Että teinpä sitten taas pahaa, pahaa, pahaa ruokaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja virvatuli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ruuasta voi olla tykkäämättä, mutta mitään yäkkimisiä ja mekastuksia en siedä. Sen verran musta pitää ruokaa kunnioittaa.

Semmoinen tuli mieleen, että likalla jossain vaiheessa oli hyvin merkitsevä asia se, oliko jauheliha tarpeeksi pienenä muruna ruuassa, muussa tapauksessa ei oikein "mennyt kaupaksi".
 
Viimeksi muokattu:
Monen mielestä lapsi saa määrätä mitä syödään koska on vaan käymässä. Eihän lapsi opi ikinä uusiin makuihin jos aina tarjotaan sitä samaa.
Meillä ei todellakaan saa lapset sanoa ettäruoka on pahaa, kaikkea on maistettava ja jos ei pidä niin sittwn sanotaan ettei pidä ruuasta. Pahaksi ruokaa ei sanota kotona eikä muualla.
 
[QUOTE="Vieras";29041737]Ap- anna isän hoitaa nämä syömis jutut silloin kononaan kun hänen lapsensa on teillä.
Anna hänelle vastuu opettaa ja kasvattaa.[/QUOTE]

Oivoi, mikä ajatus, nimittäin mieheni on todella surkea kokki. Onnistuu polttamaan makaronitkin pohjaan. Poikamiesvuosinaan mies kärsi siitä, kun ei osannut tarjota lapsille kunnollista kotiruokaa, joten on ollut todella tyytyväinen tähän muutokseen. Toki voi olla niinkin, että lapset osittain protestoivat tähän ruokamuutokseen, kun silloin isän asuessa yksin tarjolla oli niin paljon enemmän herkkuja, eli mäkkisafkaa, valmispitsoja jne. Täällä toiset ovat kirjoittaneet siitä, että pitäisi viettää nämä vähäiset ajat lasten ehdoilla, eli syöttää pelkkiä herkkuruokia, mutta täytyy sanoa tähän että lasten äitikin on ollut erittäin tyytyväinen siihen että nyt lapset saavat terveellisempää ruokaa iskäviikonloppuinaan.

Johan täällä joku jo haukkui minua lasten kiusaamisesta ja siitä kuinka kamala äitipuoli olen. Kiva oli kuitenkin huomata, että monien muidenkin mielestä kuuluu hyviin käytöstapoihin se, että ruokaa ei haukuta pahaksi.
 
Mulla on kaksi lapsipuolta, isoja jo ovat, ja toisinaan ruokatottumukset ei mene yksiin. Otan ruuanlaitossa huomioon tietyt jutut (toinen ei syö punaista lihaa ja toisella + isällään on tiettyjä ruoka-aineita, joista eivät pidä). Mutta yleisesti ottaen teen/tehdään kaikenlaista ruokaa ja jossei kelpaa niin sitten olkoot ilman. Viikonloppuisin toisinaan herkutellaan, ja muutoinkin ollaan esim. listattu yhdessä toiveruokia + niitä ruoka-aineita, joista ei pidä.

Kyllä kai siitä lautaselta aina jotain syötävää löytää. Ja kannattaa ehkä testata sitäkin, että juttelisitte lasten kanssa, että mistä he pitävät.. kyllä listalle varmaan löytyy muutakin kuin kaksi ruokaa. Meillä ainakin oli tosi antoisa keskustelu tuossa taannoin kun (jo teini-ikäisten) kanssa pohdittiin mistä kukakin tykkää. Kirjotettiin siis ihan lapulle jokainen ja sitten vertailtiin. Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta ihan toimiva juttu oli.
 
Meillä on opetettu lapsille, että sanotaan "minä en pidä". En hyväksy sitä että sanovat ruokaa pahaksi. Eihän se ruuasta pahaa tee jos joku ei siitä pidä. En hyväksy lasten kavereiltakaan että sanovat meillä jotain ruokaa pahaksi. Lapsemmekin korjaavat kaverien sanomisia..eli kertovat ettei ruokaa saa sanoa pahaksi vaan pitää sanoa " minä en pidä". Ja jos joku lapsi ruuastani kovin monesti sanoo ettei pidä, kehotan menemään kotiin syömään sellaista mistä pitää ja sanon myös etten jatkossa tarjoa lainkaan. Yleensä siinä vaiheessa oppivat pitämään.. :D
 
Joo ne lasten vierailut onkin sitten oikein herkkua kun mennään heidän ehdoillaan. Ja lasten äitikin saadessaan lapset takaisin joutuu nauttimaan siitä kun lapset ovat unohtaneet kaikki käytöstavat ja hyppivät seinille koska ovat saaneet päättää etteivät halua nukkua ja syövät pelkkää karkkia.

