U
Umpisolmu
Vieras
Olen parikymppinen, avoliitossa (ei lapsia) elävä nainen.
Avomieheni kanssa olen pitänyt yhtä muutaman vuoden.
Hän on pettänyt minua suhteemme alussa, mistä johtuen olen ilmeisesti ajautunut loputtomaan kostonkierteeseen. Tosin tunteet ovat yleensä mulla vahvasti mukana, eli pelkkää kostoa pettämiseni eivät ole.
Aina en kuitenkaan petä (tosin suurimman osan jätkän kanssa tilanteet kehittyvät pikkuhiljaa, kuukausi kuukaudelta vakavammaksi ja jossain vaiheessa petän), mutta flirttailen ihan liikaa. Tekstailen vihjailevia, kiusoittelevia viestejä miesten kanssa, olen häikäilemättömän kiinnostunut jne.
Tiedän tekeväni väärin. Tiedän, että pitäisi erota. Sitä yritinkin muutama viikko sitten, mutta palasimme mieheni kanssa yhteen. Mieheni tietää, että olen pettänyt häntä melko usein, sillä olen ollut hänelle rehellinen. Rakastan miestäni, mutta ilmeisesti en tarpeeksi. Meneeköhän tämä ajan myötä ohi, vanhetessani ja kasvaessani henkisesti? Tiedän myös olevani itsekäs.
Avomieheni kanssa olen pitänyt yhtä muutaman vuoden.
Hän on pettänyt minua suhteemme alussa, mistä johtuen olen ilmeisesti ajautunut loputtomaan kostonkierteeseen. Tosin tunteet ovat yleensä mulla vahvasti mukana, eli pelkkää kostoa pettämiseni eivät ole.
Aina en kuitenkaan petä (tosin suurimman osan jätkän kanssa tilanteet kehittyvät pikkuhiljaa, kuukausi kuukaudelta vakavammaksi ja jossain vaiheessa petän), mutta flirttailen ihan liikaa. Tekstailen vihjailevia, kiusoittelevia viestejä miesten kanssa, olen häikäilemättömän kiinnostunut jne.
Tiedän tekeväni väärin. Tiedän, että pitäisi erota. Sitä yritinkin muutama viikko sitten, mutta palasimme mieheni kanssa yhteen. Mieheni tietää, että olen pettänyt häntä melko usein, sillä olen ollut hänelle rehellinen. Rakastan miestäni, mutta ilmeisesti en tarpeeksi. Meneeköhän tämä ajan myötä ohi, vanhetessani ja kasvaessani henkisesti? Tiedän myös olevani itsekäs.