Scarleth, mukavaa, kun osaat ja jaksat viedä fb-ryhmäasiaa eteenpäin: iso kiitos sinulle! Nyt ei kyllä runosuoni pulppua, mutta ohessa olisi joitakin laidasta laitaan olevia epämääräisiä nimiehdotuksia, jotka toivottavasti innoittavat muita keksimään parempia
:ladyline, futurissimo/futuro, andante. Hmm...ehkei minun kannata jatkaa enempää
Kimalle, voi miten kurjaa, että loma muuntui rentouttavasta todella stressaavaksi! Onneksi vauvalla on kaikki hyvin ja vuotokin on rauhoittunut! Erilaiset vuodot ovat normaaleja raskauden aikana: vuoto voi johtua esim. istukan sijainnista tai istukan hienoisesta repeämisestä kohdun kasvaessa tai verisuonen katkeamisesta verekkäässä kohdussa. Itselläni oli hematooma (sinänsä vaaraton pieni istukan reunan repeämä) edellisen raskauden yhteydessä ja ensimmäisen vuodon sattuessa (vuotojaksoja oli kaikkinensa kaksi) olin aivan paniikissa. Vaikka lääkärit rauhoittelivatkin, niin kesti todella pitkään, ennenkuin oma mieli alkoi rauhoitttua asian suhteen (vuodon loppuminen auttoi kaikista eniten). Toivottavasti pystyt pikku hiljaa rentoutumaan asian suhteen ja toivottavasti pääset lentämään pian kotiin! Kaikkea hyvää paluumatkaan :heart:
Itse asiassa itsellänikin alkoi eilen aamulla pieni turhuttelu, joka loppui saman tien ensimmäiseen vessassa käyntiin eikä sen jälkeen ole ollut juurikaan mitään havaittavissa. Asia kyllä huolestuttaa (vaikka tiedän, että mitään syytä paniikkiin ei ole: ei ole rajua vuotoa ja kipuja tms.), mutta yllätyksekseni olen kohtalaisen luottavainen. Onneksi huomenna on ultra, niin päästään heti katsomaan, onko kaikki hyvin ja onko esim. hematoomaa tms. havaittavissa. Toivottavasti vuoto pysyy poissa...On tämä välillä vähän liiankin jännittävää...Ja enää kuusi kuukautta! Huh...
Kiitos muuten kaikille konserttikommenteista! Asia ratkesi itsestään tuhruttelun myötä: olen ottanut nyt viikonloppuna rauhalliseti (ja keikkakin jäi väliin), kun en tiedä, mistä tuhruttelu johtuu. Kiitos
Muselle ja kaikille kannustuksesta: toivotaan, että huomenna kaikki on hyvin...
Rena, olipa mukavaa lukea kuulumisistasi ja siitä, että kaikki on hyvin (stressaamista lukuun ottamatta)! Olet ihanan pitkällä, mutta ymmärrän kyllä seuraavan huojennusetapin odottelun: itsellänikin ehkä yksi tärkeimmistä etapeista on se raskausviikko, jonka jälkeen vauvalla on periaatteessa mahdollisuus selviytyä hengissä, jos jostakin syystä synnytys käynnistyisi aikaisemmin. Mutta voi olla niin kuin Susirouva totesi, että jännitys säilyy loppuun saakka - mutta ajan kuluessa ehkä kuitenkin hieman keveämmällä mielin. Ja kaikki, mikä vähentää omaa stressiä (oli kyse sitten dopplerista tai jostakin muusta), kannattaa ottaa käyttöön!
