Ex - kurja ongelma

[Heidi75]

Hei vaan kaikki!

Tarvitsisin mielipiteitänne!

Asun avomieheni kanssa ja ollaan oltu yhdessä yhteensä puolisen vuotta. Tilanne on se, että miehen ex-avovaimo on yhä mukana kaikissa miehen ystäväpiirin menoissa (ja nimenomaan siis miehen kautta tulleen ystäväpiirin, ei hänen "omansa"). Esimerkiksi ensi viikolla on tiedossa bileet, minne me ja exä miehineen osallistuvat. En ole koskaan tavannut tuota naista, mutta hän on mm. kieltäytynyt tulemasta yhteen ystävien tapaamiseen siksi, että siellä olisin ollut minä (ja mieheni ja heidän yksi yhteinen kaverinsa). Exä olisi toki tullut paikalle, jos avomieheni olisi tullut yksin. Lisäksi hän hyppyyttää miestäni esim. 2,5 vuoden eron jälkeen ilmoittamalla haluavansa, että mieheni ottaa hänelle kuuluvan CD:n mukaan ensi viikon bileisiin. - Eikö sitä voisi postissa lähettää tai vaikka sitten antaa olla, mistähän tuo tarve yhtäkkiä tuli...

Pahinta kai on se, että minua jännittää ja pelottaa. En ole tavannut ko. naista vielä, mutta nyt vaan ajatuskin kouristaa vatsaa. Onko teistä ihan normaalia pitää pienen piirin bileet, minne osallistuu 2 yhteistä kaveria ja me kaksi pariskuntaa (kaksi exää uusine kumppaneineen)? Voiko tuosta kukaan nauttia ja miksi ihmiset haluavat tuollaista? Olenko ihan outo kun minusta tuo ei ole kivaa? Miten minun kannattaisi asennoitua ja miten saisin rohkeutta olla mukana? Mitähän tapahtuisi jos kieltäytyisin lähtemästö mukaan? Miten asiasta kannattaisi puhua mieheni kanssa?

 

[Jorma 5]

CD:tä älä anna.

 

[Heidi75]

Olin kyllä ihan tosissani tämän kanssa...

 

[lllss]

Ymmärrän hyvin. Olisin vastaavassa tilanteessa itsekin tosi kauhuissani. En kyllä menisi mitenkään mielelläni sellaiseen tilanteeseen. Jos olisi pakko mennä, yrittäisin olla iloinen, rento ja luonteva, jotta kaikki varmasti näkevät, miten ihana uusi nainen avomiehelläsi onkaan

Juttele miehelle, että sinusta tuntuu tosi oudolta tuo tilanne. Voit sanoa ihan suoraan, että sinua ärsyttää, että ex-vaimo yhä osallistuu elämäänne ja "juoksuttaa" miestä esim. levyn vuoksi. Voit sanoa, että haluaisit, että mies on ihan vain sinun ikiomasi.

 

[nyxä]

Kun ketään ei voi omistaa, eikä valvoa. "Voit sanoa, että haluaisit, että mies on ihan vain sinun ikiomasi." Typerintä mitåä olen pitkään aikaan kuullut...

No ajattele niin että tuo exä ajattelee niin että ehkä ko. CD:tä voi soitta ko. bileissä, ja ei tarvitse maksaa postikuluja, kun voi antaa sen kun kumminkin näkee.

Vaikka ystävät olisivat olleet ensin toisen puolison, niin parisuhteissa yleensä käy niin (toivottavasti) että niistä tuleekin yhteisiä ystäviä. Aikuiset ei lopeta ystävyyssuihteitaan vain siksi ettei se jollekin sopisi.

Koetapas vähän kasvaa... Mies on sinun kanssasi, ja näköjään exälläkin on jo uusi. Aikuiset ihmiset pystyvät olemaan parisuhteen jälkeenkin ystäviä.

Te olette olleet niin vähän aikaa yhdessä, joten ei luulisi olevan fiksua sun ko asioista kiukutella. Kaiksita paras on kun menet pää pystyssä bileisiin, pidät hauskaa ja olet ystävällinen exälle.

 

[Puhu miehelle]

ihan rehellisesti, miltä sinusta tuntuu, pelostasikin. Pyydä, että hän pysyy vierelläsi bileittten ajan, eikä jätä yksin. Jos hänelle on empatiaa ja olet hänelle tärkeä, kyllä hän huomioi tilanteen sinun kannaltasi. Mutta jos et puhu mitään ennakkoon, ei hän pysty ajatuksiasi lukemaan ja vaikeita tilanteita saattaa tulla.

