Hei nyt kaivattas asiantuntevia neuvoja, miten kertoa lapselle mummin alkoholismista? Tai siitä miksi mummia ei nähdä juurikaan enää? :(

[Pikku Mii]

Tyttö täyttää kesällä 5vuotta, mummia ollaan nähty viimeksi vähän reilu puoli vuotta sitten. Se asuu samassa kaupungissa ja sen raittiina aikana me nähtiin useita kertoja viikossa, nyt ei enää ollenkaan. Mä vaan kyllästyin lopulta ja päätin että nyt riittää. Mä en kaipaa mun lasteni elämään alkkiksia, niitä oli omassa lapsuudessa tarpeeksi. Ongelma on nyt siinä että kuinka selittää pienelle lapselle miksei käydä enää mummin luona? Ettei tyttö ala "syyttää"mua siitä kun ei enää kyläillä. Haluisin kertoa että mummi on kipeä, mutta se kuulostaa ehkä pelottavalta ja miksei käydä katsomassa mummia jos se on kerran kipeäkin..

Ja joo, jos joku miettii.. mä ikävöin äitiä joka päivä. Mä antaisin todennäkösesti kaiken taas anteeks jos se taas raitistuis. Mutta viina vie ja mä oon päättänyt et me väistytään sen tieltä. Niin kauan mä oon yrittänyt auttaa ja turhaan. Nyt en enää jaksa..

Niin ja siis pointti: tyttö on alkanut kysellä harva se päivä et koska me mentäis mummin luo, kun ei oo pitkään aikaan käyty. Tekee mummille piirrustuksia jne

 

[kokemuksen ääni]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

 

[Pikku Mii]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

Totuuden mä haluisinkin kertoa, mutta miten sen kertoo niin että vajaa 5v ymmärtää? :/

 

[kapo]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

tätä minäki kannatan

 

[deb]

Ei mulla ole kokemusta tuollaisesta, mutta yrittäisin varmaankin selittää asian niinkuin se on. En lähtisi keksimään mitään tarinoita, lapsi on kuitenkin jo aika iso. Ensiksi selittäisin mitä alkoholi on, ja miten sitä nautitaan oikein ja miten sitä nautitaan väärin, ja mitä se voi tehdä ihmiselle. Kaikki tämä on selitettävä lapsen käsityskyvyn vaatimalla tavalla.

 

[kapo]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

Totuuden mä haluisinkin kertoa, mutta miten sen kertoo niin että vajaa 5v ymmärtää? :/

no kerrot sille, esim. että tidäthän ku joskus äiti ja isä ottaa alkoholia ni äidin ja isän käytös menee hassuksi. Mut mummu on juonu sitä jokapäivä ja paljon joten et halua että te menette käymään mummun luono sillon ku se on juonu alkoholia

 

[alkkisuvusta]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

 

[kokemuksen ääni]

Kerro jotenkin niin että viina on myrkkyä mikä tekee ihmisen erilaiseksi kuin tavallisesti. Ettei ole enää oma itsensä

 

[vieras]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

Totuuden mä haluisinkin kertoa, mutta miten sen kertoo niin että vajaa 5v ymmärtää? :/

no kerrot sille, esim. että tidäthän ku joskus äiti ja isä ottaa alkoholia ni äidin ja isän käytös menee hassuksi. Mut mummu on juonu sitä jokapäivä ja paljon joten et halua että te menette käymään mummun luono sillon ku se on juonu alkoholia

wtf? Tää oli varmaan esimerkki siitä miten EI kannata kertoa?

 

[vieras]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

Totuuden mä haluisinkin kertoa, mutta miten sen kertoo niin että vajaa 5v ymmärtää? :/

no kerrot sille, esim. että tidäthän ku joskus äiti ja isä ottaa alkoholia ni äidin ja isän käytös menee hassuksi. Mut mummu on juonu sitä jokapäivä ja paljon joten et halua että te menette käymään mummun luono sillon ku se on juonu alkoholia

No sit se haluaa mummon luo kun mummo on hassu?

