[QUOTE="pieras";29633446]Anoppi otti koiran. Vaikak molemmat hänen lapsistaan on erittäin allergisia koiralle, toinen oikein vakavasti.
Miksi ylipäätään otti koiran, vaikka tilanne on tämä?
Minä, miniä, en pidä koirista, vähän pelkäänkin. (Oikein hyvin koulutettua, rentoa koiraa en pelkää, sellaista, joka ei ole kiinnostunut minusta. Mutta niitä pilalle hössötettyjä "ei se mitään tee"-piskejä kyllä. Niitä, jotka tulee vieraan ihmisen päälle, en tiedä aikooko se vain kuolata ja repiä mun vaatteet vaiko vetää saman tien valtimot auki. Pahimmat yhdistälmät on 50+ nainen ja sesse ja 22v bimboblondi ja joku amerikanbuldoggi tai muu jolla on paljon voimaa hyvin pienet aivot. Puhumattakaan miehistä, joilla on kyrvänjatkekoira. )
Niin kyllä, anoppi tuo piskinsä kylään mukanaan. Pihalla se saa olla, vaikka se tuhoaakin mun pihan (kaivaa nurmikot ja kukapenkit, myllää hiekkalaatikon ja ihan hulluna haukkuu kaikille ohikulkeville koirille.
Mutta taloon ei tarvii tulla. No en minäkään paha ole, jos on kamala keli, niin tuulikaappiin saa tulla, mutta on oltava sitten hihnassa.
Kerran lapset jälkikäteen kertoivat, että kun anoppi oli ollut meillä lapsenvahtina, niin koira olikin sisällä - heti kun siismun silmä vältti. Ja mieheni vaan joutui seuraavana päivänä ihmettelemään, että kuinka taas niin saakelisti kutiaa silmät...[/QUOTE]
Itse jatkan vielä
En siis saata käsittää, että tuodaan toisen ihmisen kotiin koira, varsinkin kysymättä!
Ihan kuin minulla ei olisi määräysvaltaa omassa kodissani.
Jos koiran ottaa, niin silloin luopuu vapaudestaan (esim. jäädä kaupungilel töitten jälkeen tai kylällä illat pitkät). Lapset sentään kehittyy ja kasvaa, koira on yhtä tyhmä koko ikänsä.