W
white flight
Vieras
Sosiaaliset ongelmat ajavat väkeä karkuun lähiöistä - Kaupunki - Helsingin Sanomat
Hetken mielijohteesta nuoripari Iiris ja Valtteri Aaltonen osti asunnon Helsingin Kannelmäestä. Mielessä väikkyi kuva perheiden täyttämässä lintukodosta.
"Mutta asemalla olivat aina narkomaanit ja neulat läsnä. Oli luontoa, ja olisi viihdytty, mutta pihalla olikin mies kakalla", kertoo lastenhoitajana työskentelevä Iiris Aaltonen.
Kun asuntoon iski putkiremontti, Aaltoset päättivät lähteä Espoon Suurpeltoon nyt vuokralle, sillä Valtteri Aaltosen vielä opiskellessa entistä suurempi asuntolaina oli mahdoton.
Asuinympäristön merkitys asukkaita pois työntävänä voimana näkyy pääkaupunkiseudulla. Jotkin alueet ovat alkaneet asukkaiden silmissä rapistua ja joidenkin asukkaiden sosiaaliset ongelmat kärjistyä niin, että osa väestä muuttaa pois. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Suomessa on ensi kertaa tutkittu laajasti syitä pääkaupunkiseudun ihmisten haluun vaihtaa asuinaluetta. Muuttovirroista kertova artikkeli ilmestyy perjantaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Sen ovat tehneet kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä kaupunkitutkijat Katja Vilkama ja Hanna Dhalmann.
Kurjistuvat alueet ovat tutkimuksen mukaan pääosin seudun itä- ja koillisosissa sekä radanvarsien lähiövyöhykkeillä. Samat alueet erottuvat myös keskimääräistä heikommin pärjääviksi: väestö on muita pienituloisempaa, vähemmän koulutettua ja työllistyy heikommin.
Alueet ovat keskimääräistä kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisempia. Niillä asuu keskivertoa enemmän maahanmuuttajia.
Sirviön perhe muutti vuonna 2010 Helsingin Alppikylään Malmilta, kun kaksostytöt Ronja, 4, ja Inari, 4, olivat syntyneet.
"Halusimme pysyä tällä suunnalla, mutta Malmin asemanseutu hirvitti. Se oli minusta turvaton", kuvaa äiti Minna Sirviö.
Malmin arjessa Sirviö kertoo törmänneensä huumekauppaan, ja aseman ohi kulkiessa näki liian usein poliisin työssään. Asemaa ei voinut välttää, koska palvelut olivat sen ympärillä.
"Kävi rankaksi, kun kauppareissulla näki päihtyneitä äitejä ja isiä pienten lastensa kanssa. Tuli mieleen, että jossain vaiheessa omat tytöt näkevät, kun kaveri tulee päihtyneen äitinsä kanssa vastaan", nuoriso-ohjaajana työskentelevä Sirviö miettii.
Tutkimuksen mukaan ympäristön sosiaalisten ongelmien ohella maahanmuuttajien määrä on pois lähteville yleinen syy vaihtaa maahanmuuttovaltainen alue toiseen asuinalueeseen. Maahanmuuttajavaltaisiksi nimettiin alueet, joiden asukkaista vähintään 11 prosenttia on maahanmuuttajia.
Yli viidennes maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneista kertoi muuttosyyn olevan halu päästä toiselle asuinalueelle. Muilta alueilta muuttaneiden luku on kahdeksan prosenttia.
Liki joka viides maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneista kertoi, ettei pidä aiemmasta asuinalueesta.
Muilta alueilta muuttaneissa osuus on kuusi prosenttia. Näillä alueilla muutto johtuu ennen kaikkea siitä, ettei ole sopivaa asuntoa, liikenneyhteydet ovat huonoja ja puistoja liian vähän.
Vantaan Hakunila on yksi seudun maahanmuuttajavaltaisimmista alueista. Siellä asui liki kolme vuosikymmentä myyntipäällikkö Johanna Hokkanen.
