V
"Väsynyt"
Vieras
Kyse oli siis kohta 4 kk vauvan joululahjasta. Anoppi kysyi mitä vauvalle lahjaksi ja kerroin että uudet isommat villasukat olisivat tarpeen. Ne hän vauvalle kutoo. Mutta sitten anoppi kysyi mitä muuta vauvalle voisi antaa lisäksi, ja minä sanoin että sellainen rapiseva pehmeä kuvakirja voisi olla kiva. Tästä anoppi närkästyi kerta kaikkiaan, en vaan tajua miksi. Ei kai ne kirjat niin kauhean kalliitakaan ole?
Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi kai "kuulunut" vastata että villasukat riittävät (niinkuin asia onkin). Tai ehkä lahjatoiveen olisi pitänyt olla jotain, mitä anoppi olisi voinut itse tehdä. Vauvalla vaan on tällä hetkellä kaikkea vaatetta yllin kyllin, jopa siinä määrin että osa jää käyttämättä. Kuvakirjasta olisi iloa pitkäksi aikaa; voisin jo nyt näyttää kuvia vauvalle ja myöhemmin hän voisi itse tutkia ja ihmetellä kirjaa. Vauvalla on paljon leluja mutta ei yhtäkään kirjaa vielä.
Jostain syystä siis tuo lahjatoive oli "väärä" ja paheksuttava. No, minä en muutenkaan osaa tehdä enkä sanoa mitään oikein, se on tehty minulle tuhat kertaa selväksi. En vaan jaksa tajuta mikä tässä nyt niin kauheaa oli anopin mielestä.
Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi kai "kuulunut" vastata että villasukat riittävät (niinkuin asia onkin). Tai ehkä lahjatoiveen olisi pitänyt olla jotain, mitä anoppi olisi voinut itse tehdä. Vauvalla vaan on tällä hetkellä kaikkea vaatetta yllin kyllin, jopa siinä määrin että osa jää käyttämättä. Kuvakirjasta olisi iloa pitkäksi aikaa; voisin jo nyt näyttää kuvia vauvalle ja myöhemmin hän voisi itse tutkia ja ihmetellä kirjaa. Vauvalla on paljon leluja mutta ei yhtäkään kirjaa vielä.
Jostain syystä siis tuo lahjatoive oli "väärä" ja paheksuttava. No, minä en muutenkaan osaa tehdä enkä sanoa mitään oikein, se on tehty minulle tuhat kertaa selväksi. En vaan jaksa tajuta mikä tässä nyt niin kauheaa oli anopin mielestä.
Väsyneenä voi moni ihan simppeli asia kuulostaa vaikealta. Tai joskus ihan pottuilultakin.
