Huhtikuiset

[Jenni]

Moikka!
Täällä ei mitään kummempaa.
Tyttö on jo yöunilla,mies kattoo tv:tä ja mä aattelin tulla nopsaan kattoon teitä =)

Kati3,oot ihan oikeessa,että ei kannata välittää muiden mielipiteistä.
No,mä/me ollaan ainakin tosi onnellisia tulevasta muutosta ja odotetaan sitä jo innolla(aamukampa tehty,heh,no ei ihan)

Meillä kans harrastetaan tota pyyhkeelle kakkimista,tänäänkin kahteen otteeseen =)
Piti tossa viä illalla pestä pyykkiä,suurinosa pyyhkeitä...

Mutta meen tästä ukon kainaloon!

 

[Late]

Heippa!

Oon kyllä lueskellut teidän viestejä ja tänään olis pitänyt ilmoittaa kilonsakin. Teen sen huomenna.

Me päädyttiin eroon.

Ensi viikonloppuna olis tarkoitus pojan kanssa muuttaa. (Ei siis vielä nyt...) Samalla vaihtuu myös paikkakunta. En osaa muuta sanoa, kuin että ihan sekava olo ja oon mielettömän väsynyt.
Poika nukkunut huonosti rokotuksen jälkeen ja sit kun nukkuu niin mä en sa tältä stressiltäni unta.
Ukko kuorsaa välillä niin että poikakin herää. Eipä ole olotilassa kehumista.

Ehkäpä huomenna enemmän...
Tuleva YH-Late & Eemu

 

[Kata]

Nopeesti tulin kattelee kuulumisia kun aamupuuro porisee hellalla.

Voi Late, paljon voimia sulle! Varmasti raskasta mutta ihan varmasti pärjäätte!

Mulla ei ihan vielä riitä itsekuri tuohon laihdutukseen, ehkä tässä vielä joku päivä...

Meillä taas korvatulehdusta, antibiotti taas vaihdettu ja nyt on varattu pojalle korvien tuubitus tän kuun loppuun. Korvalääkäri meinas, että turha syöttää huimia määriä antibiotteja jos tuubit kuitenkin auttaisivat. Oon kyllä vähän hermona nukutuksesta sun muusta mitä tossa operaatiossa sitte tapahtuukaan. Tosin, yleisiähän ne on ja tuon lääkärin pitäis olla Turun ykkönen alallaan...

Viikonlopun jatkoja kaikille!

 

[Tuisku]

Lauantaita!

Mua ottaa tällähetkellä niin paljon päähän, että tuntuu kun kuuppa räjähtäisi! Sen lisäksi, että ukko käy töissä ja koulussa, eli ei oo koskaan kotona ni nyt se lähti isänsä kanssa mökille vklopuksi. Se oli siellä viime vklopunkin. Eihän ne mene sinne juhlimaan vaan kaatamaan puita, mutta se ei tajua sitä, että mä en pääse täältä himasta mihinkään. En oo nähny kavereitani ikuisuuksiin ja alkaa tuntumaan siltä että oon ihan totaalisesti erakoitunut tästä koko yhteiskunnasta! Eilen illalla se alko mäkättää mulle siitä että puen lapset liian lämpimästi ja että niille tulee kuuma. Miten se ees kehtaa!!? Kuka niitten lasten kanssa on 24/7 kokoajan...Voi v***u! AAAARRRRGGG!!!

Joo..En muista oonko kertonu meijän 5kk neuvola käynnistä?? Mutta piikit saatiin ja ei pojat ees kauheesti huutaneet. Joonan mitat on 68cm/7200g ja Elias 67cm/7020g. Kaikki ok.

Jos mä lähtisin tästä vaikka kaupungille kärryttelemään etten ihan lopullisesti sekoa!

Latelle paljon voimia ja jaksamista! Kaikki kääntyy varmasti parhain päin=)
Hyvää vkloppua kaikille!

 

[st]

Heips!
Oon kirjaston tietokoneella,ku oma on rikki.
Tässä meiän pojan 4kk mitat 8300g ja 68 cm.
Kaikki oli ok lääkärin tarkastuksessa.Pissas lääkärin päälle
Alan nyt lukee teiän kuulumisia.

 

[Late]

Oon koko yön pyörinyt sängyssä, en oo pystynyt oikein nukkuun. Mies lähti aamuvuoroon. Nukkui sohvalla yön. Jos sai nukuttua...

