Huhtikuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Säde2010
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Rakenneultra meni hyvin ja selvästi pieni poika siellä pyöriskeli. Ihan nanosekuntia ennen kuin kätilö pysäytti kuvan missä se pippeli oli ja ennen kuin kuva meni omaan tajuntaan, tuli olo, että apua en halua tietää. Mutta halusin oikeasti kyllä. Vähän aikaa meni sulatellessa mutta nyt olen niin onnellinen. Ihanaa saada pieni poika! Kaiho siihen tyttöön johtui oikeastaan eniten siitä, että meillä oli ihana nimi valmiina isänisänäidin mukaan. Nyt ei sitä saa käyttöön, mutta ehkä minun lapsenlapseni sitten... Ja nyt on tosi vaikea keksiä enää ihanaa niemä pojalle, mutta on vielä pari kivaa tärppiä mielessä. Ja täytyy käydä sukuluetteloita läpi, sieltäkin voisi löytyä jotain kivaa. Yhden nimenkin keksin mikä sopisi kivasti esikoisen nimeen, mutta mieheni ei tule koskaan siihen suostumaan ;D

Ja onhan se käytännöllistäkin, kun on pieni poika ennestään. Ei tarvitse ostaa vaaleanpunaista versiota joka asiasta. Oi minun ihanat pienet pojat!

Mekin saatiin tosi paljon tavaroita esikoiselle, kun hänellä on vuotta vanhempi serkku. Vaatteita ja kaikkea. Ja anoppikin on ahkera kirppareillakävijä, joten sieltä suunnalta tuli tosi paljon tavaraa. Ollaan siis säästetty pieni omaisuus.

Nyt tuntuu, etten ole ehtinyt miettiä vielä mitään vauvaan liittyvää. En ole hankkinut mitään, en muista edes mitä vauva tarvitseekaan (muuta kuin tissiä ja vaippoja). Nyt vaan on ollut niin kiire kotona ja töissä. Kaikki mehut on kyllä imetty a la työpaikka. Jos sitten äitiyslomalla.... Ja varmaan taas todellisemmaksi asian tekee, kun saa äitiyspakkauksen käteensä. Hakemuksenkin saan vasta ensi neuvolakäynnillä. Muistelen taas kauhulla niitä kelan papereita.. Ja synnytystä en suostu ihan vielä muistelemaan ;)

Lydia 20+4
 
Lydia, onnittelut pojasta! Nyt sun ei tarvitse esikoisellekaan etsiä sukupuolineutraaleja vaatteita, kun tiedät että pikkuveljelläkin on käyttöä niille :)

Mä näytin miehelle listaa tyttöjen nimistä, jota keräsin varmuuden vuoksi jo kun odotin esikoista, mutta se inhosi kaikkia :( Tai no, yksi mahdollinen siellä oli.

Vaikka onkin aikaista suunnitella vauvan siirtoa omaan huoneeseen, niin mainitsen jo nyt (kun tuli puheeksi), että aikanaan luin, että 6 kk on hyvä ikä siirtää - sen ikäisestä kaikki uusi on hauskaa eikä se tunne tulleensa karkoitetuksi vanhempien huoneesta. Me tehtiin niin eikä mitään ongelmia ollut. Isompi lapsi kyllä protestoi. Moni mun kaveri on ollut pulassa kun taapero ei suostu siirtymään omaan huoneeseen nukkumaan.
 
