Ex anoppi vaatii sukunimen vaihdon ja uhkailee

[vierailija]

Juu siis pimeehän tuo anoppi on. Mut ei nimen vaihtaminen oo sen kovempi homma kuin alunperin naimisiinmennessäkään, siinäkin piti vaihtaa ajokortit sun muut.

Millä vuosikymmenellä sä elät? Mieti kuinka moneen paikkaan kirjaudut sähköpostillasi? Ja kaikkia työjuttuja ja uutiskirjeitä sun muita mitä sinne sähköpostiin tulee! Ne kaikki pitäisi uusia kun osoite menee uusiksi, ei sellaiseen kukaan lähde ellei se nimenvaihto ole itselle tärkeä.

 

[Echo]

Millä vuosikymmenellä sä elät? Mieti kuinka moneen paikkaan kirjaudut sähköpostillasi? Ja kaikkia työjuttuja ja uutiskirjeitä sun muita mitä sinne sähköpostiin tulee! Ne kaikki pitäisi uusia kun osoite menee uusiksi, ei sellaiseen kukaan lähde ellei se nimenvaihto ole itselle tärkeä.

No kummasti naimisiinmennessä se vaihtaminen ei oo ongelma?

Jos ei jaksa vaihtaa sukunimeä eron jälkeen, niin parempi kuin ei ois alunperin ottanut ees miehensä nimeä.

Kas kun mäkin oon sen verran moderni että tiedostan, että oman sukunimen voi pitää avioituessa.

 

[vierailija]

No kummasti naimisiinmennessä se vaihtaminen ei oo ongelma?

Jos ei jaksa vaihtaa sukunimeä eron jälkeen, niin parempi kuin ei ois alunperin ottanut ees miehensä nimeä.

Kas kun mäkin oon sen verran moderni että tiedostan, että oman sukunimen voi pitää avioituessa.

25 vuotta sitten ei ollu sähköposteja ja muita tässä mittakaavassa.. Samoin itse menin naimisiin ennen kuin tämä digihomma karkasi näihin mittoihin. Ennen se passi olikin se isoin muutos..

 

[vierailija]

Ei erotessa ole pakko vaihtaa sukunimeä. Eli saat pitää oman nimesi. Olipa anoppi tai palstan Echo mitä mieltä tahansa.

 

[vierailija]

Sekopää anoppi = älä todellakaan kuuntele, pidä nimesi vain jos haluat äläkä kuuntele.

Jos tahdot pitää nimen, ilmoita anipille että viekööt käräjille vaan, esi tule viemään sehän naurettaisiin sieltä pihalle kuten joku kommentoikin.

Ja muuten teille, jotka ette pitäisi miehen sukunimeä ikinä:

- Jos takana on pitkä avioliitto ja/tai lapsia, joilla isän sukunimi, niin moni äiti tahtoo pitää sen sukunimen joka lapsillaankin on. En itse vaihtaisi tyttönimeeni, koska olisin silloin eri sukunimellä kuin alaikäiset lapseni ja ajatus tuntuu ihan vieraalta, että äidillä olisi yhtäkkiä eri nimi kuin meidän lapsilla

 

[m1es]

Ei kuulu hänelle. Anna vetää käräjille, niin voit nauraa kun asiaa ei oteta käsittelyyn…

Hienoa, että @Pin on taas täällä!

 

[m1es]

Ketjun ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: Jos anoppi ei halua, että ap ja hänet tunnetaan samalla sukunimellä, voi anoppi itse vaihtaa sukunimeään. Helppoa, todisti @Echo - problem solved.

 

[vierailija]

Mutta sen ei pitäis olla sen niminen.
No, antaa olla. Mut mun mielestä jos on haluttu erota ihmisestä, erotaan myös hänen nimestään. Se on vierasta omaisuutta siinä vaihees.

Raamatun mukaan avioliitosta ei saa erota. Ja nainen on sidottu mieheensä niin kauan kuin mies elää.