Voi luoja mitä vatipäitä nää jotkut kommentoijat on.

Jos lapset ovat joka toinen viikonloppu, niin on se äitipuoli vaan niin lapsellinen, jollei sitä kestä lasten edhdoilla! Lähtis vaikka äitinsä luo niiksi viikonlopuiksi jos on niin itsekäs ja lapsellinen, ettei jaksa.

Tästä huomaa jokainen teini, että ruokailuon ko. perheessä äitipuolesta johtuen valtapeli. Kyšeessä ei ole ruokailu, vaan äitipuolen toimesta tapahtuva alistaminen."täällä ketaleet syötte mitä MINÄ määrään!" -mä en ainakaan söis mitään.
 
[QUOTE="Vieras";29042404]Jos lapset ovat joka toinen viikonloppu, niin on se äitipuoli vaan niin lapsellinen, jollei sitä kestä lasten edhdoilla! Lähtis vaikka äitinsä luo niiksi viikonlopuiksi jos on niin itsekäs ja lapsellinen, ettei jaksa.

Tästä huomaa jokainen teini, että ruokailuon ko. perheessä äitipuolesta johtuen valtapeli. Kyšeessä ei ole ruokailu, vaan äitipuolen toimesta tapahtuva alistaminen."täällä ketaleet syötte mitä MINÄ määrään!" -mä en ainakaan söis mitään.[/QUOTE]
niin että isän ja äitipuolen ei tule auttaa äitiä lasten kasvatuksessa ja ruokavalion monipuolistamisessa, vaan yrittäköön äiti nyt ihan itsekseen vaan, itsepähän on pennut halunnut. Ja jos ei yksin onnistu, ja lapsista kasvaa sairaita ja huonokäytöksisiä nirsoja, niin mitäs läksit. Olipahan lapsilla aina kivaa ja herkkuja pöydässä lapsuudessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Määä;29042499:
niin että isän ja äitipuolen ei tule auttaa äitiä lasten kasvatuksessa ja ruokavalion monipuolistamisessa, vaan yrittäköön äiti nyt ihan itsekseen vaan, itsepähän on pennut halunnut. Ja jos ei yksin onnistu, ja lapsista kasvaa sairaita ja huonokäytöksisiä nirsoja, niin mitäs läksit. Olipahan lapsilla aina kivaa ja herkkuja pöydässä lapsuudessa.

Joo no kyse on nyt tuossa selvästi valtapelistä, äitipuoli haluaa alistaa lapsia. Luultavasti lapset syö aikalailla normaalisti äidillään, mutta eivät halua alistua äitipuolensa kehittämässä valtapelissä, joka nyt on ottanut muotonsa ruokapöydässä. Enpä usko,e ttä tää äitipuoli suuremmin niistä lapsista ja heidän ruokailun moniåuolisuudesta välittää, kunhan haluaa heidän alistuvan Arvon Kuningattaern tahtoon.
 
[QUOTE="Vieras";29042525]Joo no kyse on nyt tuossa selvästi valtapelistä, äitipuoli haluaa alistaa lapsia. Luultavasti lapset syö aikalailla normaalisti äidillään, mutta eivät halua alistua äitipuolensa kehittämässä valtapelissä, joka nyt on ottanut muotonsa ruokapöydässä. Enpä usko,e ttä tää äitipuoli suuremmin niistä lapsista ja heidän ruokailun moniåuolisuudesta välittää, kunhan haluaa heidän alistuvan Arvon Kuningattaern tahtoon.[/QUOTE]

Katkera ex?? :O
 
[QUOTE="Vieras";29042525]Joo no kyse on nyt tuossa selvästi valtapelistä, äitipuoli haluaa alistaa lapsia. Luultavasti lapset syö aikalailla normaalisti äidillään, mutta eivät halua alistua äitipuolensa kehittämässä valtapelissä, joka nyt on ottanut muotonsa ruokapöydässä. Enpä usko,e ttä tää äitipuoli suuremmin niistä lapsista ja heidän ruokailun moniåuolisuudesta välittää, kunhan haluaa heidän alistuvan Arvon Kuningattaern tahtoon.[/QUOTE]

Ootko sä 3v? jos et niin kannattaa mennä jonnekin kasvamaan...oikeesti..
 