"Hakunilan ongelmat ovat päihteiden käytössä, eivät maahanmuuttajissa. On työttömiä ja sosiaalisia ongelmia, vaikka suurin osa onkin tavallista väkeä", Hokkanen sanoo.
Vuosi sitten Hokkanen muutti omistusasuntoon rakenteilla olevaan Leinelään. Hän kyllästyi menoon Hakunilan ostarilla: se oli "rähjäinen ja tympeä, ja jengi roikkui tupakalla pubien edessä". Leinelä on rauhallinen välillä palvelut tuntuvat olevan vähän liiankin kaukana.
Hokkasen asunnon osti srilankalainen perhe. Naapuriasunto oli mennyt turkkilaisperheelle ja edellinen asuntokauppa oli virolaisen perheen kanssa.
"Onko niin, että maahanmuuttajat kansoittavat vanhat lähiöt? Ei siitä minusta ole ollut vahinkoa Hakunilalle."
Kokemukset ja mielikuvat alueiden tulevaisuudesta voivat tutkijoiden mukaan ohjata muuttoa jopa enemmän kuin se, mitä asuinalueilla todella tapahtuu.
Vilkkaana jatkuva maahanmuutto on tutkimuksen mukaan nopeuttanut alueiden eriytymistä. Valikoiva muutto on myös syventämässä asuinalueiden eroja.
Leimojen iskostuminen joihinkin alueisiin närästää Johanna Hokkasta.
"Hakunila on nukkumalähiö. Välillä ei parvekkeelta katsoessa liikkunut ulkona ketään. Mietin, että tämäkö on hurja Hakunila."
Nuorten perheiden pitäisi Johanna Hokkasen mukaan tarttua vanhoihin lähiöihin ja kansoittaa ne.
"Heillä olisi varaa muita alueita edullisempiin asuntoihin. Sillä tavalla mainekin muuttuisi."
Katja Kuokkanen HS
SUURPELTO/SUURMETSÄ/KOIVUKYLÄ
Päivitetty 25.10.2013 8:39:28
Hetken mielijohteesta nuoripari Iiris ja Valtteri Aaltonen osti asunnon Helsingin Kannelmäestä. Mielessä väikkyi kuva perheiden täyttämässä lintukodosta.
"Mutta asemalla olivat aina narkomaanit ja neulat läsnä. Oli luontoa, ja olisi viihdytty, mutta pihalla olikin mies kakalla", kertoo lastenhoitajana työskentelevä Iiris Aaltonen.
Kun asuntoon iski putkiremontti, Aaltoset päättivät lähteä Espoon Suurpeltoon nyt vuokralle, sillä Valtteri Aaltosen vielä opiskellessa entistä suurempi asuntolaina oli mahdoton.
Asuinympäristön merkitys asukkaita pois työntävänä voimana näkyy pääkaupunkiseudulla. Jotkin alueet ovat alkaneet asukkaiden silmissä rapistua ja joidenkin asukkaiden sosiaaliset ongelmat kärjistyä niin, että osa väestä muuttaa pois. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Suomessa on ensi kertaa tutkittu laajasti syitä pääkaupunkiseudun ihmisten haluun vaihtaa asuinaluetta. Muuttovirroista kertova artikkeli ilmestyy perjantaina Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Sen ovat tehneet kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä kaupunkitutkijat Katja Vilkama ja Hanna Dhalmann.
Kurjistuvat alueet ovat tutkimuksen mukaan pääosin seudun itä- ja koillisosissa sekä radanvarsien lähiövyöhykkeillä. Samat alueet erottuvat myös keskimääräistä heikommin pärjääviksi: väestö on muita pienituloisempaa, vähemmän koulutettua ja työllistyy heikommin.
Alueet ovat keskimääräistä kerrostalo- ja vuokra-asuntovaltaisempia. Niillä asuu keskivertoa enemmän maahanmuuttajia.
Sirviön perhe muutti vuonna 2010 Helsingin Alppikylään Malmilta, kun kaksostytöt Ronja, 4, ja Inari, 4, olivat syntyneet.