Parisuhteessa yksi tärkeimpiä asioita on toiseen luottaminen ja kaikenlaisista tunteistaan avoimesti puhuminen. Vain siten voimme ymmärtää toista ja sitäpaitsi, se lähentää.

 

[höh*]

Toivottavasti et ole minun exäni nykyinen avopuoliso. Tuli vaan mieleen, kun juuri eilen soitin exälleni parista jutusta, jotka muistin jääneen hänelle kun erosimme vajaat kaksi vuotta sitten. Nyt sitten vaan satuin tarvitsemaan niitä. Olen myös yhteydessä niihin ystäviini, joihin tutustuin ex-mieheni kautta olleessamme vielä yhdessä. Miksen olisi? Mikäli sattuisi niin, että tulisimme kutsutuiksi samoihin juhliin exäni ja hänen nykyisen avopuolisonsa kanssa, saattaisi olla että ihan hienotunteisuussyistä harkitsisin menenkö vai en. Siis jos kyseessä on juuri exäni kautta tutut ihmiset ajattelisin nimenomaan ettei exän nykyiselle ole kovin mukavaa jos minä pyörisin juhlissa mukana. Jos exän nykyinen ei olisi paikalla, menisin kyllä, koska ketään läsnäoloni tuskin silloin haittaisi.

Kun nyt kuitenkin ollaan aikuisia ihmisiä ja erotkin on poissa päiväjärjestyksestä en ymmärrä, miksei exään voisi olla missään yhteydessä ikinä. Voisi kuvitella kirjoituksesi perusteella että uskot miehesi exän haikailevan miestä takaisin, vaikka erosta on jo useampi vuosi ja molemmilla uudet kummppanit. Kyllä vika nyt taitaa olla enemmän sinun itsetunnossasi kuin missään muussa. Nyt vaan mietit onko sinulla kanttia mennä ko. juhliin vai ei. Sinuna menisin enkä suotta enempää jännittäisi. Olethan miehen nykyinen avopuoliso, ex on ex eikä sinun kannata hänellä päätäsi turhaan vaivata. Normaalin ystävällisesti vaan suhtaudut, niinkuin muihinkin vieraisiin ihmisiin..

 

[Kurjaa tosiaan]

Itse olen kutsunut eronneita pareja juhliimme, koska en osaa päättää kumman jättäisin kutsumatta. He voivat sitten itse päättää osallistumisestaan. Jotkut ovat jättäytyneet pois ja joidenkin kohdalla tunnelma on muodostunut kiusalliseksi.

Tietysti voisi olla kutsumatta kumpaakaan. Itsestäni oli eron jälkeen kurjaa, kun jäin paritapaamisista ulkopuolelle. Muutenkin siinä surun keskellä tuntui hyvin kurjalle jäädä ystäväpiirinkin ulkopuolelle jättämäksi.

Ymmärrän sinua sikäli, että en ole kiinnostunut tapaamaan omaa enkä nykyisen miehenikään exää. Selvä pesäero on ihan mahdollista ja sallittua tehdä. Ei kaikkien ole pakko sopeutua mihinkään "ollaan ystäviä" -potaskaan. Jatketaan vaan reilusti omaa elämäämme omalla tavallamme. Entisiä ystäviä voi tavata ilman exiäkin.

 

[muahh]

Tuli vaan mieleen et voi se lapsellisimmillaan olla sitäkin et tätä exää häiritse jostain syystä se, että miehelläsi on nyt sinut. Eli ylipäätään uusi kumppani. Itse olen kokenut tällaisen rasittavan ihmisen joka tahallaan koitti tulla meidän väliin juuri tollasilla tekosyillä ja saada mun itseluottamus nollille. Tästä on nyt 2 vuotta ja nykyään tilanne on toisin. Naine myönti et on ollut sairas mieleltään ja siksi käyttäytyi niinku käyttäytyi.

Tottakai anteeks annoin kun kerran pyysikin.


Nykyään ollaan väleissä mutta ei liian hyvissä.