 

[vierailija]

Keksitty nimi ei ole sama kuin nimi joka on kulkenut suvussa monia sukupolvia jopa vuosisatoja. Ihmiset ei Kunnioita enää perinteitä. Eikä sukuhistoriaa. Anoppi on oikeassa, ne jotka ei kuulu enää perheeseen, ottakoon tyttönimensä tai jonkun muun nimen.

Ihmiset ei kunnioita enää avioliittoa. Ihmisen ottama ero ei lopeta avioliiton pysyvyyttä Jumalan silmissä. Joten siinä valossa exällä on todellakin oikeus pitää sukunimi jos hän haluaa.

 

[vierailija]

Raamatun mukaan avioliitosta ei saa erota. Ja nainen on sidottu mieheensä niin kauan kuin mies elää.

Kärsi, kärsi vaan niin kirkkaimman kruunun saat.

 

[vierailija]

Ketjun ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: Jos anoppi ei halua, että ap ja hänet tunnetaan samalla sukunimellä, voi anoppi itse vaihtaa sukunimeään. Helppoa, todisti @Echo - problem solved.

Näinhän se "ongelma" ratkeaa, samalla pääsee anopista eroon, kun uuden sukunimen myötä "ei nyt justiin tule mieleen ketään Virtasen Maikkia".

Ajatus, että naisen pitää eron myötä vaihtaa sukunimi, kun ei kuulu miehen sukuun, niin eikö lapsienkin sukunimen voi useimmissa tapauksissa vaihtaa äidin tyttönimeen. Kuitenkin äiti on päähuoltaja ja kaiken hoitava, mies vain viettää joka toinen viikonloppu laatuaikaa lasten kanssa.
Näin kaikki äidin kohdusta tupsahtaneet Matin, Pekan ja Ollin lapset kokevat olevansa yhtä perhettä kodin ulkopuolellakin.

 

[vierailija]

No höh, jätät omaan arvoonsa mokomat uhkailut ei tule tapahtumaan. Se nimi on nykyään yhtä paljon myös sinun nimesi, jos koet sen omaksesi. Ihmiset saattaa nykyään ottaa ihan tuulesta temmattujakin nimiä, sekä etu että sukunimiä, ei sen nimen ole pakko periytyä jotta joku muu voi ottaa sen omakseen. Ihme käsityksiä täällä ihmisillä. Et tietenkään ala maksamaan uusista passeista ym tollasen takia. Tai voithan sanoa anopille että vaihdat nimen jos se maksaa viulut XD

Ei keksitty tai otettu nimi oo sama asia. Jos haluaa vaikka sukunimen Virtanen, niin jos se ei oo suojattu, niin siitä vaan.

Mut siinä ei oo ollu ensin jonkun Virtasen kans naimisissa.

Nimiä ei voi ottaa ja vaihtaa ihan miten sattuu. Esim. Tuota virtasta ei voi ottaa sukunimekseen jos suvussa ei ole sitä nimeä aikaisemmin ollut. Voi ottaa vaikka isoäidin tyttönimen tai keksiä ihan kokonaan uuden mitä ei ole vielä olemassa.

 

[Echo]

Ketjun ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: Jos anoppi ei halua, että ap ja hänet tunnetaan samalla sukunimellä, voi anoppi itse vaihtaa sukunimeään. Helppoa, todisti @Echo - problem solved.

Miks anoppi?
Anoppi ei ole eroamassa kuitenkaan miehestään ja siitä suvusta?

 

[Echo]

Ihmiset ei kunnioita enää avioliittoa. Ihmisen ottama ero ei lopeta avioliiton pysyvyyttä Jumalan silmissä. Joten siinä valossa exällä on todellakin oikeus pitää sukunimi jos hän haluaa.

Muutoin samaa mieltä, mutta se miehen sukunimen pitäminen on silmänlumetta, jos on oikeesti ero tapahtunut.

No, naisten nyt pitää haluta nykyaikana kaikki.

 

[Echo]

25 vuotta sitten ei ollu sähköposteja ja muita tässä mittakaavassa.. Samoin itse menin naimisiin ennen kuin tämä digihomma karkasi näihin mittoihin. Ennen se passi olikin se isoin muutos..