 

[no]

miks et vaan sano, etää mummi on sairas ja sen sairauden nimi on alkoholismi. Kyllä se varmaan osaa siitä sitten itse päätellä tai kysellä itselleen tarvitsemansa tiedon. Ja voithan kertoa, että mummi on vähän niinkuin eri iminen silloin kun on sairaus aktiivisena kuin muuten. Että sitten kun mummi on taas oma itsensä niin sitten ollaan tekemisissä. Mutta, sinä ja lääkärit voi auttaa mummia sitten kun mummi itse haluaa apua.

Ei pidä aliarvioida lasten kykyä ymmärtää, se että he ymmärtävät erilailla kuin aikuinen ei aina välttämättä tarkoita etteivät he ymmärrä tai pysty käsittelemään. Kaikki ihmiset käsittelevät elämän pettymyksiä eritavalla, mä nään sen asian niin et sun äitinä on tarkotus tukea ja auttaa tytärtäsi sitten hänen omassa prosesissaan. Tietenkään rehellisyys ei tarkoita että ihan kaikkea pitäisi kertoa ja anna lapsesi muodostaa asiasta oma mielipiteensä, eikö hänellä siihen ole oikeus.

 

[ll]

Ehkä olis parasta kertoa lapsille totuus, että mummilla on ongelmia alkoholin kanssa eikä siksi voi tavata

Totuuden mä haluisinkin kertoa, mutta miten sen kertoo niin että vajaa 5v ymmärtää? :/

no kerrot sille, esim. että tidäthän ku joskus äiti ja isä ottaa alkoholia ni äidin ja isän käytös menee hassuksi. Mut mummu on juonu sitä jokapäivä ja paljon joten et halua että te menette käymään mummun luono sillon ku se on juonu alkoholia

wtf? Tää oli varmaan esimerkki siitä miten EI kannata kertoa?

samaa mieltä, en tolla tavoin lähtis kertomaan.. ei kaikki muutu alkoholista ja toivon ,ettei lapsi viisi vuotiaana tiedä millaisia vanhemmat ovat kännissä

 

[no]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

jos sun mammallas olis tauti nimeltä syöpä niin etkö sanois että sillä on syöpä? nyt siis voi sanoa että mammalla on tauti nimeltä alkoholismi, ei se sen kummempi tauti ole ku dementia, altshaimer, downsyndrooma.

Tsori vaan mut mä en tajua tätä mystyykkii mikä alkoholismin ympärillä pyörii :O

 

[no]

PIKKUMIILLE vielä haluaisin voimia ja haleja toivotella, ei se helppoa ole alkoholiste perheen elämä kun yhden touhut vaikuttaa aika moneen ihmiseen

 

[Pikku Mii]

Juu ei meillä lapsilla ole käsitystä siitä et kun äitin ja isin käytös menee hassuksi :O Enkä myöskään halua sanoa et alkoholi on myrkkyä, koska kuitenkin ne saunaoluset otetaan. Eikä se musta ole myrkkyä oikein nautittuna Mutta hyviä vinkkejä siltä väliltä tuli. Niitä pitää tässä vielä pohdiskella että miten kerron asiat mahdollisimman totuuden mukaisesti ja lapsen tasoisesti. Kiitos!

 

[Emilyn]

Alkoholismia voi olla aika vaikea pienelle lapselle selittää, tosiaan että ymmärtäisi sen eron mikä on siinä että vanhemmat voi ottaa ne saunaoluet ilman että ovat sairaita, toisin kuin mummo. Itse näin äkkisältään keksin vain sen, että sanoisi että mummi on niin sairas ettei sinne voi mennä. Lapsi kyselee.. juu u.. enpä osaa tämän nokkelammin itsekään keksiä, miten sen sairauden selittäisi.