Onnea Lydialle ihanista Ultrakokemuksista sekä uutisista:))!!!
No nyt on taas uutta sulateltavaa ja mietittävää. Mutta miten ihanaa sekin, että jo olemassa oleva esikoisenne saa pikkuveljen ja hyvän leikkikaverin:). Veljesrakkaus se on kuulkaa kova juttu myöskin:)))!! Ompa ihania uutisia. Eli väriskaala on vaaleansinistä, jne..:)..eipä tarvii kaupoista ravata ostamassa koko ajan uusia vaatteita ja kokonaisia uusia vaatekertoja.
Itse uskon että luoja hoitaa aina asiat kuten kuuluukin..sukupuolenkin suhteen:). Vaikkea en uskovainen ole pätkääkään muuten. Mutta silti johonkin tuommoiseen uskon että jokin tarkoitus on oli se sitten luoja, kohtalo tms..mikä lienee.
Muuten luin että esikoisista on enemmistö poikia , syntyvyys suurempi. Tyttöjä oli vähemmän. Ja jossain sanotaan että jos suvussa on enemmän poikia niin..ja sitten että jos eka on poika on suurempi tod.näk sama sukupuoli toistua. Mutta mene ja tiedä näistä. Kaikkea höpötyksiä:).
MUTTA PÄÄASIA ETTÄ TERVE VAUVA SYNTYISI KAIKILLE:)))!!

Onko teillä kellään ollut ns"äidin vaistoa"jo nyt odotusaikana sukupuolesta? Itselläni on erittäin vahva vaisto sukupuolesta, enkä tiedä miksi. Kätilö kertoi että osuu usein kohdillensa. Me ollaan melko varmoja kyllä kumpi tulee. Uä pian kun joudun siihen kolmanteen niin jospa sitten selviää.

Nimien keksiminen onkin yksi suuria haasteita. Jos on suvussa jotain harvinaisia nimiä, niitä haluaisi jatkaa..ja ukilta tai mummolta joku toinen nimi johonkin tms:)..toisaalta on taas tullut kivoja ihan uusia nimiä, mutta moderneja. Mikä sopiikaan sukunimeen jne? Meillä sukunimi on tavallinen..ei etunimikään voi silloin mikään ihme olla. Pojan nimi tuntuu kyllä vaikeammalta keksiä kieltämättä itsekin.Nyt vaan miettimään tuttujen kanssa ja ottamaan nimiehdotuksia vastaan:))!

Me ollaan vaatepuolta hankittu aikalailla. Unisex juttuja, mutta rohkeasti vaistoani kuunnellen myöskin sitä sukupuolta vastaavaa jota epäilen vahvasti:). En siis ole malttanut odottaa. Kirpputoreilla olen käynyt myös, mutta tosi huonoa tavaraa ollut,,nukkaista ja likaisia. Joten en ole sieltä ostanut sitten kuin vaunuun lämpöpeiton, valkean jossa joku ruudullinen kuvio..sopii kummalle tahansa.
Kelan hakemus on nyt kätösissä..vaikutti ihan selkeältä lapulta. Ei kun täyttämään. Mutta olen itse sitä mieltä että haluan 2010 pakkauksen. Kun nyt on edelleen jaossa kuulema 2009 vuodenkin pakkausta. Sekin oli kyllä tosi kiva ja sievä..hyvät värit jne. Ne jaetaan ensin alta pois kunnes saa uusia.

Hyvien ystävien synnytyskertomukset ovat olleet hyvin vaihtelevia.Muutama kauhutarina, muutama urhea ilman puudutuksia ja perätilasynnytys alateitse, ja muutama tosi helppo ja "hyvä"synnytystarina. Eli se todellakin on kiinni varmasti monesta seikasta kuinka kelläkin lopulta menee se loppurutistus. Ja kuinka kukin kokee asiat. En tiedä olenko itse kipuherkkä vai kova kestämään kipua,mutta synnytyskipu on kovinta kipua jota on tutkittu ihmisellä, sydäninfarktin ja leukaluiden irtoamisen lisäksi. Eli odotettavissa on siis kovat paikat. Toivottavasti kukaan herkkäsieluinen ei nyt saa paniikkia tuosta lauseesta.KOSKA hyvä kivunlievitys on olemassa onneksi. Kun vaan pyytää ja vaatii sitä. Monenlaisia keinoja.Ja kaikki on sitten "hetkessä" ohi. Toiseksi hengissä siitä muutkin selviää, miksei mekin jokainen. Muut pystyy siihen ja sinä myös:)))! Itse olen päättänyt että hitto aion homman vetää kotia niin kunnialla kuin pystyn, eli koski kuinka tahansa niin anti palaa:D!! Naurattaa jo omat tarinat:)))..hoh..katotaan sitten kun oikea h-hetki on että mitä tää mimmi siellä huutaa:))):///:))

