpäin, onneksi on huomannut että ympärillä on mielettömän paljon ihania ihmisiä jotka tukee ja auttaa. Joku varmasti miettii että miksi täällä kerron mutta tuntuu että kun kirjoittaa niin sekin jotenkin helpottaa. Haluaisi jostakin löytää ihmisiä jotka ovat kokeneet saman, jonkun jonka kanssa jakaa ajatuksia. Tulen varmaan vielä myöhemminkin kirjoittelemaan mutta nyt taas ajatus katkeaa.

Olkaa onnellisia kun teillä on se joku kenen kainaloon käpertyä, koskaan ei tiedä milloin on viimeinen hetki, nyt vasta itse huomasin sen.

Niina^ rv 13+2
 
Voi Niina! Syvä osaanottoni!!!
Mulla kaverin mies kuoli n. vuosi sitten, sai jonkun sairaskohtauksen kesken ajomatkan... ihan terve mies ennen sitä! Kaverilla on kaksi alle 4-vuotiasta lasta, joten aika rankkaa on ollut hänelläkin...
Voimia sinulle!
 

Yhteistyössä