Mulla on niin kauhea olo, et toivoisin kuolevani. Millainen äiti vie lapseltaan isän? Ja lapsen isältä? Mä tiedän järjellä ajatellen, ettei meidän suhteesta tuu mitään, mut miks nää tunteet on toista mieltä. Tekis niin mieli jatkaa pojan takia(sitä mieskin anelee), mutta tiedän, ettei se ole oikein.
Mies itki koko illan eilen ja pyysi vielä mahdollisuutta. Se yritti selittää, et kaikki muuttuu hyväksi vielä. Että on pitänyt mua itsestäänselvyytenä ja ettei olla tosissaan yritetty selvittää ongelmia. Oon yrittänyt lähes päivittäin saada keskustelua meidän asioista, mutta turhaan...

Se on ilmeisesti kärsinyt testosteronin puutteesta (ehkäpä parikin vuotta, selittäisi meidän lapsensaantivaikeuden...) ja saa kohta tulokset. Se kyllä selittää monet ongelmat, juuri tän ärtyisyyden, väsymyksen ja seksin puutteen. Koitin sille vaan selittää, että entäs jos ei se hoito muutakaan näitä meidän ongelmia, et liikaa luotetaan siihen... Sit oltais vielä pahemmassa kriisissä.

Onko teistä kukaan eronnut?

Mies itki sitäkin, että nyt poikaa riepotellaan ympäriinsä ja onhan se tosi pieni näihin tapaamisiin. Tullaan vielä asumaan eri paikkakunnilla. Kumpa mä tietäisin mitä tehdä!
Kauheaahan se olisi jos multa vaadittais eroa Eemusta, et saisin tavata vain tiettyinä aikoina. Mitä äitiyttä se olisi? En mä pysty jättämään poikaa miehellekään.

Hirveää oli kuunnella, kun mies sanoi että mä olin suunnitellut tän alusta asti. Saan vaan lapsen ja häivyn. Tää ei kuitenkaan oo totta. Olisin toivonut meidän elävän perheenä (oon ite kasvanut ilman isää)... Viime kuussa siltä loppui säännöllinen työ ja nyt mekin vielä lähdetään. Miten mä voin olla tälläinen hirviö? Miten mä voin olla näin itsekäs? Miten mä voin riistää noi kaksi miestä toisiltaan?

Mä tosiaan pelkään, että tää kaikki on mulle liikaa. Selviänkö tästä yhtenä kappaleena?
Onneksi tää ei ole mun eka pitkä suhde, tosin pisin kylläkin, et tiän tän alun olevan täyttä tuskaa. Kyllähän se ajan myötä helpottaa. Viime erossa ei ollut kyse lapsista, että siinä mielessä tää on eri juttu. Nythän exänsä kanssa ollaan tekemisissä pakostakin viikoittain. Silloin sitä yritti parhaansa mukaan vältellä.

En mä tiä, eikä tää miettimisestä helpotu. Jos teillä kellään mitään kokemusta aiheesta, please, kirjoittakaa. Näillä näkymin torstaina joudun hyvästelemään teidät. : (
Valitettavasti mulla ei ole varaa ostaa konetta. Tietenkin voin käydä silloin tällöin kirjastossa katsomassa teitä.

Pakko mennä yrittämään unta kuitenkin...

Ehkäpä tuli kuitenkin vähän parempi olo, kun kirjoitti ajatuksiaan. Enpähän itke enää hysteerisesti niin kuin vielä vartti sitten...

 

[Tuisku]

Huomenta late!

Mieti asioita itsesi kannalta. Rakastatko sä miestäsi? Jos nuo testosteronihoidot auttaisivat, korjaantuisivatko teijän parisuhteen ongelmat sen myötä? Vai onko kyse jostain muusta? Haluatko sä yrittää vielä ja katsoa jos ne asiat siitä korjaantuisivat? Vai ootko ehdottomasti sitä mieltä, ettei mikään enää auta? Kiinnostaako sun mies ihmisenä vai vaan isänä?

Lapsi vaistoaa enemmän asioita kun voidaan kuvitellakkaan. Huonossa parisuhteessa elävät vanhemmat eivät pysty täydellisesti peittelemään onnettomuuttaan, vaan lapsi vaistoaa sen jollaintapaa.

Itsekäs sä et missään nimessä ole!

Jutelkaa, jutelkaa ja jutelkaa!

Voimia!

 

[Mimosa73]

Hyvää sunnuntaiaamua!
Tuli ihan paha mieli kun luin Laten ajatuksia. Toivotan teille onnea matkaan päädyittepä sitten eroon tai jatkoon, molemmat on varmasti omalla tavallaan yhtä vaikeita ratkaisuja. Kannattaa kuitenkin ajatella että mikä on lapsen kannalta paras ratkaisu. Riitaisassa suhteessa lapsien ei ole hyvä olla mutta olishan se hyvä että olis molemmat vanhemmat kotona.

