Erotilanne, mies kiristää vauvan tapaamisella

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Epätoivo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jos lapsi ei ole enää rintaruokinnassa, en näe mitään syytä miksei isä voisi lapsen kanssa olla viikonloppuja. Ei lapsi äitiään sen enempää tarvitse kuin isäänsäkään, vaikka sinusta tuntuu siltä ja haluaisit niin. isästä tuntuu varmasti ihan samalta, haluaisi olla lapselleen yhtä tärkeä, ja esteenä olet vain sinä. Miksi?
 
Heippa! En jaksanut/ehtinyt lukea ketjun muita vastauksia, mutta kerrompa oman kokemukseni asiaan :)! Eli erosin lasteni isästä kuopuksen ollessa alle 2kk, esikoinen tuolloin 4v. Käytiin lastenvalvojalla, joka suositteli vauvalle ja isälle tapaamisia meillä kotona turvallisessa ympäristössä aina siihen asti että lapsi 1v. Esikoiselle tehtiin tapaamissopimus, jonka mukaan lapsella on oikeus olla isänsä luona joka toinen v-loppu. Ja siis kuopusta kävi hoitamassa kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan, jolloin lähdin yleensä itse pois kotoa ja mies jäi sinne molempien lapsien kanssa.

Kun kuopus oli 8kk aloitettiin päivätapaamiset isän luona, eli siskon ollessa isän luona vein nuoremmankin sinne päivällä muutamaksi tunniksi. Nyt kuopus vuoden ja ollut kaksi kertaa yökylässä isällä, siskon kanssa tietenkin. Esikko on kaksi yöt ja kuopus yhden.

Suosittelen nuita tiheitä päivätapaamisia! Helpottaa hirveästi kiintymys- ja tunnesiteiden luomisessa vauvan ja isän välillä! Meillä kuopus ei ole koskaan esim. vierastanut isäänsä juuri näiden tiheiden tapaamisten takia! Isä hoiti lapsia myös muutaman yön täällä meillä vauva-aikana, niin pääsin itse tuulettumaan ja nukkumaan hyvin, kun kuopus on yökukkuja.

Toki varsinkin eron alkuvaiheessa oli ärsyttävää kun ex pyöri niin paljon täällä, mutta otinkin sitten tavaksi aina lähteä vaikka ruokakauppaan/salille/kahville tms, ettei tarvinnut täällä hengailla yhdessä.

Meillä isä on ollut suostuvainen nuihin nykyisiin tapaamisjärjestelyihin, joita siis lastenvalvoja ehdotti. En tiedä sitten miten toimitaan, jos isälle ei ko. tapaamiset riitä. Mutta alle vuodenikäistä lasta en usko yhdenkään tuomiostuimen pakottavan isän mukaan yökylään! Tsemppiä ja voimia!
 
Parhaan vasrauksen saat kuntasi lastenvalvojalta ja perheasioihin erikoistuneelta asianajajalta. Vastaukseen kun vaikuttaa paitsi lapsen ikä, myös se kuinka paljon sinä ja kuinka paljon isä on viettänyt aikaansa lapsen kanssa. Ja se vaikuttaa myös millaiset henkiset, taloudelliset ja asenteeseenne liittyvä resurssi teillä on huolehtia vauvasta ja yhteishuoltajuudesta.

Riitatialnteessa todennäköisesti teille ehdotetaan sitä, että sinä olet lähi (jos siis olet nyt kotona lapsen kanssa ja mies on töissä). Tapaamisten osalta todennäköisesti ehdotetaan sitä, että isä tapaa lasta lyhyempiä aikoja, mutta useasti, esim joka viikonloppu muutamia tunteja ja samoin ainakin kerran viikolla. Tapaamisten kesto sitten kasvaisi lapsen kasvaessa.

Tätä palstaa ei kannata liian tarkasti lukea, koska ihmiset neuvovat näköjään omien tunteidensa ja asenteidensa mukaan. Soita lastenvalvojalle tai mene tapaamaan, hän antaa sinulle totuudenmukaisemman vastauksen - toki lopullisen vastauksen vasta kun on kuunnellut myös isän näkemyksen asiasta. Asianajajalta saat arvion siitä kuinka asia ratkaistaisiin käräjäoikeudessa.
 
Kummallista, kuinka tällä palstalla koko ajan vedotaan biologiaan, kun kysymys on äitien eduista ja oikeudeksista. Eikö meidän pitäisi tietyllä logiikalla ajatella isienkin olevan nisäkkäitä.

