V
vierailija
Vieras
Lapseni oli aluksi kunnan järjestämän lapsiperheiden kotipalvelun kautta mll-hoitajan hoivissa 1-2 kertaa viikossa minun viikottaisen terapian ja lääkärikäyntejen ajan. Kunta ei kumminkaan voinut järjestää ja kustantaa hoitoa yli puolen vuoden aikaa. Lapsiperheiden kotipalvelu suosittelikin laittamaan esikoisen tämän jälkeen päiväkotiin, jotta pääsisin jatkamaan terapiaa. Lapsi aloitti päiväkodin ja hyvin on viihtynyt. Vilkas kolmivuotias viihtyy kaverien seurassa ja innolla odottaa aina päiväkotiin pääsyä. Päivähoito on ollut myös lapsen sosialisteten taitojen opettelun ja puheenkehityksen kannalta tärkeä. Lapsen hoidon kustantaminen itse ei onnistu, koska tulomme ovat pienet. Mies opiskelee ammattiin, joka lisää merkittävästi hänen tulevaa työllistymismahdollisuuttaan. Saamme nyt siis päivähoidon päiväkodissa ilmaiseksi pieneten tulojen takia. Lapsen isovanhemmiltakaan hoitoapua ei saa, koska he kaikki asuvat satojen kilometrien päässä. Muutakaan tukiverkostoa ei ole lainkaan.
Nyt odotan toista lasta ja tämäkin on tuonut lisää haasteita. Erittäin kovat liitoskivut ovat tehneet minut keskiraskaudesta alkaen lähes liikuntakyvyttömäksi. Lisäksi minulla on todettu raskauden aikainen kilpirauhasen vajaatoiminta, jonka seurauksena mm. unentarpeeni on todella suuri. En jaksa suoraansanottuna 'elää', jos en saa nukkua 8-10h yöunien päälle 2-3h päiväunia päivittäin. Lisäksi terapia ja lääkärikäynnit tulee hoitaa masuvauvan ja esikoisen neuvolakäyntien lisäksi. Lisäksi on muita lääkärikäyntejä raskauteen ja terapiaan liittyen.
Aluksi tämä kaikki ymmärrettiin ihan kohtalaisen hyvin esikoisen päiväkodissa. Perääni ei kyselty. Koskaan en näin tarkasti, kuin yllä lapsen hoidontarvetta ole päiväkodissa selitettyt hoitohenkilökunnalle, eikä se mielestäni heille kuulukaan. Terapia ja lääkärikäynnit ovat kumminkin yksityisasia. Nyt kumminkin, kun esikoisen hoitohenkilökunta vaihtui alettiin päiväkodissa kysellä, että voisiko esikoinen olla välillä kotonakin, kun äiti on kerta 'kotona'. Enhän minä ole oikeasti vain kotona! Käyn terapisassa, neuvolassa ja lääkärissä jatkuvasti lähes viikottain ja vointi on raskaudenkin tuomienkin asioiden takia heikko. Työvoimatoimistokin sanoi minun olevan työkyvytön tällä hetkellä. Lisäksi äitiyslomani alkaa aivan pian muutenkin. En haluaisi selitellä näitä asioita päiväkodin hoitajille, kun ei ne heille kuulu. Yksityisasioita ovat.
Onko päiväkodeissa joku linjaus, että jos äiti ei ole töissä tai opiskelemassa, pitää utelemalla kysellä, että voisiko lapsi ollakin äidin kanssa kotona? Udella äidiltä syitä tilanteeseen. Ahdistavaa toimintaa. Pitääkö subjektiivisen päivähoito-oikeuden aikanakin selitellä syitä lapsen päivähoidon tarpeelle, jos ei ole töissä tai koulussa? Miten itse selittäisitte tämän tilanteen? Pitääkö tätä selittää edes, kuuluuko asia edes päiväkodin hoitajille?
Nyt odotan toista lasta ja tämäkin on tuonut lisää haasteita. Erittäin kovat liitoskivut ovat tehneet minut keskiraskaudesta alkaen lähes liikuntakyvyttömäksi. Lisäksi minulla on todettu raskauden aikainen kilpirauhasen vajaatoiminta, jonka seurauksena mm. unentarpeeni on todella suuri. En jaksa suoraansanottuna 'elää', jos en saa nukkua 8-10h yöunien päälle 2-3h päiväunia päivittäin. Lisäksi terapia ja lääkärikäynnit tulee hoitaa masuvauvan ja esikoisen neuvolakäyntien lisäksi. Lisäksi on muita lääkärikäyntejä raskauteen ja terapiaan liittyen.
Aluksi tämä kaikki ymmärrettiin ihan kohtalaisen hyvin esikoisen päiväkodissa. Perääni ei kyselty. Koskaan en näin tarkasti, kuin yllä lapsen hoidontarvetta ole päiväkodissa selitettyt hoitohenkilökunnalle, eikä se mielestäni heille kuulukaan. Terapia ja lääkärikäynnit ovat kumminkin yksityisasia. Nyt kumminkin, kun esikoisen hoitohenkilökunta vaihtui alettiin päiväkodissa kysellä, että voisiko esikoinen olla välillä kotonakin, kun äiti on kerta 'kotona'. Enhän minä ole oikeasti vain kotona! Käyn terapisassa, neuvolassa ja lääkärissä jatkuvasti lähes viikottain ja vointi on raskaudenkin tuomienkin asioiden takia heikko. Työvoimatoimistokin sanoi minun olevan työkyvytön tällä hetkellä. Lisäksi äitiyslomani alkaa aivan pian muutenkin. En haluaisi selitellä näitä asioita päiväkodin hoitajille, kun ei ne heille kuulu. Yksityisasioita ovat.
Onko päiväkodeissa joku linjaus, että jos äiti ei ole töissä tai opiskelemassa, pitää utelemalla kysellä, että voisiko lapsi ollakin äidin kanssa kotona? Udella äidiltä syitä tilanteeseen. Ahdistavaa toimintaa. Pitääkö subjektiivisen päivähoito-oikeuden aikanakin selitellä syitä lapsen päivähoidon tarpeelle, jos ei ole töissä tai koulussa? Miten itse selittäisitte tämän tilanteen? Pitääkö tätä selittää edes, kuuluuko asia edes päiväkodin hoitajille?