Itse olen eronnut pojan isästä. Tosin hän oli se joka pisti lusikat jakoon, mutta ero kuin ero. Onneksi meillä oli voimia pitää välit kunnossa pojan takia vaikka voin sanoa että olin todella masentunut enkä toivo sitä kenellekkään. Nyt on kaikki onneksi ohi kun aikaa on kulunut jo kahdeksan vuotta. Voin sanoa että ajan kanssa tuska vähenee. Ja pojalla ja isällään on hyvät ja terveet välit. Meidän poika oli 1,2 vuotias kun erottiin ja sopeutui tilanteeseen todella hyvin. Olen saanut kyllä selitellä moneen kertaan että ollaan oltu isänsä kanssa joskus yhdessä että niin hän sai alkunsa, sitä oli niin vaikea käsittää.

Ihana laihdutuskuuri!!! Nauroin ääneen sitä lukiessani, mitä en usein tee. En varmaan tohdi kuitenkaan kokeilla, olis siinä tosiaan lääkärille selittämistä...

Noista kakkahommistakin, meillä on tapana lähteä aina kylään kakkimaan. Se on sääntö mistä ei ole poikkeusta. Joten aina kun on vaikeuksia sillä alueella niin ei muuta kuin kyläilemään niin johan lähtee! Ei tarvita edes luumusosetta.

Meillä on kamala kuorsausongelma. Ukko kuorsaa niin kamalasti että en saa nukuttua. Tyttö ei ole aina moksiskaan paitsi nukahtaessaan ja aamupuolella kun uni on herkässä. Isäntä on joutunut evakkoon sohvalle ja pääsee sänkyyn vasta kun herätään tytön kanssa. Sanoin kyllä että tämä ratkaisu ei ole hyvä koska haluaisin nukkua mieheni vieressä (vaikkakin tyttö on siinä välissä). Lupasi mennä lääkäriin saa nähdä milloin sekin ihme tapahtuu. Varmaan sitten kun selkä sanoo sopimuksen irti sohvalla nukkumisesta. Seksielämä on kokenut kovan kolauksen, voin laskea yhden käden sormilla ne kerrat kun ollaan sekstailtu tytön syntymän jälkeen, ei ole haluja. Mites teillä muilla on sillä saralla lähtenyt menemään?

Jaha, pitää lähteä katsomaan joko isä ja tytär kohta heräilee niin saa lisää aamukahvia.

 

[zuz]

voi Late, tulipa paha mieli kun luin viestisi. Se on totta, että vain sinä tiedät mikä on paras tapa toimia. Sen verran kuitenkin sanoisin, että mieti asiaa todella pitkään ja hartaasti ja yrittäkää puhua asiasta keskenänne. Itse olen kokenut avioeron, joten tiedän että yhtä h...ttiä se aika on. Tsemppiä!!!

 

[Jenni]

Moikka,oltiin tiputtu toiselle sivulle,joten nostellaan ja kertoillaan kuulumisia!

Latelle ensiksi,että voimia ja jaksamista!
Tilanteesi on varmasti tosi vaikea,kun tarvitsee ajatella montaa osa-puolta,mutta niin kuin muutkin on sanonut,että mieti tarkkaan ja anna asialle aikaa.
Asioilla on tapana järjestyä!
Käythän kertomassa kuulumisia meille,vaikka sitten kirjaston tietokoneelta,ethän hylkää meitä!!!!?

Mutta,mä oon täällä niin touhuissani jo sen muuton kanssa,tekis mieli jo kauheesti pakkailla,mutta kun muuttoon on kuitenkin vielä 2kk niin eiköhän tässä kerkeä vielä kyllästymiseen saakka pakkailla.
Ja tietenkin pakkaan laatikon pohjaan jotain tosi tärkeetä...
Muutto kortitkin oon jo kirjottanut,mutta en viitti vielä postiin laittaa,sen verran taikauskoinen,että entä jos jotain sattuu...
Meinaan asia-kirjojen kirjotus meillä on lokakuun alussa.

Muuten arki on sujunut mukavasti,tyttö on ollut tyytyväinen ja iloinen...ja kova kakkaamaan =)
1-3krt tulee lörät housuun...tai pyyhkeeseen =)
Yötkin on sujunut aika hyvin,21 maissa nukkumaan,muutama tutin kadotus,3-4 maissa eka syöttö ja siitä 7-8 ja noustaan.
Tähän oon tosi tyytyväinen,koska kuukausi takaperin olin niin poikki noista öistä,kun ei meinannu millään sujua.