Aika harva nisäkäsuros tekee jälkikasvunsa eteen mitään siittämisen ohella. Joten luopukaamme avioliitoista, elatusmaksuista, tapaamisoikeuksista ja kaikista muistakin tavoista, joilla isät kantavat vastuuta lapsistaan. Kaikki tuoreet isät vaan köyrimään vieraita naisia, koska niin suurin osa muistakin nisäkkäistä toimii!
 
On kai luonnollista että isä haluaa olla vauvansa kanssa, sehän on hyvä asia eikä mikään kiristäminen. Vauva ei voi olla pitkiä aikoja erossa isästä tai äidistä ja näin ollen pitää olla tiheät tapaamiset sekä äidin että isän kanssa tässä alussa. Jos ei ole imetys kuviossa niin yönylikin onnistuu mutta ei kaksi yötä putkessa Siis luokkaa - 2-3 yötä/viikko isän luona mutta ei peräkkäisinä päivinä. Kun lapsi kasvaa hän kestää olla pidempiä jaksoja erossa isästä ja silloin voidaan siirtyä pidennettyihin viikonloppuihin ja arkitapaamisiin.
 
Isänä vastaisin tähän, jotta kyllä isäkin pärjää lapsen kanssa. Itse erotessani äidistään lapsi, silloin 7kk, oli luonani viikonloput. Oletuksena tietysti, ettei lapsi ole enää rintaruokinnalla. Tietysti nyt joku sanoo, ettei se ole lapsen kannalta hyvä ratkaisu...

Mutta toimi meillä ja lapsella on minuun, isäänsä, erittäin hyvä ja läheinen suhde.

Tietysti millään asialla ei saa kiristää. Vaikka kuinka olisi paha mieli kenelläkin, niin tuollaisista asioista pitää pystyä sopimaan. Tai ainakin yrittää. Muista myös, että lapsen etu on luoda isäänsä hyvä suhde jo vauvaiässä. Voimia nyt !
 
En jaksanut lukea kaikkia viestejä. Joten en tiedä onko tämä jo sanottu.:) Mutta jos et halua antaa lasta yöksi hoitoon niin anna muutamaksi tunniksi vaikka pari kertaa viikossa. Tekee sinullekkin hyvää saada tehdä joskus muuta kuin hoitaa lasta.:) Mutta minun mielestäni ei yökylätkään ainakaan haitaksi ole, vaikka edes kerran kuussa yksi yö. Monet lapset ovat ventovieraillakin usein yötä.
 
Sinänsä jännä, että moni olisi valmis viemään parikuisen lapsen mummolaan (yleensä äidinäidille) yökylään, kun pitää päästä tuulettumaan, mutta isän luokse ei ole mitään asiaa...

Ensinnäkin kannattaisi ensin tehdä ihan kaikkensa, ettei sitä eroa tulisi. Siis ihan kaikkensa, ulkopuolista apua hyväksikäyttäen tai kahdestaan keskustellen, ihan sama. Kunhan voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että kaikkemme tehtiin.

Jos ero tulee siitä huolimatta, kaikessa pitää ottaa huomioon lapsen etu. Ei äidin eikä isän, vaan lapsen. 7kk ikäinen lapsi ei välttämättä voi hyvin, jos joutuu olemaan öitä poissa sen ensisijaisen hoitajan luota. Ja ihan sama, onko isällään vai siellä äidinäidillä, yötä pois kuitenkin. Mutta jos lapsi kestää yökyläilyt mummilassa, ei hänellä luulisi olevan hätää isälläänkään. Varsinkin, kun isä näköjään kuitenkin osaa lasta hoitaa.

Puhut onneksi yleisellä tasolla. Minä en ole jättänyt vauvaa yökylään kenellekään, ei tulisi mieleenkään.
 
[QUOTE="viiru";23345952]no pidät sitten kakarasi älä kysy neuvoa täältä. Eristä se isästään. Minä tein
ukolle selväksi jo vuosia ennen pojan syntymää, että se hoidetaan yhdessä.
Olisiko tilanne, että sinä haluasit lasta alunperin ja mies ei.
Ehkä hän on nyt ruvennut kiinnostumaan vauvasta, kun ero on tulossa.
Anna myös ukollesi mahdollisuus. En vain voi ymmärtää mammoja, jotka eivät
anna miehen hoitaa vauvaa vaan omivat sen itselleen. Ei imetys tee äidistä ensisijaista
hoitajaa.[/QUOTE]

?