 

[Pikku Mii]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

jos sun mammallas olis tauti nimeltä syöpä niin etkö sanois että sillä on syöpä? nyt siis voi sanoa että mammalla on tauti nimeltä alkoholismi, ei se sen kummempi tauti ole ku dementia, altshaimer, downsyndrooma.

Tsori vaan mut mä en tajua tätä mystyykkii mikä alkoholismin ympärillä pyörii :O

Tässä on vaan se ero et jos kyseessä ois syöpä niin voisin kertoa suurinpiirtein sen mitä lääkärikin.. Muistisairauksistakin ois sinänsä helppo kertoa. Mutta kun ammattilaiset ei osaa oikein muuta kertoo kuin kehottaa tukemaan äitiä sen alkoholismin kanssa, niin senkö mä kerron? Ja kun alkoholismissa on kyse siitä alkoholista joka vie. Jos mä teen siitä "ison pahan" lapseni silmissä niin sehän näkee painajaisia kun joku ottaa esim sen saunakaljan tms.. Se ei vaan oo niin helppoa :/

Mutta kiitos vielä haleista jne, eiköhän tää tästä pikkuhiljaa

 

[ripe]

miks et vaan sano, etää mummi on sairas ja sen sairauden nimi on alkoholismi. Kyllä se varmaan osaa siitä sitten itse päätellä tai kysellä itselleen tarvitsemansa tiedon. Ja voithan kertoa, että mummi on vähän niinkuin eri iminen silloin kun on sairaus aktiivisena kuin muuten. Että sitten kun mummi on taas oma itsensä niin sitten ollaan tekemisissä. Mutta, sinä ja lääkärit voi auttaa mummia sitten kun mummi itse haluaa apua.

Ei pidä aliarvioida lasten kykyä ymmärtää, se että he ymmärtävät erilailla kuin aikuinen ei aina välttämättä tarkoita etteivät he ymmärrä tai pysty käsittelemään. Kaikki ihmiset käsittelevät elämän pettymyksiä eritavalla, mä nään sen asian niin et sun äitinä on tarkotus tukea ja auttaa tytärtäsi sitten hänen omassa prosesissaan. Tietenkään rehellisyys ei tarkoita että ihan kaikkea pitäisi kertoa ja anna lapsesi muodostaa asiasta oma mielipiteensä, eikö hänellä siihen ole oikeus.

Tää kuulostaa parhaimmalta toistaseks, eli anna lapsen itse määrätä tahti... Kerro, että mummilla on tauti nimeltä alkoholismi joka tekee hänet välillä ikäväksi seuraksi. Sitten vastailet kysymyksiin: Miksi? Koska alkoholi vaikuttaa ihmisen käytökseen. Miksi mummi juo? Koska mummi on sairas, eikä osaa olla ilman juur nyt. Milloin mummia saa taas nähdä? Sitten kun mummi on taas opetellut elämään sairautensa kanssa. Tms. Kannattaa etukäteen miettiä perusvastaukset valmiiksi mutta antaa lapsen johdatella keskustelua haluamaansa suuntaan.

Ja just antaa lapsen itse muodostaa omia käsityksiään ja mielipiteitään. Joku lapsi voi olla vihainen mummille, toinen piirtää kauniin kortin ja haluaa, että se postitetaan mummille. Kolmas on ehkä tyytyväinen selitykseen eikä käsittele asiaa näkyvästi.

 

[Pikku Mii]

miks et vaan sano, etää mummi on sairas ja sen sairauden nimi on alkoholismi. Kyllä se varmaan osaa siitä sitten itse päätellä tai kysellä itselleen tarvitsemansa tiedon. Ja voithan kertoa, että mummi on vähän niinkuin eri iminen silloin kun on sairaus aktiivisena kuin muuten. Että sitten kun mummi on taas oma itsensä niin sitten ollaan tekemisissä. Mutta, sinä ja lääkärit voi auttaa mummia sitten kun mummi itse haluaa apua.