Semmonen kyllä painaa mieltä (ihme) että miten saan tytön innostuun noista kiinteistä?????
Ei sitten millään suostu syömään mitään...

Nyt tuli kaveri kylään,joten moi!

 

[Kaura]

Voi Late, koita jaksaa, tiedän miltä tuntuu. me oltiin saman kriisin edessä jo odotusaikana, mut me jäätiin saman katon alle. tykättiin silti toisistamme, vaik kaikki tuntuu vieläkin mättävän välillä. eli se on tärkeintä voitko vielä sanoo rakastavasi vaikka kaik olis päin helvettiä. mut jokainen omalla sydämellä ja järjellä.

Vanhempani oli kylässä ja toivat hilloja yms. nam! poikaahan ne kattomaan tulivat, eivät näen kuin kerran kuussa. asuvat niin kaukana.

Meillä yöt on menny ihan helvetillisiksi. Viime yönä herättii tasan tunnin välein ja aina itkulla. Hyssyttelyt ei pal auta. viimenen konsti on lykätä tissi suuhun, johon syö jotain ja nukahtaa. lopetan koht mokomat kiinteet, kun siitä alkoi tää rumba. Aattelikin palata vaan perunaan ja luumusoseeseen. Banaanista maha kovalle, porkkanasta näpyt, kukkakaali pierettää oman varpaani löin, niin nyt linkataan, kankus on kipee patti....

eli semmosta valitusta ) paino tosin on tainnu tippua 1/2kg positiivisesti ajateltuna!

Viikonalkua, nautitaan syysauringosta!

 

[Heili]

Ja taas kävi näin eli viesti katosi jonnekin, kun olin sitä lähettämässä. Tietääkö joku miten näitä viestejä vois tallentaa ennen kuin sen lähettää, jos vaikka sattuu ettei heti onnistu ekalla kerralla?

Nyt en jäksa kirjoittaa samoja lurituksia uudestaan, kun oon muutenkin niin hidas näppäileen...

Mutta tärkeimpänä kuitenkin PALJON tsemppiä Late sulle! Toivottavasti käyt kuitenkin välillä kirjoittelemassa kuulumisia!

Viime yö meni meillä ihan plörinäksi. Meitin kiimainen kissa herätti koko porukan mouruamisellaan siinä viiden aikaan eikä isi ja äiti saaneet nukuttua enää sen jälkeen. Onneksi Vilma kuitenkin torkkui hetken!

Eikä soseiden syöntikään mitenkään loisteliaasti sujunut. Vilmaa ei kiinnostanut ja pärisytteli vaan soseet äipän naamalle ja potki lusikkaa. Vieressä kissa tarjosi takamustaan ja mourusi. Huumorilla näistä onneksi kuitenkin selvitään! Pitäisi olla onnellinen, että näin pienet asiat vain menevät pieleen.

Ootteko muuten huomanneet, että nyt kun ootte itsekin äitejä, kaikki lapsia koskevat traagiset tai surulliset uutiset saavat enemmän herkistymään? Katselin tuossa yksi ilta BBC:lta dokumenttia, jossa lapset kertoivat kokemuksistaan koulullaan Beslanissa ja itkin ihan hulluna. Yhtäkkiä valtasi sellainen pelko, että entä jos en pystykään suojelemaan Vilmaa kaikilta vaaroilta ja että kyllä olenkin synnyttänyt lapseni julmaan maailmaan. Toivottavasti musta ei kuitenkaan tule ylisuojelevaa äitiä, koska eihän sekään ole hyväksi.

Mutta nyt iltavelliä lämmittämään. Leppoisaa maanantai-iltaa kaikille!!

t. Heli ja Vilma

p.s. Paino oli tippunut viikossa 1,4 kg, nyt siis 70,6kg. Vielä pitäisi tuskailla reilu kymmenen pois!