Eli jos on mahdollista että tällaisesta on kyse niin älä menetä hermojasi ensin. Hänhän saa mitä haluaa: sinut vainoharhaseksi mustasukkaiseksi lapselliseksi kyttääjäksi miehesi silmissä. Pää vain kylmänä ja kohtaat sen naisen reippaasti. Koska jos hänellä on sellaisia aikeita kun epäilin aiemmin tässä, niin voit kuvitella ettei hän henkisesti ole sinun tasollasi....

 

[tänks.]

Kun ketään ei voi omistaa, eikä valvoa. "Voit sanoa, että haluaisit, että mies on ihan vain sinun ikiomasi." Typerintä mitåä olen pitkään aikaan kuullut...

No ajattele niin että tuo exä ajattelee niin että ehkä ko. CD:tä voi soitta ko. bileissä, ja ei tarvitse maksaa postikuluja, kun voi antaa sen kun kumminkin näkee.

Vaikka ystävät olisivat olleet ensin toisen puolison, niin parisuhteissa yleensä käy niin (toivottavasti) että niistä tuleekin yhteisiä ystäviä. Aikuiset ei lopeta ystävyyssuihteitaan vain siksi ettei se jollekin sopisi.

Koetapas vähän kasvaa... Mies on sinun kanssasi, ja näköjään exälläkin on jo uusi. Aikuiset ihmiset pystyvät olemaan parisuhteen jälkeenkin ystäviä.

Te olette olleet niin vähän aikaa yhdessä, joten ei luulisi olevan fiksua sun ko asioista kiukutella. Kaiksita paras on kun menet pää pystyssä bileisiin, pidät hauskaa ja olet ystävällinen exälle.

kiitos, kun kirjoitit täsmälleen saman kuin mitä minä ajattelin.

 

[pit.]

Meillä miehen ex kuuluu kaveriporukkaan. Olimme exän ja hänen puolisonsa häissäkin. Nyt suunnittelemme yhteistä ulkomaanmatkaa nelistään.

Erosta on reilusti yli kymmenen vuotta. Eivät eronneet ns ystävinä, vaan aika dramaattisesti, mutta elämä opetti takaisin ystäviksi vuosien varrella. Niihin vuosiin mahtui paljonkin kaikenlaista.

Tykkään tosi paljon tästä eksästä ja hänen miehestään

Että näinkin voi joskus olla.

 

[Sivistyneesti]

Meillä piiri pieni pyörii ja mukana on sekä eräs ex- että uusi puoliso. Ex kutsutaan jopa ex-miehen ja hänen uuden puolisonsa järjestämiin pippaloihin. Että näinkin asiat voi ihan sivistyneesti hoitaa.

 

[Ihmetteliä]

Lisäksi hän hyppyyttää miestäni esim. 2,5 vuoden eron jälkeen ilmoittamalla haluavansa, että mieheni ottaa hänelle kuuluvan CD:n mukaan ensi viikon bileisiin. -

Eikö voisi myös ihmetellä kun miehesi ei ole kahdessa ja puolessa vuodessa ehtinyt ko levyä palauttaa.

 

[Heidi75]

Kiitos kommenteistanne!

Minua siis ottaa päähän tässä tilanteessa se, että exä ei tosiaan jää yhteisistä bileistä, päivällisistä ym. pois, vaikka ihmisiä olisi vain 6 ja yksi heistä olen minä. Ymmärrän, että aikuiset ihmiset haluavat tavata ystäviä, joista on tullut omia. Mutta miksi heitä pitää tavata ex-miehen ollessa läsnä - sitä en tässä ïhan käsitä...

 

[exästä]

Kiitos kommenteistanne!

Minua siis ottaa päähän tässä tilanteessa se, että exä ei tosiaan jää yhteisistä bileistä, päivällisistä ym. pois, vaikka ihmisiä olisi vain 6 ja yksi heistä olen minä. Ymmärrän, että aikuiset ihmiset haluavat tavata ystäviä, joista on tullut omia. Mutta miksi heitä pitää tavata ex-miehen ollessa läsnä - sitä en tässä ïhan käsitä...

Inhoan ex-sanaa. Puhun lasten isästä vain etunimellä. Ei ihminen ole koskaan entinen.
Hänellä on aina paikka sydämessä. Autoa voi vaihtaa, asuntoa ja monta muutakin asiaa, mutta ei ihmistä.

Nettikielessä ex-menettelee, mutta ei elävässä elämässä.

 

[???]