[QUOTE="vieras";29038772]En minäkään syö jos ruoka on oikeasti pahaa ja lapsen suusta sen totuuden kuulee. Onko aloittajalla jotain ongelmia oman uskottavuutensa kanssa kun pitää täältä yrittää hakea itsetunnon kasvatusta?[/QUOTE]

Ei se ihan näinkään mene. On lapsia jotka rutisevat aina ja ruoasta kun ruoasta. Jos esim päiväkodissa 18 lasta syö halulla ja 1-2 huutaa pahaksi, se ei tee koko ruoasta pahaa. Ei se sitte maistus kellekään. Omaani opetan että huudella ei saa eikä turhia marista ruoaata. Syö tai ei mutta sellanen ääneen koilotus on tosi ikävää,
 
Kaikki ei näemmä viitsi opettaa edes alkeellisia käytöstapoja mukuloilleen. Onhan se ihan päivänselvää että ruokaa ei yökötellä tai sanota pahaksi. Meillä on onneksi kumpikin ollee hyviä syömään. Pari kertaa ovat yrittäneet tota yököttelyä ennen kuin ovat edes maistaneet. Oppivat varsin äkkiä kun saivat äkkilähdön ruokapöydästä ja seuraava yritys oli sitten seuraavalla aterialla. Nykyään osaavat sanoa kauniisti ettei oikein välitä tästä tms.
 
[QUOTE="Vieras";29042752]Joillain on pakonomainen tapa tuputtaa näkemyksiään ruuasta muille. Vieläpä ainoana totuutena.[/QUOTE]

Ainoa totuus on se, että me suomalaiset olemme hyvin etuoikeutettuja siinä, että ruuasta ei tule pulaa. Ja jopa saamme valita mitä syömme. Ja siitä pitää olla kiitollinen.
 
[QUOTE="vieras";29038637]Jos se on pahaa niin se on pahaa ja se pitää sanoa, eihän tuossa ole mitään järkeä että pitää syödä vaikka on pahaa ruokaa. Katsoppa vaikka tv:stä kokkiohjelmia joskus, kuaan ei pidä pahasta ruuasta ja pääkokki ei hyväksy jos se on pahaa. Opettele tekemään parempaa ruokaa niin ei tule kuittailuja.[/QUOTE]

Voi hiton damaget. On eri asia sanoa että MINÄ en tykkää tästä, kuin tuomita ruoka yleisesti kaikkien mielestä pahaksi. Mä oon ainakin opettanut pienestä asti että ruuasta saa sanoa "en tykkää" kuin "tää on pahaa", koska kokin taitojen väheksyminen on EPÄKOHTELIASTA.

(Miks mä edes selitän tätä ihmiselle joka on liian yksinkertainen ettei edes käytöstapoja ymmärrä...?)
 
[QUOTE="huoh";29042822]Voi hiton damaget. On eri asia sanoa että MINÄ en tykkää tästä, kuin tuomita ruoka yleisesti kaikkien mielestä pahaksi. Mä oon ainakin opettanut pienestä asti että ruuasta saa sanoa "en tykkää" kuin "tää on pahaa", koska kokin taitojen väheksyminen on EPÄKOHTELIASTA.

(Miks mä edes selitän tätä ihmiselle joka on liian yksinkertainen ettei edes käytöstapoja ymmärrä...?)[/QUOTE]

Selvästi tälle lapsia nujertavalle ilkeälle äitipuolelle ei mikään ilmaisu kelpaa.
 
Mua suorastaan vituttaa, että lapseni ovat isällään joka toinen viikonloppu, ja juuri silloin tehdään pahaa ruokaa. Lapseni syövät kaikkea mahdollista. Ovat olleet todella hyviä syömään aina. Jo päiväkodissa kerrottiin näin. Nyt ovat 3. ja 4. luokalla ja edelleen syövät tosi hyvin. Paitsi isällään. Kun hänen ulkomaalainen tyttöystävänsä ei anna miehen aina tehdä ruokaa (koska silloin hänen omat lapsensa joutuisivat syömään ex-mieheni tekemää paskaa ruokaa). Niinpä lapseni yökkivät ja syövät jos ylipäätään syövät mitään.

ONKO LIIKAA VAADITTU, ETTÄ TEET SEN 4 PÄIVÄÄ KUUSSA SITÄ MAKARONILAATIKKOA TAI JOTAIN IHAN PERUSRUOKAA, JOTA TIEDÄT LASTENKIN SYÖVÄN????? Kiusatkaa sitten toisianne ja omia lapsianne viikolla ja vapaina viikonloppuina.
 
[QUOTE="juu";29042950]Mua suorastaan vituttaa, että lapseni ovat isällään joka toinen viikonloppu, ja juuri silloin tehdään pahaa ruokaa. Lapseni syövät kaikkea mahdollista. Ovat olleet todella hyviä syömään aina. Jo päiväkodissa kerrottiin näin. Nyt ovat 3. ja 4. luokalla ja edelleen syövät tosi hyvin. Paitsi isällään. Kun hänen ulkomaalainen tyttöystävänsä ei anna miehen aina tehdä ruokaa (koska silloin hänen omat lapsensa joutuisivat syömään ex-mieheni tekemää paskaa ruokaa). Niinpä lapseni yökkivät ja syövät jos ylipäätään syövät mitään.