Muuten kestovaippailuista..olen päättänyt todellakin että se on mun juttu. Nyt vaan toivon hyviä käytännön vinkkejä kuka on jo tottunut niihin. Miten paljon menee harsoja päivässä? Miten niiden pesut, liotusko..jne? Onko kestovaippanne ollut muovipintaisia ulkoa..villahousuja ?
Itse ajattelen asiaa ekologisesti, sekä sillä, että vaippa olisi vauvallekin iholle suotuisampi. Lieneeköhän paljon isotöisempi..tietenkin..

Ompa tää masu valtava..ei meinaa tajuta kuinka isoksi se on jo kasvanut..
Tänään mietittiin miehen kanssa että huh että vielä on aikaa hetki tähän kaikkeen kasvaa tavallaan..on niin paljon vielä miettimistä ja hommaamista ennenkuin on valmista. Ja jotenkin tämä odotusaika on hyvä aika..saa ajatella kaiken rauhassa ja tulla vanhemmiksi jo tässä kohtaa mielessä. Miehelle toki haastavampi juttu takuulla.

Lydia, Alessia, Tnl, Sienna ja koko äippälista hirmuisen hyviä vointeja !!! Nautitaan Mammailuista:))
 
Olen valmis luopumaan äitiyspakkauksessa olevista kestovaipoista (sitten kun joskus saan sen pakkauksen). Eli jos joku on kiinnostunut. Tunnen itseni niin hyvin, että en usko alkavani kestoilemaan.

t. lydia
 
Onkos sitä lauantaihin herätty pirteänä eri suunnilla:)? Meni yö valvoessa..potki vauveli aika innokkaasti, oli luultavasti myös päättänyt että tippaakaan ei nukuta ei mamma eikä hän:).Noh nyt sitten koitan etsiä virtaa tän illan pikkujouluihin jotka ovat kaveripariskunnittain..eiköhän sitä taas löydy :). Glögiä ilman terästyksiä:)) ja kaikkea kivaa:)!

Onko muilla pikujoulumeininkiä..

T: eräs jultomte:)..kivaa lauantaita..
 
Moi!
Eilen oli neuvola heti aamusta. Pissassa oli sokeria, joten sokerirasitustestiä aikaistettiin. Se on nyt sitten 16.12. Täytyy järkätä lapsille vahti muutamaksi tunniksi, kun en voi kuulemma ottaa lapsia mukaan (ajattelin että voisi, kun verikokeisiin ei mene kauan...), jos tulee huono olo. Kerroin myös harjoitussupistuksista, runsaasta valkovuodosta ja lantionpohjan ajoittaisesta jomotuksesta. Maanantaina täytyy sitten viedä pissanäyte neuvolaan, että nähdään onko mulla pissatulehdus...

Me ei olla nimiä vielä mietitty. Esikoiselle oli pojan nimi valmiina ja kakkosta varten ei jaksettu edes "turhaan" miettiä nimiä, kun ei tiedetty sukupuolta. Pojan nimi odottaa edelleen. Kovasti poikaa toivoisin ja erilaisen raskauden takia (verrattuna aiempiin) luulen, että voishan tää poika vaikka ollakin... Saa sitten nähdä annetaanko se melkein neljä vuotta odottanut pojan nimi, jos tämä sattuu olemaan poika. Ultrassa aion kyllä yrittää tiirailla sillä silmällä, mutta tuskin kysytään kumpi se on. Ultra on siis keskiviikkona, joten pikkusen täytyy vielä jaksaa odottaa :).