 

[Kati3]

en ehtiny lukea kaikkia viestejäkään, mutta ajattelin vastata nyt ekana Late sulle. katon huomenna sit mitä muille kuuluu..=)

eli mä oon eronnu myös - kahdesti. mun esikoinen oli sillon ekalla kerralla 1v8kk.
siitä on nyt 6 v aikaa.. muistan sen, että mä meinasin perua koko jutun monta kertaa. ihan samanlaisia ajatuksia oli kun sullakin, että miten voin erottaa isän ja lapsen. mutta kun itseäkin pitää ajatella, jokaisella on vain yksi elämä ja oikeus elää se onnellisena! mä päätin silloin, että viikko eron jälkeen (kun oon nukkunu jo muualla) tarkastelen tilannetta uudelleen. jos silloin tuntuu vielä, että pitäis jatkaa, niin sit juttelen ukon kans ja katotaan. ei tuntunu. ekan yön jälkeen oli niin helpottunu olo, että olin varma että olin tehnyt oikean ratkaisun.
toisen kerran erotessani mietin, että millaisen elämän tarjoan lapselleni kun en tunnu löytävän sitä pysyvää ja kestävää parisuhdetta, jossa olis kaikki kunnossa.
nyt mulla on ihana uusioperhe. en vaihtaisi pois. ja kun jälkikäteen mietin - olen tosi tyytyväinen etten jäänyt vain lapsen takia ensimmäiseen suhteeseen tytön isän kanssa. nyt olen oikeasti onnellinen.

toivotan sulle kaikkea hyvää, siellä tunnelin päässä on valo - jaksat vain sinne saakka!! ja käy nyt edes kirjastossa koneella joskus, että kuullaan mitä sulle kuuluu!!

 

[Mari]

Hei!

Late, yritä jaksaa, ja varmasti elämä menee eteenpäin kun on se ihana pieni mukula siinä mukana. En osaa oikein muuta sanoa kuin että puhukaa, ja puhukaa vielä kerran. Meillä oli tilanne päällä silloin kun vanhemmat lapset oli puoli vuotta ja 1,3 v. Tilanne ratkesi näin päin että ollaan vieläkin yhdessä, välillä onnellisesti välillä ei. Mutta sinä päätät ja varmasti osaat tehdä sellaisen ratkaisun mikä tuntuu parhaalta.

Tänään on ollut oikein kärttypäivä taas, mutta kun kurkkasin suuhun, niin toista hammasta sieltä pukkaa, eli ei ihme vaikka vähän on levoton olo.
No, nyt saatiin lämpimäksi ja puhtaaksi vihdoin ja viimein meidän uima-allas, ja sekös oli riemun paikka. Tuukka oli alkuun tosi hämillään, mutta hetken päästä ei riemulla ollut rajoja.
Kun sais itsestäänkin irti että tekis joka päivä kunnon vesijumpan mutta kun ei sinne altaaseen tule mentyä.

Itse pääsin tänään osteopaatin käsittelyyn, voi mikä autuus, ja ens viikolla uudestaan, on paikat kyllä tosi lukossa, ja käsi välillä niin kipee ettei saa nukuttua.

No nyt nukkumaan! Toivotaan vielä aurinkoisia päiviä!

 

[Kati3]

heipsan! meillä on nyt räkätauti voitettu, vielä aamuyöstä tais pikkasen nenä rohista, mutta nyt jo pari päivää on maistunu ruokakin hyvin. melkein paremmin kun ennen tautia.
meillä oli kans sitä, että sose ei meinannu kelvata - ei sit millään. mä harvensin ruokailuja ja muutenkin hieman muutin sitä mitäeli aamulla syödään vain velliä (oli ennen puuroa/hedelmäsosetta), sit meneekin lounaalla pilttipurkillinen sosetta. välipalalla ei ole kuin maitoa niin taas menee päivällisellä pilttipurkillinen sosetta. eikä tarvi taistella, vaan suu aukeaa kiltisti ja reippaasti koko syönnin ajan. on ehtinyt tulla oikeasti nälkä.

Koita nyt Jenni pysyä housuissas sen muuton kanssa, ehdit tuskailla vielä moneen kertaan sitä tavaroiden puljausta ja sitä että just se tarpeellinen on jossain laatikossa, muttei vaan tiedä missä (nimim. 9 v aikana 8 krt muuttanut... =)
tuli muuten yks niksivinkki mieleen, kirjota laatikon päälle aina mihin huoneeseen se aiotaan purkaa - näin voi muuttokuormaa purkaessa viedä oikeat laatikot suoraan oikeaan huoneeseen.