Ei pidä aliarvioida lasten kykyä ymmärtää, se että he ymmärtävät erilailla kuin aikuinen ei aina välttämättä tarkoita etteivät he ymmärrä tai pysty käsittelemään. Kaikki ihmiset käsittelevät elämän pettymyksiä eritavalla, mä nään sen asian niin et sun äitinä on tarkotus tukea ja auttaa tytärtäsi sitten hänen omassa prosesissaan. Tietenkään rehellisyys ei tarkoita että ihan kaikkea pitäisi kertoa ja anna lapsesi muodostaa asiasta oma mielipiteensä, eikö hänellä siihen ole oikeus.

Tää kuulostaa parhaimmalta toistaseks, eli anna lapsen itse määrätä tahti... Kerro, että mummilla on tauti nimeltä alkoholismi joka tekee hänet välillä ikäväksi seuraksi. Sitten vastailet kysymyksiin: Miksi? Koska alkoholi vaikuttaa ihmisen käytökseen. Miksi mummi juo? Koska mummi on sairas, eikä osaa olla ilman juur nyt. Milloin mummia saa taas nähdä? Sitten kun mummi on taas opetellut elämään sairautensa kanssa. Tms. Kannattaa etukäteen miettiä perusvastaukset valmiiksi mutta antaa lapsen johdatella keskustelua haluamaansa suuntaan.

Ja just antaa lapsen itse muodostaa omia käsityksiään ja mielipiteitään. Joku lapsi voi olla vihainen mummille, toinen piirtää kauniin kortin ja haluaa, että se postitetaan mummille. Kolmas on ehkä tyytyväinen selitykseen eikä käsittele asiaa näkyvästi.

Kiitos, tippa tuli silmään noista viimeisistä sanoista. Erityisen vaikeaa tästä tekee se että toinen mummi kuoli tytön ollessa 2v..

 

[ff]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

jos sun mammallas olis tauti nimeltä syöpä niin etkö sanois että sillä on syöpä? nyt siis voi sanoa että mammalla on tauti nimeltä alkoholismi, ei se sen kummempi tauti ole ku dementia, altshaimer, downsyndrooma.

Tsori vaan mut mä en tajua tätä mystyykkii mikä alkoholismin ympärillä pyörii :O

Tässä on vaan se ero et jos kyseessä ois syöpä niin voisin kertoa suurinpiirtein sen mitä lääkärikin.. Muistisairauksistakin ois sinänsä helppo kertoa. Mutta kun ammattilaiset ei osaa oikein muuta kertoo kuin kehottaa tukemaan äitiä sen alkoholismin kanssa, niin senkö mä kerron? Ja kun alkoholismissa on kyse siitä alkoholista joka vie. Jos mä teen siitä "ison pahan" lapseni silmissä niin sehän näkee painajaisia kun joku ottaa esim sen saunakaljan tms.. Se ei vaan oo niin helppoa :/

Mutta kiitos vielä haleista jne, eiköhän tää tästä pikkuhiljaa

Jos yrittäisit kertoa jotenkin niin että mummi ei saisi juoda alkoholia, koska tulee siitä kipeäksi mutta koska mummilla on sairaus nimeltä alkoholismi niin mummin tekee mieli juoda liikaa, vaikka se ei ole mummille hyväksi. Että on ihan ok juoda se yksi saunaolut, mutta ei liikaa. Esim. lapsikin saa karkkipäivänä karkkipussin (?), mutta jos söisi rekallisen karkkia niin tulisi paha olo ja kipeäksi. Mummin sairauden takia mummi ei osaa syödä vaan sitä yhtä karkkipussia vaan sairaus pakottaa mummin syömään rekallisen karkkia.

En tiedä kuulostiko tyhmältä..