Kiitos kommenteistanne!

Minua siis ottaa päähän tässä tilanteessa se, että exä ei tosiaan jää yhteisistä bileistä, päivällisistä ym. pois, vaikka ihmisiä olisi vain 6 ja yksi heistä olen minä. Ymmärrän, että aikuiset ihmiset haluavat tavata ystäviä, joista on tullut omia. Mutta miksi heitä pitää tavata ex-miehen ollessa läsnä - sitä en tässä ïhan käsitä...

Ettekö te voi tavata näitä ystäviä erikseen? Miksi ne tilaisuudet on aina sellaisia, että kummatkin on kutsuttu? Luulisi nyt niiden ystävienkin vähän ajattelevan sinunkin tunteitasi. Ei se ole pelkästään exän vika.

Joka tapauksessa ei voi tulla sivistynyt kanssakäyminen kyseeseen, vaikka toinen osapuoli olisi siihen valmiskin. Toinen on voinut saada syvät haavat tai ei osaa käsitellä eroa.

Silloin on ihan turhaa syyllistää sitä, joka haluaa vetäytyä kanssakäymisestä. Onhan ihmisellä oikeus suojella omaa psyykkistä hyvinvointiaan jättäytymällä pois ei-pakollisista, mutta erittäin kiusallisista, tilanteista. Jotkut exät, vaikka jättäjätkin, eivät kestä ajatusta entisen puolison uudesta suhteesta ja tekevät kaikkensa pilatakseen näiden yhteiselämän.

 

[Sivistyneesti]

Kiitos kommenteistanne!

Minua siis ottaa päähän tässä tilanteessa se, että exä ei tosiaan jää yhteisistä bileistä, päivällisistä ym. pois, vaikka ihmisiä olisi vain 6 ja yksi heistä olen minä. Ymmärrän, että aikuiset ihmiset haluavat tavata ystäviä, joista on tullut omia. Mutta miksi heitä pitää tavata ex-miehen ollessa läsnä - sitä en tässä ïhan käsitä...

No haloo! Jos ystävät ovat yhteisiä ja pippalot sellaisia, joissa aina ennenkin on käyty samalla porukalla, niin miksi sinun takiasi pitäisi jäädä pois? Meillä on sama n. 10 hengen poppoo oli pyörinyt yhdessä jo parikymmentä vuotta, kunnes yksi pari erosi. Seuraaviin yhteisiin juhliin kävi tietysti kutsu kummallekin eriksen, molemmat tulivat, toinen uuden puoliskonsa kanssa, eik'ä mitään ongelmaa ollut.

Jää sinä itse pois, jos et kestä yhteisiä tilaisuuksia, miksi toisten pitäisi sinun vuoksesi kärsiä ja karsia ystäviään ja tilaisuuksiaan?

 

[sivistyneemmin]

Kiitos kommenteistanne!

Minua siis ottaa päähän tässä tilanteessa se, että exä ei tosiaan jää yhteisistä bileistä, päivällisistä ym. pois, vaikka ihmisiä olisi vain 6 ja yksi heistä olen minä. Ymmärrän, että aikuiset ihmiset haluavat tavata ystäviä, joista on tullut omia. Mutta miksi heitä pitää tavata ex-miehen ollessa läsnä - sitä en tässä ïhan käsitä...

No haloo! Jos ystävät ovat yhteisiä ja pippalot sellaisia, joissa aina ennenkin on käyty samalla porukalla, niin miksi sinun takiasi pitäisi jäädä pois? Meillä on sama n. 10 hengen poppoo oli pyörinyt yhdessä jo parikymmentä vuotta, kunnes yksi pari erosi. Seuraaviin yhteisiin juhliin kävi tietysti kutsu kummallekin eriksen, molemmat tulivat, toinen uuden puoliskonsa kanssa, eik'ä mitään ongelmaa ollut.

Jää sinä itse pois, jos et kestä yhteisiä tilaisuuksia, miksi toisten pitäisi sinun vuoksesi kärsiä ja karsia ystäviään ja tilaisuuksiaan?

Miksi erosivat, jos haluavat edelleen jakaa vapaa-aikansa keskenään ja vanhojen ystävien kanssa? Kyllä tuollaisessa vuosia yhtä pitäneessä porukassa uusi on aina ulkopuolinen, kaikki ne sisäpiirin jutut ja vitsit eivät häntä tavoita. Vaikka olisi kuinka sosiaalinen ja mukava, ei ole helppoa.