Heili kyseli miten voi viestin kopioida ennen lähetystä, jos joku meneekin pieleen.. voit ikäänkuin noukkia tekstin tietokoneen leikepöydälle niin, että maalaat koko tekstin ja sit painat CTRL+C. jos sit täytyykin viesti ""kirjoittaa"" uudelleen, avaat vain uuden viestin kirjoituksen, pistät kursorin viestikenttään ja painat CTRL+V. ja se on siinä.
tällä samalla systeemillä pystyy muuten lisään omaan viestiin ton ""synttärilistan"" (moni on muistaakseni sanonu, ettei sitä osaa tehdä), eli maalaa vain alueen jonka haluaa kopioida ja sit nuo näppäinyhdistelmät käyttöön ja sen jälkeen kopioitua tekstiä voi vielä muokata (eli lisätä omat tiedot listaan) viestikentässä ennen lähetystä.

aika paljon on muuten ollu juttua tosta seksielämästä (tai pikemminkin sen puutteesta).. Mimosa kyseli miten muilla. no, meillä on se puoli kunnossa. ehkei sitä harrasteta ihan niin usein kuin ennen vauvaa (ei siis enää ihan joka päivä=), johtuu kai siitä että vihdoin kun kaikki lapset (eniten venyy noilla 5 kk ja 11v muksuilla nuo illat) on nukkumassa niin itse ollaan monesti jo väsyneitä. mut ihan tyytyväisiä ollaan näin. musta olis tosi kurja jos seksielämä ei toimis, se on mulle(kin) aikas tärkeä juttu. kun muuten meillä elämä pyörii tosi paljon lasten kans, niin silloin mä saan hetken olla nainen ja ""unohtaa"" olevani äiti... onpas hullusti sanottu, mut kai te ymmärrätte...=)

meillä tehtiin muuten läpimurto ton kylpyhomman kans. en nyt muista joko mä oon kertonu tästä (antakaa anteeks jos dementia vaivaa), mut oon niin iloinen että hehkutan siitä huolimatta. eli meiän neiti ei ole viihtynyt kylvyssä. sauna on ok, samoin suihku. mut amme ei.. no, laitoin sit ammeeseen sellasen liukuestekumin pohjalle ja pimun istumaan ""ihan itse"" sinne ammeeseen (toki pidin kainaloista). sit näytettiin isin kans pikkasen mallia, miten vettä läiskytetään kädellä. ja sit ei oiskaan enää lähdetty pois ammeesta... vettä oli silmätkin täynnä, mutta hauskaa oli =)

 

[Leina]

Hei vaan kaikki!
Olen tässä seuraillut tätä palstaa aivan alusta asti silloin tällöin. Mulla on poika tasan 5kk ja viikko nyt.
Sellaista vain ihmettelin tässä että onko kaikki jo tosiaan alkanu antamaan kiinteitä , ku me täällä vielä ollaan ihan täysin tissimaidolla. Tuntuu että kaikki alkaa antaa nii kauheen aikasin, ja ku mä taas oon ymmärtäny et ois hyvä imettää ainakin puoleen vuoteen asti täysin?! Tuli vaan semmonen olo että onko tässä johonkin kiire. Ymmärrän tietysti et jos maito ei riitä ja näin, mutta eikö ihmiset malta olla antamatta vai mitä?

P.s. Poika siis syntyi 13.4. ja 4kk: 66cm/7280g

 

[Jenni]

edelliselle(leinako?) niin minä oon sitä mieltä,että kukin äiti tekee niin kuin parhaakseen näkee,antaa kiinteitä tai sitten ei.
minä oon antanut,kylläkin välillä ahkerammin ja välillä vähemmän,maito edelleen tärkein ravinnon lähde.
neuvolassa sanottiin,että ei kiirettä,6kk asti pärjää maidolla,mutta olen antanut miltei joka päivä jotain 4kk lähtien.
minä en näe ainakaan mitään pahaa siinä jos aloittaa kiinteiden antamisen ns. aikasemmin (vaikkakin kyllähän niissä purkeissa esim. lukee 4kk alkaen) ja joillekkin vauvoille kiinteet tietää täydempää mahaa ja parempia unia.
joten turha arvostelu pois,sitä on tällä palstalla jo liikaakin!!!!!
tämä oli meikäläisen mielipide.

 

[Leina]

Anteeksi, ei ollut tarkoitus arvostella sen kummemmin. Tottakai jokainen tehköön miten ite lystää. Hesarissa oli vain aika vasta jonkun imetystukiäidin kirjoitus kuinka tärkeää erityisesti ruuansulatuskanavan kehittymiselle olisi imettää täysin puolivuotiaaksi (joku nyppää jo varmaan tästä herneen nokkaan). Ja itse olen varmaan onnekkaassa asemassa että maito on riittänyt ainakin toistaiseksi, mutta eiköhän tässä pikkuhiljaa voisi itsekin aloitella muunkin antamisen.