 

[no]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

jos sun mammallas olis tauti nimeltä syöpä niin etkö sanois että sillä on syöpä? nyt siis voi sanoa että mammalla on tauti nimeltä alkoholismi, ei se sen kummempi tauti ole ku dementia, altshaimer, downsyndrooma.

Tsori vaan mut mä en tajua tätä mystyykkii mikä alkoholismin ympärillä pyörii :O

Tässä on vaan se ero et jos kyseessä ois syöpä niin voisin kertoa suurinpiirtein sen mitä lääkärikin.. Muistisairauksistakin ois sinänsä helppo kertoa. Mutta kun ammattilaiset ei osaa oikein muuta kertoo kuin kehottaa tukemaan äitiä sen alkoholismin kanssa, niin senkö mä kerron? Ja kun alkoholismissa on kyse siitä alkoholista joka vie. Jos mä teen siitä "ison pahan" lapseni silmissä niin sehän näkee painajaisia kun joku ottaa esim sen saunakaljan tms.. Se ei vaan oo niin helppoa :/

Mutta kiitos vielä haleista jne, eiköhän tää tästä pikkuhiljaa

itse seitsemättä vuotta toipuvana alkoholistina voin valaista sinua siitä että alkohollilla ei sinänsä ole tietoisuutta jolla ohjailla ketään. Alkoholistilta puuttuu kyky hallita omaa juomistaan, joka johtaa epäterveeseen käytökseen niin alkoholin nauttisisen kuin monen muunkin elämän osa-aluaan osalta. Terve ihminen kykenee erottamaan oikean ja väärän kytöksen jopa ollessaan alkoholin vaikutuksunalaisena, eikä näin ollen tee ylilyöntejä ja on oman elämänsä herra niinsanoakseni.

 

[Pikku Mii]

Meillä ainakin sisko ja veli kertoivat, että mamma on vähän kipeä, tai että on tauti.. kun lapset kasvoivat, niin kertoivat enemmän ja reilu 10v he huomasivat sen itsekin.. itse en oo vielä kertonut koska lapsi on niin pieni.. mutta sanon varmaan kanssa, että mamma on nyt kipeä, että sillä on tauti jonka vuoksi ei voida mennä. Saattaa kuulostaa rajulta, mutta mun mielestä n5v ei tarvitse tietää mikä on alkoholismi, eikä varmasti edes tajuakkaan.

jos sun mammallas olis tauti nimeltä syöpä niin etkö sanois että sillä on syöpä? nyt siis voi sanoa että mammalla on tauti nimeltä alkoholismi, ei se sen kummempi tauti ole ku dementia, altshaimer, downsyndrooma.

Tsori vaan mut mä en tajua tätä mystyykkii mikä alkoholismin ympärillä pyörii :O

Tässä on vaan se ero et jos kyseessä ois syöpä niin voisin kertoa suurinpiirtein sen mitä lääkärikin.. Muistisairauksistakin ois sinänsä helppo kertoa. Mutta kun ammattilaiset ei osaa oikein muuta kertoo kuin kehottaa tukemaan äitiä sen alkoholismin kanssa, niin senkö mä kerron? Ja kun alkoholismissa on kyse siitä alkoholista joka vie. Jos mä teen siitä "ison pahan" lapseni silmissä niin sehän näkee painajaisia kun joku ottaa esim sen saunakaljan tms.. Se ei vaan oo niin helppoa :/

Mutta kiitos vielä haleista jne, eiköhän tää tästä pikkuhiljaa

itse seitsemättä vuotta toipuvana alkoholistina voin valaista sinua siitä että alkohollilla ei sinänsä ole tietoisuutta jolla ohjailla ketään. Alkoholistilta puuttuu kyky hallita omaa juomistaan, joka johtaa epäterveeseen käytökseen niin alkoholin nauttisisen kuin monen muunkin elämän osa-aluaan osalta. Terve ihminen kykenee erottamaan oikean ja väärän kytöksen jopa ollessaan alkoholin vaikutuksunalaisena, eikä näin ollen tee ylilyöntejä ja on oman elämänsä herra niinsanoakseni.

No joo, mä en ehkä tarkoittanut sitä ihan noin.. Osasit kyllä selittää onkelman hienosti, mutta eipä tuota selitetä vajaa 5veelle.. Ja pakkohan se on myöntää et itsekään ei aina jaksa ymmärtää. Ei kun muistelee omaa lapsuutta, tai kun äiti ei tullut katsomaan mun toista tytärtäni synnytyssairaalaan tai.... Juttuja riittää.. ja selitän itselleni et äiti on sairas, eikä voi sille mitään. Mutta aina ei jaksa..

Mut hienoo, onnittelut raitistumisesta ja tsemppiä jokaiseen päivään

 

[karvatonkoira]

Meillä vähän sama onglema :hug: Mutta me asutaan " onneksi " hieman kauempana äidistäni, että ei voi/ tarvi kovin usein kyläillä.
Meillä on lapset 6v, kohta 3v ja 1v, mä oon sanonu niille että mummilla on muita menoja eikä se ole kotona. Tai sit oon sanonu, että mummi haluaa ottaa kaljaa omien kavereidensa kanssa eikä halua nyt meitä kylään.

Jonkin kerran tehnyt myös niin kun on sovittu joitakin päiviä aiksemmin meidän kyläilystä mummin luo, ja sit kun ollaan oltu kotoa lähdössä suurinpiirtein kaikki autossa istumassa ja kamat mukana, on soitettu että nyt lähdetään ajeleen, on mummi sanonut puhelimessa ympäri känissä, että nyt en kyllä oo vielä kotona tai nyt ei käy, että jos joku toinen päivä tuutte!

Sit kun kuitenkin joskus selvinpäin kun sattuu olemaan, laittaa hyvät ruuat ja on kuin mailman paras mummi ja äiti. Leikkii ja touhuaa lasten kanssa ja on kuin mitään ei olis tapahtunutkaan...itkee ikäväänsä kun ei koskaan näe meitä...tai jos selvinpäin soittaa niin sillon kans ikävöi ja pyytää käymään.

Mutta asutaan 100km päässä, että kovin usein ei tulis muutenkaan käytyä, nyt vielä harvemmin, jonkin kuukauden välein. Äiti on aina äiti on se sit millanen tahansa. Mä oon tullu siihen tulokseen, että mä en voi sitä ihmistä muuttaa vaikka haluaisinkin...on sanottu suoraan juomisesta ja kaikesta, mutta ei voi pakottaa...hoitoonkaan eikä se mitään auta jos ei ole omaa tahtoa lopettaa juomista.
Mä yritän hyväksyä sen edelleen ihmisenä, mun äitinä ja lasten mummina ja hankalana anoppina, vaikka se ottaskin jokapäivä, tai melkein aina.

Onhan tuo meillä joskus ollut 3 yötä ja sekin työn ja tuskan takana. Ekalle päivälle on riittänyt edellisen päivän kunnon känni ja oikee rapula...tokana päivänä on halunnut hieman perhekaljaa aina ruuan kanssa, jos ei ole ollut on suuuttunut ja lähtenyt pois jo toka päivänä. Jos perhekaljaa tai edes pari kaljaa on löytynyt,niin kolmantena päivänä alkaa " vittuileen" ja ilkeilemään ja ylensäkkin sanomaan tosi pahasti kaikesta. Esim mä en tietenkään osaa hoitaa lapsiani oikein ja mieheni on yks paska, että miten mä voin sen kans elää ja olla...yms.
Viimestään kolmantena päiväna on pakko viä pois tai sit pyytää jonkun hakeen...menee hermot äitillä ja itellä...

Ite pärjäis aika hyvin, mut ikävä lapsille aina selitellä kaikkea...miks ei mentykään nyt mummin luo vaikka piti mennä tai miks ei voi mennä yksin mummin luo yöks...ku muutkin menee...

 

[Pikku Mii]

Meillä vähän sama onglema :hug: Mutta me asutaan " onneksi " hieman kauempana äidistäni, että ei voi/ tarvi kovin usein kyläillä.
Meillä on lapset 6v, kohta 3v ja 1v, mä oon sanonu niille että mummilla on muita menoja eikä se ole kotona. Tai sit oon sanonu, että mummi haluaa ottaa kaljaa omien kavereidensa kanssa eikä halua nyt meitä kylään.

Jonkin kerran tehnyt myös niin kun on sovittu joitakin päiviä aiksemmin meidän kyläilystä mummin luo, ja sit kun ollaan oltu kotoa lähdössä suurinpiirtein kaikki autossa istumassa ja kamat mukana, on soitettu että nyt lähdetään ajeleen, on mummi sanonut puhelimessa ympäri känissä, että nyt en kyllä oo vielä kotona tai nyt ei käy, että jos joku toinen päivä tuutte!

Sit kun kuitenkin joskus selvinpäin kun sattuu olemaan, laittaa hyvät ruuat ja on kuin mailman paras mummi ja äiti. Leikkii ja touhuaa lasten kanssa ja on kuin mitään ei olis tapahtunutkaan...itkee ikäväänsä kun ei koskaan näe meitä...tai jos selvinpäin soittaa niin sillon kans ikävöi ja pyytää käymään.

Mutta asutaan 100km päässä, että kovin usein ei tulis muutenkaan käytyä, nyt vielä harvemmin, jonkin kuukauden välein. Äiti on aina äiti on se sit millanen tahansa. Mä oon tullu siihen tulokseen, että mä en voi sitä ihmistä muuttaa vaikka haluaisinkin...on sanottu suoraan juomisesta ja kaikesta, mutta ei voi pakottaa...hoitoonkaan eikä se mitään auta jos ei ole omaa tahtoa lopettaa juomista.
Mä yritän hyväksyä sen edelleen ihmisenä, mun äitinä ja lasten mummina ja hankalana anoppina, vaikka se ottaskin jokapäivä, tai melkein aina.

Onhan tuo meillä joskus ollut 3 yötä ja sekin työn ja tuskan takana. Ekalle päivälle on riittänyt edellisen päivän kunnon känni ja oikee rapula...tokana päivänä on halunnut hieman perhekaljaa aina ruuan kanssa, jos ei ole ollut on suuuttunut ja lähtenyt pois jo toka päivänä. Jos perhekaljaa tai edes pari kaljaa on löytynyt,niin kolmantena päivänä alkaa " vittuileen" ja ilkeilemään ja ylensäkkin sanomaan tosi pahasti kaikesta. Esim mä en tietenkään osaa hoitaa lapsiani oikein ja mieheni on yks paska, että miten mä voin sen kans elää ja olla...yms.
Viimestään kolmantena päiväna on pakko viä pois tai sit pyytää jonkun hakeen...menee hermot äitillä ja itellä...

Ite pärjäis aika hyvin, mut ikävä lapsille aina selitellä kaikkea...miks ei mentykään nyt mummin luo vaikka piti mennä tai miks ei voi mennä yksin mummin luo yöks...ku muutkin menee...

Voi ei, voimia sinnekin! :hug: Ja tuo käytös kuulostaa niin tutulta. Munki äiti on aivan ihana kun jaksaa olla raittiina, mut nyt kännännyt taas noin vuoden.. Se haukkuu mun lasten kasvatusta ja se haukkuu mun miestä jne.. Kai se on vaan kun pitää itse yrittää päteä. Ei vaan mitenkään voi käsittää et ikinä maailmassa ois omille lapsille samanlainen. Kai se on taas kerran vaan se sairaus...