Miksi sen uuden pitää olla sopeutuva ja ujuttautua toisen elämään? Voisivathan he yhdessä muodostaa ihan oman, uuden seurapiirinsä. Vanhoja ystäviä siihenkin voisi kuulua, mutta ei kokonaan sillä entisellä ja entisen puolison kanssa totutulla kokoonpanolla.

Jos eroaa, ottaa riskin, että elämä muuttuu ja siihen pitää vain sopeutua. Kummastuttaa nuortenkin ihmisten jämähtäminen vanhoihin kuvioihin. Jos haluaa eteenpäin, ne on vain jätettävä taakseen, niin exät kuin uuteen elämään sopimattomat, entiset ystävätkin.

 

[tuli.]

Heidi, käännäpä asia niin, että sinua ei enää kutsuttaisi eikä haluttaisi mukaan illanviettoihin vain siksi, että olet jonkun ex. Ihan kuin ihmisarvon menettäisi, kun lakkaa olemasta toisen puoliso. Eivät ne ihmiset lakkaa olemasta, vaikka pysyisivät näkymättömissä. Unohda turhanaikainen mustasukkaisuus ja ota exät ihmisinä, älä toisen exinä.

Lisäksi vielä, tätä exää jännittää luultavasti myös sinun tapaamisesi, jos hän on kerran aikaisemmin jättänyt tulematta sinun takiasi tapaamiseen.

 

[Sivistyneesti]

No herttilei sentään, kai sitä vapaa-aikaa sentään on paljon enemmän kuin yhteiset pippalot? He erosivat toisistaan, eivät ystävistään. Toki uudella on vaikeuksia aluksi ymmärtää sisäpiirijuttuja, mutta kyllä niihin todistetusti ennenpitkää mukaan pääsee. Eikä kukaan toki pakota tulemaan mukaan, saahan sitä oman seurapiirinsäkin muodostaa -ja sellainen tässä tapauksessa onkin rinnalla.

Mutta siis edelleen kyse on siitä, että ei kukaan voi pyytää exää poistumaan yhteisten ystävien kuvioista vain siksi, että uusi puoliso tulee mukaan, vai?

 

[Heidi75]

Haluan valaista asiaa niin, että ymmärtäisitte minun hämmenykseni ja tilanteen pelon. Mieheni siis erosi exästä, joka olisi halunnut suhdetta jatkaa. Exä itse kieltäytyi tulemasta tapaamiseen, kun kuuli minun tulevan mukaan - hän oli ihan konkreettisesti vielä tuntia ennen halunnut tulla, mutta kun kuuli minusta, jäi siis pois. Olen ihan vilpittömästi halunnut uskoa näiden kahden ihmisen ystävyyteen ja siihen, että tämä kuvio voi onnistua. Mutta eihän tuo edellä kerrottu siihen viittaa!?

Minua tässä surettaa se, etten pääse miehen ystäväpiiriin samalta viivalta kuin mieheni pääsee minun piireihini. Olen itse jättänyt entisen mieheni ja samalla ne kuviot - ja loin ihan uuden elämän itselleni. Minulla on omat ystävät ja yhteisiä en sitten ole halunnut pitää. Nykyinen mieheni voi siis aloittaa "puhtaalta pöydältä". Myös mieheni exä aloitti miehen tuttavapiirin kanssa niin, mutta minä en pysty siihen tuon exän takia. Ja inhoan tätä tilannetta.

 

[sivistyneemmin]

No herttilei sentään, kai sitä vapaa-aikaa sentään on paljon enemmän kuin yhteiset pippalot? He erosivat toisistaan, eivät ystävistään. Toki uudella on vaikeuksia aluksi ymmärtää sisäpiirijuttuja, mutta kyllä niihin todistetusti ennenpitkää mukaan pääsee. Eikä kukaan toki pakota tulemaan mukaan, saahan sitä oman seurapiirinsäkin muodostaa -ja sellainen tässä tapauksessa onkin rinnalla.

Mutta siis edelleen kyse on siitä, että ei kukaan voi pyytää exää poistumaan yhteisten ystävien kuvioista vain siksi, että uusi puoliso tulee mukaan, vai?

