G:Pitääkö lasten kaverit "ruokkia" perheen ruoka-aikoina?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HirveäÄmmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
herrajumala. Mun lapset ei ole vielä kyläilyiässä, mutta ei tulisi mieleenikään olla ruokkimatta vieraita lapsia. Mulla ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ruokaa ei tarjottaisi, kun on ruoka-aika/nälkä. Pienenmmän lapsen ollessa kyseessä, musta se on jo aika kamalaa jättää ilman ruokaa.

Eri asia varmaan jos pari teinipoikaa vetää saman verran kuin oma perhe, jolloin se ruuan riittävyys voi tulla ongelmaks.

no ei kai ne vieraat lapset sinne teille ole syömään lähetetty??
 
Alkuperäinen kirjoittaja nakku:
lämpimän ruuan osalta voin jotenkin ymmärtää arpomisen, mutta välipalan pihtaaminen kuulostaa naurettavalta. siis jos teet tyyliin voileivän lapsellesi tai annat jugurtin, niin et siltä lapsen kaverilta kysy, että maistuisko kanssa? oletteko jotenkin erityisen tiukoilla taloudellisesti vai muuten vain huonotapaisia?

ja kun laps menee kotiin äiti ihmettelee miksi lapsi ei syö kun kylässä söi masun täyteen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
herrajumala. Mun lapset ei ole vielä kyläilyiässä, mutta ei tulisi mieleenikään olla ruokkimatta vieraita lapsia. Mulla ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ruokaa ei tarjottaisi, kun on ruoka-aika/nälkä. Pienenmmän lapsen ollessa kyseessä, musta se on jo aika kamalaa jättää ilman ruokaa.

Eri asia varmaan jos pari teinipoikaa vetää saman verran kuin oma perhe, jolloin se ruuan riittävyys voi tulla ongelmaks.

no ei kai ne vieraat lapset sinne teille ole syömään lähetetty??

Mä olen vaan omasta lapsuudesta tottunut, että meillä kaikki mun lapsikaverit otettiin huomioon. Välillä käytiin syömässä yhdessä mun äidin kanssa tai äiti tilas vaikka kotiin jotain kaverillekin. Musta se vaan kuuluu hyviin tapoihin samalla lailla kun jos meille tulee omia kavereita ruoka-aikaan niin tarjotaan ruokaa.
 
Ennen ruokin kaikki jotka meillä sattuivat ruoka-aikaan roikkumaan, mutta sitten kyllästyin, kun pöydässä oli aina ylimääräisiä. Nykyään kysyn enää parilta tyttöjen ystävältä että syövätkö he, jos sattuvat meillä ruoka-aikaan olemaan. Muut ignooraan. Paitsi jos jompi kumpi lapsistani kysyy että saako ****kin syödä, silloin kyllä lyön ylimääräisen lautasen pöytään.
 
lämmintä ruokaa en ryhdy tarjoamaan, välipalaa voin antaa. meillä on kuitenkin iso perhe, niin menee noihin ruokalaskuihin rahaa ihan omankin perheen osalta sievoinen summa kuussa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
herrajumala. Mun lapset ei ole vielä kyläilyiässä, mutta ei tulisi mieleenikään olla ruokkimatta vieraita lapsia. Mulla ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ruokaa ei tarjottaisi, kun on ruoka-aika/nälkä. Pienenmmän lapsen ollessa kyseessä, musta se on jo aika kamalaa jättää ilman ruokaa.

Eri asia varmaan jos pari teinipoikaa vetää saman verran kuin oma perhe, jolloin se ruuan riittävyys voi tulla ongelmaks.

Niin.
Mä meinaan kyllä ihan käytännöllisesti katsoen sitä tilannetta, että nälkäinen kaveri paukkaa ovelle "pyytämättä ja yllätyksenä" vaikka kesken ruoanlaiton tai parhaimmillaan syömisen, ja meillä on paistettuna vaikkapa 1 pihvi per ruokailija omalle perheelle. Pitäisikö jonkun oman perheen jäsenen jättää silloin esim. syömättä jotta ruoka riittää kaikille?