 

[Kata]

Leina: Meillä kiinteät aloitettiin jo kun poika oli 3kk, masu ei täyttynyt maidosta, ja poika oli vain vähän aikaa tyytyväinen, koska maito ""hulahti"" läpi. (Maitoa meni yli 1200ml/vrk) Neuvolan siunauksella kiinteät silloin aloitettiin ja hitaalla tahdilla olen lisännyt uusia ruoka-aineita.
ja ihan totta tuo, mitä Jenni sanoi, täällä palstalla on ihan kamalia ""tappelujakin"" aiheesta, joten pidetään se kultainen sääntö mielessä, että lapsen vanhemmat tekevät juuri niinkuin parhaaksi omalle lapselleen näkevät ja kokevat, niin myös näissä ruoka- asioissa. Tässä ketjussa asiasta ei onneksi ole tähän mennessä tapeltu tai sanailtu, vain rakentavaa keskustelua ja vinkkejä tms. Pidetään edelleenkin näin!
Mutta tervetuloa mukaan Leina!

 

[zuz]

Moi

Aivan totta, jokainen varmaan tietää mikä on parasta itselleen ja lapselleen. Minäkin ajattelin, että täysimetyksellä mennään ainakin 5 kk asti. Mutta kun tyttö alkoi olla noin tunnin välein tissillä, ja siitä huolimatta känkkäränkkä, niin päättelinpä terävänä, että nyt on saatava paksumpaa muonaa. Ja kiinteiden aloituksen jälkeen eron todella huomasi. Kun oli vatsa täynnä niin jaksoi taas tyttö hymyillä (ja äiti kanssa )

Meillä menee tosi kivasti. Nyt kun tyttö saa aamupäivällä perunaa ja iltapäivällä hedelmää, niin riittää sitten tissimaito. Hän nukkuu noin klo 20.30-06.30 ja sitten vielä vetää pienet tirsat, ja päivätouhuihin noustaan n klo 8.30.

Päivittäin käydään lenkillä (kun on tuo musta karvainen personal trainer), mutta kyllä tuo ruoka edelleen maistuu vähän liian kanssa. Hirvittää oikeen kirjoittaa ylös kaikki mitä syö. Ei meinaa yksi sivu vihkossa riittää..... En varsinaisesti syö mitään herkkuja tai karkkia, mutta ruokaa ja leipää tulee vedettyä vähän liikaa...

Jees, nyt menee hermo lelun kanssa, tarttee lähtee....

 

[kati2]

Käväsin tänään maistelemassa miltä työt maistuu..(mulla kun on taukoo tuosta 1,6v) Kaveri on kampaaamokoululla opena ja tarvi sinne sijaista täks päiväks.. No kivaa kyllä oli ja todella erilaista kun olla kotona muksujen kanssa..

Mulla on ollu täällä jo perjantaista asti mummu mun kans hoitelemassa muksuja ja seurana, kun mies on eripaikkakunnalla töissä.. Pelkäämpä että varsinkin vanhemman muksun kans tulee ens viikolla känkkäränkkä kylään, kun ei ookkaan mummu juottamassa, syöttämässä, passuuttamassa ja nenästä vedettävissä...
No eiköhän sille ala valkeneen sitten taas, että ei äiti pidä mukia ja syötä joka lusikallista, kun ne hommat osaa jo itekin..
Mutta siitä on tämä äiti ylpeä että neiti teki ekat kakat ja pisut pönttöön tänään.. =) Kun tuota potta harjoittelua ei oo oikeen keretty ees alottaan tämän kakkosen synnyttyä.. Mut nyt kun mummu on täällä päivisin mun kans niin kerkee sitäkin asiaa harjoitteleen... Sen jälkeen pistin tytölle pikkuhousut joihin laitoin ihan tavallisen pikkuhousunsuojan ja odoteltiin mitä tapahtuu, niin yhtäkkiä kesken leikin tyttö ryntäs vessaan kuuluin pöntön kannen läimäytys, mummu meni kattoon, niin tyttö oli pissannu pöntön eteen.. eli eiköhän se ymmärtänyt että vessaan mennään kun hätä tulee, mut nyt oli apurit liian hitaalla...
Joo no mut tää ei nyt varsinaisesti kuulu meiän jorinoihin, kunhan kerroin..


Huomiseen ja öitä! Piiiiiitkääää sellaista!

 

[Kaura]

oltiin neuvolassa ja saatiin piikki reiteen. vähän itkastiin ja sitten jo naurettiin päälle. pituutta ei ollu tullu kuin 1cm, mut panoo 740g, eli 5kk mitat 67cm ja 7440g ja pipo 44cm. paino menee silti -10 käyrällä ja pituus vaihdellen +10/ +-0.

lähdetään vaunuttelemaan kangaskauppaan, aattelin tehä samettitakin,-housut ja -tossut, fleecee vuoriks. tykkään pukee nätiks kylään ja kauppareissuille jne. ihmistenilmoille. katotaan kerkeenkö..