En edelleenkään ymmärrä, miksi näitä vanhoja ystäviä pitää tavata yhtäaikaa? Kai heille sopisi joku muukin ajankohta, niin että exä ei ole mukana. Onko pakko olla aina paikalla juuri sama porukka?

Kuulostaapa ummehtuneelta touhulta, varmaan kerrotaan aina samat vitsitkin ja syödään samoja ruokia, ettei vaan mikään elämässä muutu tai horju.
Ja uuden edellytetään sopeutuvan?

Ap on siinä ihan oikeassa, että jos hän aloittaa puhtaalta pöydältä, on hänellä oikeus edellyttää sitä myös mieheltään.

 

[kkkkkkkkkkkkkkk]

Haluan valaista asiaa niin, että ymmärtäisitte minun hämmenykseni ja tilanteen pelon. Mieheni siis erosi exästä, joka olisi halunnut suhdetta jatkaa. Exä itse kieltäytyi tulemasta tapaamiseen, kun kuuli minun tulevan mukaan - hän oli ihan konkreettisesti vielä tuntia ennen halunnut tulla, mutta kun kuuli minusta, jäi siis pois. Olen ihan vilpittömästi halunnut uskoa näiden kahden ihmisen ystävyyteen ja siihen, että tämä kuvio voi onnistua. Mutta eihän tuo edellä kerrottu siihen viittaa!?

Minua tässä surettaa se, etten pääse miehen ystäväpiiriin samalta viivalta kuin mieheni pääsee minun piireihini. Olen itse jättänyt entisen mieheni ja samalla ne kuviot - ja loin ihan uuden elämän itselleni. Minulla on omat ystävät ja yhteisiä en sitten ole halunnut pitää. Nykyinen mieheni voi siis aloittaa "puhtaalta pöydältä". Myös mieheni exä aloitti miehen tuttavapiirin kanssa niin, mutta minä en pysty siihen tuon exän takia. Ja inhoan tätä tilannetta.

Et voi muuttaa miehesi exää vaikka kuinka haluaisit. Sinun on vain sopeuduttava tilanteeseen tai jäätävä ulkopuoliseksi. Et voi vaatia miestäsikään luopumaan omista ystävistään. Elämä ikävä kyllä on tuollaista kun ihmisillä on historiansa. Kaikki eivät halua toimia kuten sinä ja eron kohdatessa haudata muitakin ihmissuhteitaan.

 

[lööö]

Sain houkuteltua ukkoni muttamaan kauas exästä. Mut eipä ukko tiedä että just sen iilimato-exän takia. Pääsin akasta eroon kertaheitolla.

 

[Heidi75]

Pointtini on, että olen pahoillani tästä tilanteesta. En halua ajaa ketään pois, vaan pohtia tätä eri kanteilta ja päättää sitten, miten haluan toimia. Ajattelin siis kysyä, miten te muut olette toimineet vastaavassa tilanteessa. Voin toki feikata ja olla aina mukana - mutta en mitenkään voi kuvitella, että exän ja hänen miehensä kanssa illallistaminen parin muun kaverin kanssa voisi olla minulle nautintoa. Ymmärrän, jos pidetään isommat kekkerit, mutta tuollaiset illanistujaiset ovat minusta hieman outoja. Kyse on varmasti osaksi minun epävarmuudestani - mutta myös käsityksestäni siitä, että menneet ovat menneitä ja uusi elämä vaatii tilaa.

Siksi pohdin siis mitä kannattaisi tehdä. Olenko rehellinen ja sanon etten halua mukaan? Lähdenkö mukaan ja ja jännitän tilannetta jo etukäteen? Onko se reilua miestäni kohtaan, olen luvannut olla avoin ja kertoa vaikeistakin tunteista? Olen puhunut tästä miehen kanssa, mutta hänellä ei ole mitään valmista vastausta enkä itsekään näe sellaista olevan. Fiksu exä tapailisi minusta yhteisiä ystäviä eri tilanteissa kuin pienen piirin bileissä. Ei kaikkien tarvitse luopua ystävistä vaikka minä olen tehnyt niin - tapaamistilanteita vaan ehkä kannattaisi valita eri lailla kuin ennen. Fiksut kaverit ehkä uskaltaisivat sanoa näille osapuolille asiasta. Miten toimii fiksu nykyinen tyttöystävä? Haluaisin olla itselleni rehellinen ja kunnioittaa omaa näkemystäni asioista.