En henk.koht. tykkää sellaisesta tyylistä, että vielä alle kouluikäisiäkin lapsia päästetään kylään nälkäisinä suoraan tarhasta kysymättä edes, sopiiko tulla.

Omani kyllä ruokin ennen kuin saa lähteä leikkeihin.

Eri asia on, jos ruoanlaittovaiheessa voi varautua ekstravieraisiin, tottakai tarjotaan jos on mistä antaa. Ensisijaisesti katsoisin kuitenki olevan omien vanhempien velvollisuus huolehtia omien lastensa syömisistä.
 
Mä tarjoan aina, jos se lasten kavereiden vanhemmille vaan sopii. Eli kysyn haluaisitko syödä meillä tänään, jos se äidillesi/isällesi sopii. Sit tuo kaveri pirauttaa vanhemmalleen ja kysyy, onko ok. Niillä tiedoilla sit mennään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
herrajumala. Mun lapset ei ole vielä kyläilyiässä, mutta ei tulisi mieleenikään olla ruokkimatta vieraita lapsia. Mulla ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ruokaa ei tarjottaisi, kun on ruoka-aika/nälkä. Pienenmmän lapsen ollessa kyseessä, musta se on jo aika kamalaa jättää ilman ruokaa.

Eri asia varmaan jos pari teinipoikaa vetää saman verran kuin oma perhe, jolloin se ruuan riittävyys voi tulla ongelmaks.

no ei kai ne vieraat lapset sinne teille ole syömään lähetetty??

Mä olen vaan omasta lapsuudesta tottunut, että meillä kaikki mun lapsikaverit otettiin huomioon. Välillä käytiin syömässä yhdessä mun äidin kanssa tai äiti tilas vaikka kotiin jotain kaverillekin. Musta se vaan kuuluu hyviin tapoihin samalla lailla kun jos meille tulee omia kavereita ruoka-aikaan niin tarjotaan ruokaa.

Mun lapsuudessa jaettiin karkkirahatkin (lähinnä parhaan kaverin kanssa, jonka kanssa oltiin kun paita ja peppu). Oon oppinut siihen, että nenän edessä ei syödä mitään ja jakaminen on suotavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
herrajumala. Mun lapset ei ole vielä kyläilyiässä, mutta ei tulisi mieleenikään olla ruokkimatta vieraita lapsia. Mulla ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ruokaa ei tarjottaisi, kun on ruoka-aika/nälkä. Pienenmmän lapsen ollessa kyseessä, musta se on jo aika kamalaa jättää ilman ruokaa.

Eri asia varmaan jos pari teinipoikaa vetää saman verran kuin oma perhe, jolloin se ruuan riittävyys voi tulla ongelmaks.

no ei kai ne vieraat lapset sinne teille ole syömään lähetetty??

Mä olen vaan omasta lapsuudesta tottunut, että meillä kaikki mun lapsikaverit otettiin huomioon. Välillä käytiin syömässä yhdessä mun äidin kanssa tai äiti tilas vaikka kotiin jotain kaverillekin. Musta se vaan kuuluu hyviin tapoihin samalla lailla kun jos meille tulee omia kavereita ruoka-aikaan niin tarjotaan ruokaa.

tapoja on erilaisia. jos perhe on jo omasta takaa iso, niin ei voi olettaa että lämmin ruoka tarjotaan myös jokaikiselle kylään tupsahtavalle kaverillekin. johan siinä sais tarjota joka ilta ylimääräisiä annoksia useampiakin. ja kun ei meillä naapureiden kesken sellaista tapaa ole, niin en mä myöskään miksikään pitopalveluksi rupea tässä arkeni keskellä..
 
Joskus tarjoan, yleensä en edes huoli meille ketään ruoka-aikaan. Menköön kotiinsa syömään, ihan lähellä kuitenkin asuvat.