No kuule. Me molemmat halusimme tämän lapsen ja itse asiassa jouduimme yrittämään aika kauan ennenkuin tärppäsi. Mies oli koko raskausajan innoissaan ja onnellinen, kuten minäkin. En voinut mitenkään arvata että vauva synnyttyä mies päättää viettää vapaa-aikansa muualla. Jos luit aiemman viestin, kerroin siinä että mm. isyyslomansa mies käytti omissa menoissaan, vaikka olisi ollut tilaisuus olla vauvan kanssa kaikki päivät.
 
Heippa! En jaksanut/ehtinyt lukea ketjun muita vastauksia, mutta kerrompa oman kokemukseni asiaan :)! Eli erosin lasteni isästä kuopuksen ollessa alle 2kk, esikoinen tuolloin 4v. Käytiin lastenvalvojalla, joka suositteli vauvalle ja isälle tapaamisia meillä kotona turvallisessa ympäristössä aina siihen asti että lapsi 1v. Esikoiselle tehtiin tapaamissopimus, jonka mukaan lapsella on oikeus olla isänsä luona joka toinen v-loppu. Ja siis kuopusta kävi hoitamassa kaksi kertaa viikossa muutaman tunnin ajan, jolloin lähdin yleensä itse pois kotoa ja mies jäi sinne molempien lapsien kanssa.

Kun kuopus oli 8kk aloitettiin päivätapaamiset isän luona, eli siskon ollessa isän luona vein nuoremmankin sinne päivällä muutamaksi tunniksi. Nyt kuopus vuoden ja ollut kaksi kertaa yökylässä isällä, siskon kanssa tietenkin. Esikko on kaksi yöt ja kuopus yhden.

Suosittelen nuita tiheitä päivätapaamisia! Helpottaa hirveästi kiintymys- ja tunnesiteiden luomisessa vauvan ja isän välillä! Meillä kuopus ei ole koskaan esim. vierastanut isäänsä juuri näiden tiheiden tapaamisten takia! Isä hoiti lapsia myös muutaman yön täällä meillä vauva-aikana, niin pääsin itse tuulettumaan ja nukkumaan hyvin, kun kuopus on yökukkuja.

Toki varsinkin eron alkuvaiheessa oli ärsyttävää kun ex pyöri niin paljon täällä, mutta otinkin sitten tavaksi aina lähteä vaikka ruokakauppaan/salille/kahville tms, ettei tarvinnut täällä hengailla yhdessä.

Meillä isä on ollut suostuvainen nuihin nykyisiin tapaamisjärjestelyihin, joita siis lastenvalvoja ehdotti. En tiedä sitten miten toimitaan, jos isälle ei ko. tapaamiset riitä. Mutta alle vuodenikäistä lasta en usko yhdenkään tuomiostuimen pakottavan isän mukaan yökylään! Tsemppiä ja voimia!

Tuo järjestely kuulostaa hyvältä.
 
onneksi ne lastenvalvojat ymmärtää sen mikä on lapselle paras ratkaisu, ja sen mukaan ne päätökset tehdään. Jos päätös ei synny niin sitten käräjien kautta, ja pitää olla poikkeuksellinen tilanne että käräjäoikeus päättää vastoin lastenvalvojan suosituksia.

Ei noin pienelle mitään etäviikonloppuja, mä en ikinä suostuis sellaiseen. Ja se tilanne pätee toisinkin päin, jos isä ois ollut se joka on vauvaa hoitanut alusta alkaen eniten, eli on ns. läheisin, niin ei niitä viikonloppuja silloin järkätä äitillekään. Myöhemmin kyllä.

Alle vuoden ikäinen voi hyvinkin olla esim. päivän isän luona, ja hiljalleen tapaamisia voi pidentää yli yön kestäväksi jne.
 
Miten lapselle voisi olla pahaksi viettää aikaa oman isänsä kanssa? Jos tämä on kunnollinen ihminen ja osaa lasta hoitaa. Miksi yrittää kieltää lasta tapaamasta isäänsä? Ymmärrän että on vaikeaa äidille olla erossa lapsestaan, mutta kyllä se lapsi ihan yhtälailla tarvitsee isää kuin äitiä.

mites se isä hoitaa imetyksen? jotkut vauvat kun saattavat tuossa iässä vielä syödä pääsääntöisesti tissiä ja pullo ei välttämättä kelpaa...
 
Jengi täällä vaahtoaa niin, ettei ole malttanut lukea ketjua kunnolla. Eli vielä kerran: minun puolestani mies saa tulla vaikka joka päivä pariksi tunniksi hoitamaan vauvaa ja olkoon vaikka silloin tällöin yötäkin jos haluaa. Lapsen yökyläilyt muualla sitten vähän vanhempana, yli 1v.
 
Yöllähän nukutaan (yleensä), et siinä mieles aika sama kuka vauvan unta vartijoi.

Ja heille ketkä sanoo et vauva saa tuosta elinikäiset traumat, ja kehitys kärsii pahoin, ni onks sit sama ääni kellossa jos erot äidistä johtuu sairaudesta tms.
Sillon kyl taputetaan pämmyyn.
 
Löydät helposti googlettelemallakin suosituksia tapaamisista. Ei missään nimessä tarvitse pitkiä tapaamisia sallia noin pienelle. Me erosimme kun lapsi oli alle 1v ja lapsi oli välillä lähempänä 1-vuotta isänsä luona parikin yötä putkeen, koska isäkin oli lapsen kanssa ollut osan ajasta kotona vanhempainvapaalla. Esikoisen kohdalla tilanne olisi ollut aikonaan toinen, koska hän oli ollut koko ajan minun hoidossani ja myös rintaruokittuna lähemmäs kahta ikävuotta.

Tiedän myös tapauksen, jossa isä ja äiti ovat olleet erossa raskausajasta asti. Vauvavuotena lapsi vietti aluksi muutamia tunteja per viikko isänsä kanssa (ei ollut imetetty vauva) ja 1-vuotiaasta alkaen yökyläili ja pari vuotiaana alkoi olla jo viikonkin pituisia jaksoja isänsä kanssa, koska tiheät tapaamiset olivat mahdollisia ja isän ympäristö lapselle tuttu.

Jos ero on riitaisa, lastenvalvojan kanssa kannattaa olla tarkkana sillä toinen osapuoli saattaa alkaa mustamaalata lähivanhempaa ja tällöin lastenvalvoja saattaa tehdä tapaamisehdotuksiksi lapsen edun vastaisia tapaamisia. Eroperhe.net sivustolta löydät lisää kokemuksia.
 
erosimme miehen kanssa lapsen ollessa 6kk. lastenvalvojan luona tehtiin sopimus, jossa sovimme, että lapsi jokatoinen lauantai isällään n. klo 12-18 ja arkisin isä tapaa lasta joka keskiviikko ja useamminkin jos mahdollista.. muistaakseni lastenvalvoja sanoi, että vuoden iässä voisi olla yhden yön ja 2 v jälkeen joka toinen vkl sekä viikolla mahd.mukaan. Kannattaa kirjata kaikki kellonaikoja myöten sinne sopimukseen varmuuden vuoksi! voimia!=)
 
Ois ihan jees alotella ihan heti ne kyläilyt, silleen pikku hiljaa.

Ku lapsi vanhenee, niin tuut vetoaan siihen et "ei hää oo tottunu"..Tai ehkä sitten ku laps on 4v.Niin EHKÄ..
 
[QUOTE="mie";23349744]erosimme miehen kanssa lapsen ollessa 6kk. lastenvalvojan luona tehtiin sopimus, jossa sovimme, että lapsi jokatoinen lauantai isällään n. klo 12-18 ja arkisin isä tapaa lasta joka keskiviikko ja useamminkin jos mahdollista.. muistaakseni lastenvalvoja sanoi, että vuoden iässä voisi olla yhden yön ja 2 v jälkeen joka toinen vkl sekä viikolla mahd.mukaan. Kannattaa kirjata kaikki kellonaikoja myöten sinne sopimukseen varmuuden vuoksi! voimia!=)[/QUOTE]

Ok, kiitos.
 
[QUOTE="pipari";23349875]Eiväthän nämä ole edes mitään mielipideasioita, vaan kehityspsykologian tutkimustietojen tuloksia. Kannattaa opiskella hieman lisää![/QUOTE]

Sanokoon kehityspsykan opus mitä vaan, niin maalaisjärjen käyttö on sallittua: jos isä on kunnollinen ja hän selviää lapsen kanssa ( on siis jo ennen eroa ollut lapsen kanssa, hoitanut, jne) niin miksi lapsi ei saisi tutustua isäänsä jo pienestä pitäen :| Ei se äitikään aina välttämättä ole se paras huoltaja..
Itse isättömänä koen sen niin että jos isä on, niin lapsen ja isän suhteelle pitää antaa mahdollisimman hyvä mahdollisuus ja äidin pitää antaa isänkin huolehtia lapsesta ja olla hänen kanssaan.
Kun meidän eka lapsi syntyi, niin pyyysin vaivihkaa kätilöltä että hän pesisi vauvan isän kanssa samalla harjoitellen ja opastaen. Ajattelin sen niin että mies saa alusta alkaen luoda oman tapansa hoitaa vauvaa, ei minun tapaani.
 

Similar threads

H
Viestiä
4
Luettu
503
H

Yhteistyössä