No koska puolet pareista eroaa, niin mitä järkeä sit alunperin on ottaa miehen sukunimeä?

 

[vierailija]

Muutoin samaa mieltä, mutta se miehen sukunimen pitäminen on silmänlumetta, jos on oikeesti ero tapahtunut.

No, naisten nyt pitää haluta nykyaikana kaikki.

Silmänlumetta? Jos muistaa esitellä itsensä ex-rouvana, niin oisko sitten hyvä? Halusin pitää saman sukunimen kuin lapsilla, mikä siinä nyt on niin väärin?

 

[vierailija]

No koska puolet pareista eroaa, niin mitä järkeä sit alunperin on ottaa miehen sukunimeä?

Mutta jostain syystä lapset nimetään kuitenkin miehen mukaan.

 

[Algoma]

Raamatun mukaan avioliitosta ei saa erota. Ja nainen on sidottu mieheensä niin kauan kuin mies elää.

Raamatun mukaan avioliitosta saa erota.

 

[vierailija]

Mutta sen ei pitäis olla sen niminen.
No, antaa olla. Mut mun mielestä jos on haluttu erota ihmisestä, erotaan myös hänen nimestään. Se on vierasta omaisuutta siinä vaihees.

Jos sen ei pitäisi olla sen niminen, sen ei olisi pitänyt koskaan ottaa sitä nimeä. Kun se otti sen nimen, siitä tuli sen nimi ja sen omaisuutta, jos tuota termiä haluat käyttää. Mutta antaa olla.

 

[vierailija]

No, naisten nyt pitää haluta nykyaikana kaikki.

Voi hyvänen aika taas. Johan tuo kerran on luopunut nimestään ja uudestaan pitäisi kun kaikki pitää saada?

 

[vierailija]

Ei keksitty tai otettu nimi oo sama asia. Jos haluaa vaikka sukunimen Virtanen, niin jos se ei oo suojattu, niin siitä vaan.

Mut siinä ei oo ollu ensin jonkun Virtasen kans naimisissa.

Kaikki nimet ovat automaattisesti suojattuja ja mikään nimi ei ole mitenkään erikseen suojattu. Ja se suojaus on purettu sillä hetkellä kun henkilö on saanut luvan nimensä vaihtaa esim. avioliiton yhteydessä. Siitä eteenpäin se nimi kuuluu sille nimen kantajalle.

 

[vierailija]

Mutta sen ei pitäis olla sen niminen.
No, antaa olla. Mut mun mielestä jos on haluttu erota ihmisestä, erotaan myös hänen nimestään. Se on vierasta omaisuutta siinä vaihees.

Juuri noin.
Mutta mä tiedän kyllä monta jotka säilyttää sen ”hienon” suomenruotsalaisen sukunimensä eron jälkeenkin ja kantaa sitä ylpeänä

mutta on siinä jotain koomista kun on ex-rouva on vaikkapa Marjatta Gyllenstohrslott-Lejonhufvud

 

[vierailija]

Juuri noin.
Mutta mä tiedän kyllä monta jotka säilyttää sen ”hienon” suomenruotsalaisen sukunimensä eron jälkeenkin ja kantaa sitä ylpeänä

mutta on siinä jotain koomista kun on ex-rouva on vaikkapa Marjatta Gyllenstohrslott-Lejonhufvud

Kyllä omasta mielestäni olisi huono juttu, jos äitilläni olisi eri nimi kuin minulla. Vanhempani erosivat kun olin jo aikuinen. Äitini on minun perhettäni ja "ansaitsee" minun nimeni. On suorastaan sairas tapa ajatella, että näin ei olisi. Minkälaisessa torppariyhteiskunnassa te oikein kuvittelette elävänne?

 

[vierailija]

Mutta sen ei pitäis olla sen niminen.
No, antaa olla. Mut mun mielestä jos on haluttu erota ihmisestä, erotaan myös hänen nimestään. Se on vierasta omaisuutta siinä vaihees.

Nii että nainen kuuluu miehelle vain sen ajan, kunnes ollaan naimisissa.