Toivoisin, etteivät omat lapseni ruokailisi ystäviensä luona, ellei siitä olla erikseen sovittu.
 
en osaa vastata.
Onhan se hyviin tapoihinkuuluvaa, että antaa omastaan muillekin, ja jos teillä on nälkä, tai lapsellanne, niin varmasti sillä kaverillakin on nälkä suunnilleen samoihin aikoihin.

eli olisihan se hyviin tapoihin kuuluvaa ja kohteliasta tarjota muillekin jos itse syö.
MUtta tosiaan ongelmaksi tuo muodostuu niissä tapauksissa, missä lapset ovat aina teillä, ja oma lapsenne ei kutsu itseään kylään kaverilleen (tuntuu nykyään menevän niin että ihmiset kutsuvat itse itsensä kylään). Tosin jos ovat kovin pieniruokaisia ja pieniä vielä, ei sitä ruokaa välttämättä yhden ylimääräisen suun ruokkimisesta kovin paljon kulu,mutta tavat muodostuvat ja kohta se on murrosikä ja teini-ikä, ja silloinkin on sitä ekstraporukkaa, ojka on aina teillä... eli taloudellinenkin kysymys osittain.
 
Joskus tarjoan, joskus en.
Lapsella on eräs kaveri, joka kutsumatta tai kysymättä tulee pöytään siinä missä omatkin :o Valittaa JOKA KERTA, että onpa nälkä ja ettei ole syönyt tänään mitään... Se on niiiin raivostuttavaa!! Meillä on toisinaan taloudellisesti tiukkaa ja ruoka sekä välipalat mitoitettu omalle poppoolle, vituttaa ettei tuon lapsen kotona opeteta käytöstapoja.
Itse pidän huolen, että omani eivät rohmua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen vaan omasta lapsuudesta tottunut, että meillä kaikki mun lapsikaverit otettiin huomioon. Välillä käytiin syömässä yhdessä mun äidin kanssa tai äiti tilas vaikka kotiin jotain kaverillekin. Musta se vaan kuuluu hyviin tapoihin samalla lailla kun jos meille tulee omia kavereita ruoka-aikaan niin tarjotaan ruokaa.
Mun lapsillani on vuosien varrella ollut pari kaveria, joiden vanhemmat halusivat, että heillä perhe syö päivällisen aina yhdessä saman pöydän ääressä. Mikä on mun mielestä pelkästään hyvä asia. Ne kaverit, joiden vanhemmat antoivat luvan syödä meillä, toki meillä myös söivät.

 
Ompa taas vaikeeta ja pakko säätää?? En ymmärrä? Syövät jos syövät ollessaan täällä. Kyllä on lastenkin helpompi tehdä tuttavuuksia jos ei tarvitse aina kaikkea erikseen murehti voikohan ja eiköhän voi jne.. Ei nyky-suomessa ole niin ruuasta pulaa etteikö nyt joka iikan ruokapöytää yksi tai kaksi ylimääräistä suuta silloin tällöin mahtuisi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja METSOLA:
jos meillä on ruokaa niin paljon että kaverillekin riittää niin kysyn haluaako syödä. Usein kyllä tuon pojan parhaan kaverin vastaus on , en mä halua, syön kotona




näin myös meillä
 
Alkuperäinen kirjoittaja Seipääntyöntäjä:
Ennen ruokin kaikki jotka meillä sattuivat ruoka-aikaan roikkumaan, mutta sitten kyllästyin, kun pöydässä oli aina ylimääräisiä. Nykyään kysyn enää parilta tyttöjen ystävältä että syövätkö he, jos sattuvat meillä ruoka-aikaan olemaan. Muut ignooraan. Paitsi jos jompi kumpi lapsistani kysyy että saako ****kin syödä, silloin kyllä lyön ylimääräisen lautasen pöytään.

Miten olet valikoinut juuri pari kaveria, jotka saavat syödä, ja ne joita et huomaa?
onko ne pari rikkaista perheistä vai ovatko perhetuttujen lapsia? vai millä perusteella nuolet juuri heitä ja kohtelet paremmin kuin muiden lapsia?
 

Yhteistyössä