ONKO LIIKAA VAADITTU, ETTÄ TEET SEN 4 PÄIVÄÄ KUUSSA SITÄ MAKARONILAATIKKOA TAI JOTAIN IHAN PERUSRUOKAA, JOTA TIEDÄT LASTENKIN SYÖVÄN????? Kiusatkaa sitten toisianne ja omia lapsianne viikolla ja vapaina viikonloppuina.[/QUOTE]

Tää on niin totta. Tuntuu, että mustasukkainen nyxä haluaa että mies ois vain hänen ja hänen lapsensa ikioma ja lakkaisi kokonaan tapaamasta isompia lapsiaan ja tekee siksi isompien lasten elämän inhottavaksi isällään.
 
Ikävä äitipuoli saa aina palkkansa.

Äläpäs ihmettele sitten, kun lapseni eivät enää käy luonanne. Sitten siis kun saavat itse valita. Kestä suru, minkä näet miehesi silmissä.

Voisitko harkita ajattelevasi hieman miehesi lapsia. Heidän ensisijainen perheensä on muualla. Te olette vieraileva koti. Häviät aina äidille ja isälle. Ole edes isän mieliksi. Isä huomaa aina jossain vaiheessa aikeesi.

Eikö vaan kannattaisi käyttäytyä aikuismaisesti ja kivasti. Silloin lapsetkin tulisivat teillä käymään, kun kotoaan muuttavat. Näkisitte heidänkin lapsiaan. Saisitte olla elämässä mukana. Torpedoit suhteet jo alkumetreillä. Surullista.
 
Joopa. Eilen maisteltiin miehen kanssa tekemääni jauhelihakiusausta ja todettiin se todella herkuksi. Tänään sitten tarjottiin samaa ruokaa miehen lapsille ja hirveä huuto oli pojalla pöydässä, kuinka on pahaa, pahaa, pahaa. Poika maistoi ja jätti kokonaan syömättä. Tyttö söi lautasen tyhjäksi ja muisti mainostaa, että syö vaikka on pahaa. Eikä ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Lapset ovat meillä joka toinen viikonloppu ja välillä muulloinkin, eikä meinaa kelvata mikään muu kuin makaronilaatikko, jauhelihakeitto ja nakkikeitto. Kiva olisi joskus tarjota jotain muutakin, mutta sitten saat varautua tuohon pahaa, pahaa, pahaa -huutoon. En voi sille mitään, mutta minua ärsyttää ihan suunnattomasti se, että ruoasta ylipäätään sanotaan että se on pahaa. Itse ainakin olen pienestä pitäen opetettu siten, että ruokaa ei sanota koskaan pahaksi, vaan voi sanoa ettei tykkää ruoasta. Ja siten kyllä kasvattaisin omankin lapseni. Lasten äidiltä ollaan kysytty mistä ruoista lapset kotona tykkäävät, ja tuo samainen kolmen ruoan lista ollaan sieltäkin saatu, joten ei tässä kai muu auta kuin vain pitäytyä tietyssä kaavassa. Eniten kyllä ärsyttää tuo kun ruokaa haukutaan pahaksi. Onko teidän muiden mielestä ok, jos lapsi sanoo että ruoka on pahaa?
 
Joopa. Eilen maisteltiin miehen kanssa tekemääni jauhelihakiusausta ja todettiin se todella herkuksi. Tänään sitten tarjottiin samaa ruokaa miehen lapsille ja hirveä huuto oli pojalla pöydässä, kuinka on pahaa, pahaa, pahaa. Poika maistoi ja jätti kokonaan syömättä. Tyttö söi lautasen tyhjäksi ja muisti mainostaa, että syö vaikka on pahaa. Eikä ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Lapset ovat meillä joka toinen viikonloppu ja välillä muulloinkin, eikä meinaa kelvata mikään muu kuin makaronilaatikko, jauhelihakeitto ja nakkikeitto. Kiva olisi joskus tarjota jotain muutakin, mutta sitten saat varautua tuohon pahaa, pahaa, pahaa -huutoon. En voi sille mitään, mutta minua ärsyttää ihan suunnattomasti se, että ruoasta ylipäätään sanotaan että se on pahaa. Itse ainakin olen pienestä pitäen opetettu siten, että ruokaa ei sanota koskaan pahaksi, vaan voi sanoa ettei tykkää ruoasta. Ja siten kyllä kasvattaisin omankin lapseni. Lasten äidiltä ollaan kysytty mistä ruoista lapset kotona tykkäävät, ja tuo samainen kolmen ruoan lista ollaan sieltäkin saatu, joten ei tässä kai muu auta kuin vain pitäytyä tietyssä kaavassa. Eniten kyllä ärsyttää tuo kun ruokaa haukutaan pahaksi. Onko teidän muiden mielestä ok, jos lapsi sanoo että ruoka on pahaa?
 

Yhteistyössä