"Halusimme pysyä tällä suunnalla, mutta Malmin asemanseutu hirvitti. Se oli minusta turvaton", kuvaa äiti Minna Sirviö.
Malmin arjessa Sirviö kertoo törmänneensä huumekauppaan, ja aseman ohi kulkiessa näki liian usein poliisin työssään. Asemaa ei voinut välttää, koska palvelut olivat sen ympärillä.
"Kävi rankaksi, kun kauppareissulla näki päihtyneitä äitejä ja isiä pienten lastensa kanssa. Tuli mieleen, että jossain vaiheessa omat tytöt näkevät, kun kaveri tulee päihtyneen äitinsä kanssa vastaan", nuoriso-ohjaajana työskentelevä Sirviö miettii.
Tutkimuksen mukaan ympäristön sosiaalisten ongelmien ohella maahanmuuttajien määrä on pois lähteville yleinen syy vaihtaa maahanmuuttovaltainen alue toiseen asuinalueeseen. Maahanmuuttajavaltaisiksi nimettiin alueet, joiden asukkaista vähintään 11 prosenttia on maahanmuuttajia.
Yli viidennes maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneista kertoi muuttosyyn olevan halu päästä toiselle asuinalueelle. Muilta alueilta muuttaneiden luku on kahdeksan prosenttia.
Liki joka viides maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneista kertoi, ettei pidä aiemmasta asuinalueesta.
Muilta alueilta muuttaneissa osuus on kuusi prosenttia. Näillä alueilla muutto johtuu ennen kaikkea siitä, ettei ole sopivaa asuntoa, liikenneyhteydet ovat huonoja ja puistoja liian vähän.
Vantaan Hakunila on yksi seudun maahanmuuttajavaltaisimmista alueista. Siellä asui liki kolme vuosikymmentä myyntipäällikkö Johanna Hokkanen.
"Hakunilan ongelmat ovat päihteiden käytössä, eivät maahanmuuttajissa. On työttömiä ja sosiaalisia ongelmia, vaikka suurin osa onkin tavallista väkeä", Hokkanen sanoo.
Vuosi sitten Hokkanen muutti omistusasuntoon rakenteilla olevaan Leinelään. Hän kyllästyi menoon Hakunilan ostarilla: se oli "rähjäinen ja tympeä, ja jengi roikkui tupakalla pubien edessä". Leinelä on rauhallinen välillä palvelut tuntuvat olevan vähän liiankin kaukana.
Hokkasen asunnon osti srilankalainen perhe. Naapuriasunto oli mennyt turkkilaisperheelle ja edellinen asuntokauppa oli virolaisen perheen kanssa.
"Onko niin, että maahanmuuttajat kansoittavat vanhat lähiöt? Ei siitä minusta ole ollut vahinkoa Hakunilalle."
Kokemukset ja mielikuvat alueiden tulevaisuudesta voivat tutkijoiden mukaan ohjata muuttoa jopa enemmän kuin se, mitä asuinalueilla todella tapahtuu.
Vilkkaana jatkuva maahanmuutto on tutkimuksen mukaan nopeuttanut alueiden eriytymistä. Valikoiva muutto on myös syventämässä asuinalueiden eroja.
Leimojen iskostuminen joihinkin alueisiin närästää Johanna Hokkasta.
"Hakunila on nukkumalähiö. Välillä ei parvekkeelta katsoessa liikkunut ulkona ketään. Mietin, että tämäkö on hurja Hakunila."
Nuorten perheiden pitäisi Johanna Hokkasen mukaan tarttua vanhoihin lähiöihin ja kansoittaa ne.
"Heillä olisi varaa muita alueita edullisempiin asuntoihin. Sillä tavalla mainekin muuttuisi."
Katja Kuokkanen HS
SUURPELTO/SUURMETSÄ/KOIVUKYLÄ
Päivitetty 25.10.2013 8:39:28
ei ainakaan laadukasta :kieh:
