Hitto,en viihdy anoppilassa vaikka haluaisin:/

[höh]

Niin miehen on pakko viettää aikaa anoppilassa metsä/peltotöiden takia todella paljon. minulla ei pahemmin ole omaa vapaa-aikaa ja välillä on hiertänyt se, kun mies tekee kaiken vapaa-ajan töitä.

tiedän olevani tervetullut anoppilaan ja varsinkin mummi on innoissaan lapsenlapsesta.toisaalta lapsenhoidossa varsinaisesti en saa apua, mummilla on paljon omaakin puuhaa (on emäntä joten jatkuvasti leipoo,laittaa ruokaa).paikka sijaitsee todella korvessa,eli lähellä ei ole mitään kahvilaa,kauppaa tms. jonne voi mennä, vieressä menee vain maantie jossa on nopeusrajoitus 100km/h ja muut lenkkeilymaastot on metsäteitä jotka esim nyt täynnä rapaa ja kuraa.

jotenkin tylsistyn anoppilassa heti,enkä voi olla oma itseni...ollaan niin eri tyylisiä ihmisiä anopin kanssa että jutunjuurta on vaikea keksiä.olen ollut siellä nyt joka viikko miehen mukana ja täytyy myöntää että helpotus on suuri kun pääseen taas omaan kotiini.anoppilassa ihmetellään miksen viihdy siellä.

haluaisin viihtyä mutta siellä ei ole esim.telkkaria,nettiä (vain radio jossa anoppi kuuntelee aina Dei-kanavaa),ei kunnollisia lenkkeilymaastoja(ellei halua kiertää maantien vartta),ei ketään samanikäistä, samassa elämäntilanteessa olevaa.. anopin kanssa ei hirveästi ole yhteistä joten aika hiljaisuudessa siellä ollaan vaikka toki yritetään jotain jutella välillä.olenko kamala ihminen jos suosiolla vähennän noita reissuja ja mies menee yksin? meille saa tulla milloin vaan mutta anoppilassa en millään vihdy . tästä ollaan riidelty miehenkin kanssa monet kerrat...

 

[Riikka]

Älä kiusaa itseäsi vaan jää lapsesi kanssa kotiin tai mene "asioille" juuri silloin kun miehesi on menossa sinne. Keksikää lapsesi kanssa jokin harrastus esim. uinti tai jumppa jonne menette.

 

[piina]

Kuulostaa erittäin tutulle. Mäkään en viihdy appivanhempien luona, mua kun ei sielä oteta mihinkään hommiin mukaan ja mä en sielä oikein osaa tehdä mitään omatoimisestikaan. Siinä sitten viikko pari kärvistelen ja yritän leikkiä lastenkanssa kun mieskin on tekemässä millon mitäkin.

 

[ap]

Mua vaan harmittaa kun ei siitä tule mitään, vaikka vuosia olen yrittänyt siellä viihtyä, ottaa tekemistä mukaan (lähinnä jonkun kirjan tms), ja joka kerta suureen ääneen ihmettelevät miksi lähden jo kotiin ennen miestä jne... Tulee tavallaan syyllisyys siitä kun en viihdy vaikka yritän.

 

[-]

up

 

[nauku]

Mua vaan harmittaa kun ei siitä tule mitään, vaikka vuosia olen yrittänyt siellä viihtyä, ottaa tekemistä mukaan (lähinnä jonkun kirjan tms), ja joka kerta suureen ääneen ihmettelevät miksi lähden jo kotiin ennen miestä jne... Tulee tavallaan syyllisyys siitä kun en viihdy vaikka yritän.

Pöh, älä tota nyt murehdi. Me tehdään paljon miehen kanssa niin että esim. mä ja lapset mennään mun suvun luo ja taas hän menee lasten (tai osan lasten kanssa) myös ilman mua.
Käytöntö on varmaan osin pakonsanelema, meillä mies tekee vuorotyötä ja mä päivätyötä, joten jos mentäis yhdessä niin ne ainoat yhteiset vapaa päivät kk menis sitten siihen...

Eli sinuna minä menisin vaan osalla kerroilla mukaan ja muuten jäisin kotiin. Miksi sun pitäiskään siellä viihtyä kun kotonasi, ei se ole sun koti. Ottaisin myös mukaan ns. tekemättömiä töitä (vaikka paperihommia, päiväkirjan, rikkinäisiä leluja yms) joita voisi siellä sitten tehdä.

 

[VIERAS]

Teetkö käsitöitä? Nimittäin jos kutoo esim villapaitaa, sukkia tms niin on anopinkin vaikea sanoa ettei "tee mitään"

Ole sen aikaa kun tuntuu sopivalta, sit lähdet kotiin ja se siitä. Olet ollut ja yrittänyt ja on parempi lähteä ajoissa kun että kaikki on lopuksi kiusaantuneita.

 

[ap]

Kiitos vastauksista! En ole käsityöihmisiä, mutta kotona on kaikenlaista puuhaa, voi lähteä ihmisten ilmoille, siivoilla, sisustaa, katsella telkkarista mitä huvittaa, saunoa milloin haluaa, kutsua ystäviä kylään jne...

Ehkä pitää luovuttaa ja hyväksyä etten viihdy siellä sen enempää, toki kylässä voin käydä mutta monen päivän maratonit siellä aion tästedes jättää väliin. Ei voi pakottaa, eikä pakolla viihtyä.

Kyllä se olemuksesta ja naamasta näkyy etten viihdy, vaikka yritänkin. Päiväreissut miehen kanssa on ok mutta ahdistus alkaa kasvaa kun ollaan öitä ja useita päiviä siellä.

 

[vieras]

Montaa yötä en itsekään kyllä viihtyisi, yksi vielä menee. Et ole outo :heart: tai sit mietä on monia =)

 

[ap]

Montaa yötä en itsekään kyllä viihtyisi, yksi vielä menee. Et ole outo :heart: tai sit mietä on monia =)

Kiva kuulla etten ole ainoa.. olen jotenkin ajatellut että kaikki muut viihtyy hyvin anoppilassa ja viettää aikaa anopin kanssa.