 

[Kati3]

Leina kyseli, että onko joku kiire antaa kiinteitä vai mikä.. heti pitää sanoa, että en vetäny hernettä nokkaan - ei ole tapana =) mut kerronpa minäkin miksi tähän päädyttiin.. eli meillä ei riittäny vauvalle tissimaito, jouduin alkaa antaa korviketta siinä 3 kk rajapyykin hujakoilla. sitäkin olis sit pitäny syödä 1,5-2 h välein. ajattelin, että jaksais paremmin jos sais jotain tuhdimpaa ja samapa se sitten on syötänkö korviketta vai sosetta+korviketta. kyllä se osittain oli mukavuudenhaluakin, en millään välittäny olla syöttöpuuhissa koko ajan kun tiesin olevan mahdollista syödä 3 h väleinkin. meillä 6 hlön perheessä kun riittää muutakin puuhaa kuin vauvan syöttäminen...
mut kyllä minäkin siinä soseen sivussa olisin mielelläni imettäny... että siitä olen kyllä välillä toisille mammoille kateellinen!

sen mä haluisin vielä Leinalle sanoa, että älä ota niin kirjaimellisesti kaikkea mitä imetystukiryhmissä ja muissa sanotaan. tee niinkuin hyvältä tuntuu. ei tuu sit mitään suorituspaineita ja masennuksia jos kaikki ei meekään niinkun ""käyttöohjeissa"".
mulla osu kohdalle viimeks neuvolassa(kin) sellanen sijainen, että jos olisin ollu ekaa kertaa asialla olisin luultavasti tullu sieltä itku silmässä kotiin ja ajatellu että en tosiaan tee vauvan kans mitään oikein... mut mä tiedän että mun vauva voi hyvin ja oon aiemminkin lapsia hoitanut - en siis piitannu sen kirjaviisaista mielipiteistä tuon taivaallista. paasatkoon niille, jotka jaksaa kuunnella... =)

no mutta, mites teidän muiden painonpudotus edistyy??
mulla ei siis mitenkään =( ei oo tainnu lähteä grammaakaan! mut ei kai ne kilot lähde mitään sen eteen tekemättä. että sitä inspiraatiota odotellessa...

mä olin jossain vaiheessa huolissani, että mun sosiaalinen verkosto puuttuu täällä uudella paikkakunnalla kokonaan. nyt se asia on sit korjaantunu. mä huomasin eilen olevani huolissaan siitä, että kun mä juoksen vaan vaunulenkeillä, puistossa ja jossain ""kohtauspaikoilla"" (ja loppuajan notkun täällä netissä) niin mulla jää kaikki kotihommat tekemättä.. täytyy varmaan alkaa kouluttaa noita isompia lapsia huolehtiin enemmän kämpästä niin äippä saa juosta kaikissa tapaamisissa.. no ei vais! =)

mut nyt joku huutelee äitiä (eiks toi äää-ää sitä tarkota??=) eli äiti juoksee... palataan astialle!

 

[Jenni]

Juu,en minäkään hernettä nenään ottanut,mutta kieltämättä joskus hieman hermoa kiristää,kun tarvisi olla oikea ja väärä tapa joka asiaan.
Ja jos tekee jonkun muun mielestä väärin,niin esim. täällä palstalla tulee kaikennäköstä kommenttia.
Vaikka mulla ei ennestään lapsen hoito kokemusta olekkaan,niin luulen pärjääväni maalais järjellä ja äidinvaistolla aika pitkälle. Ja tietenkin jos tarvin neuvoa,kysyn sitä...
...Joo,vähän ärty täti tänään,kun viime yö meni pyllylleen.
Ähinää ja puhinaa ja tutin laittamista ja jälleen kerran kakkas sitten klo6 =(
Toissa yö menikin jo vähän liian hyvin,joten siitäs sain =)

Kaveri toi mulle eilen töistään pahvilaatikoita =)
Me ostetaan muuton myötä uusia huonekaluja,joten porukat tulee hakeen piakkoin pois kirjahyllyn,nojatuolin ja lipaston(vievät mökille)niin saa ne nyt pois jaloista.
Aika tyhjän näköstä tulee,mutta saa sitten aikaa myöten kerättyä pahvilaatikoita niiden paikoille(tää kun on niiiin pieni asunto,47m)
Näinkin pienessä luukussa hirvee työ ja siivous....
No,ihana kun pääsee reippaasti isompaan asuntoon.

Jahas herättiin päikyiltä,moi!

 

[kati2]

nosto