Kertoilinkin jotain meidän kestovaippakokemuksista jo aiemmin, Zarja*. Kannattaa vaikka vähän kurkistaa niille nettisivuille mitä laitoin linkkejä... Mutta itse olen kokenut villahousut "vaippakuorena" kivoimmiksi, juuri hengittävyyden takia. Erityisesti merinovillahousut on ihanan pehmeitä, ja lämmittävätkin vauvaa kivasti. Vaihtoehtoja on todella paljon, mutta ihan harsoillakin pärjää kyllä. Me ollaan käytetty harsoja etenkin ihan alussa, mutta myös muotoonommellut ihanakuosiset vaipat on kivoja. Ne nimenomaan on kauniita katsella ;) - silmäniloa vaipanvaihtoon. Pesemisestä sen verran, että irtokakat huuhdotaan vaipasta mielellään saman tien, mutta muuten vaipat voi odottaa päivän-kaksi-kolme pesuun pääsyä. Likavaippoja voi säilyttää vedessä esim. kannellisessa ämpärissä (vesi vaihdettava päivittäin), mutta myös ilmavasti "kuivana" pyykkikorissa. Vaipat voi pestä muun 60 asteen pyykin kanssa (suuri osa vauvanvaatteista menee 60 asteeseen), joten varsinaisesti ne ei paljon tuo lisävaivaa. Vertaisin oikeastaan suoraan siihen vaivaan mitä kertakäyttöisistä vaipoista tulee, kun roskapusseja täytyy roudata pihalle ;). No, kerron kyllä mielelläni lisää meidän vaippailukokemuksista vielä, jos joku haluaa... :). Noilta sivustoilta, jotka myyvät kestovaippoja, löytyy kivasti myös vinkkejä vaippojen hoitoon ja pesuun.

Jaahas, nyt lähden vähän etsimään kaupoista joululahjoja, kun mies laittaa lapset päiväunille :).
 
Olipas tullut paljon tekstiä sitten viime vierailun jälkeen, kiva homma! :)
Täällä päässä kaikki hyvin, sain vihdoin varattua rakenneultraan ajan, joka on 16.12. Siihen asti pitää siis odotella että saa tietää onko kaikki kunnossa ja kumpi sieltä onkaan tulossa. :) (Jos selviää) Mullakin on ollut suuret vaistot ja tuntemukset siis siitä, että mulle olis tyttö tulossa, mutta jotenkin viimeaikoina hieman kadonneet? Hmm.. No, saa nähdä. Sukupuolella ei ole väliä, kunhan on tosiaan terve. Toki tytölle olen kyllä jo nimet päättänyt jne. :)
Vaivoista.. Tällä hetkellä aivan mielettömän hyvä olo taas. Aloin syömään uusia vitamiineja jotka vastaavat Suomen Lady Vita Plus lääkkeitä. Ummetuskin on poissa, kiitos elämäni nöyryyttävimmän hetken kun demonstroin ja näyttelin apteekkarille ummetuksen vaivoja että saisin sen lääkkeen. :D
Yöunet olen saanut venytettyä 10h pitkiksi lähes joka yö, toki välillä joutuu vessaan nousemaan, mutta muuten on niin levännyt olo. Toivoisinkin Zarja*lle ja muillekin univaikeuksista kärsiville pian mahdollisimman unitäyteisä öitä.

Maha alkaa jo tosiaan olla iso, nyt ihan parissa viikossa kyllä pamahtanut paksuksi. (Tajuan jo vihdoin kirjaimellisesti tuon sanonnan. :D) Liikkeitä tuntuu kokoajan, ja välillä kun on hiljaista ja rauhallista niin alkaa jo pelkäämään kun ei liikkeitä kokoajan ole.

Synnytyksestä, mulle on nyt viimeisen kuukauden aikana iskenyt niin kova kammo sitä kohtaan, että kun Suomeen neuvolaan pääsen yritän jotain tukea saada sieltä. En ymmärrä mistä tääkin yhtäkkiä tuli, alussa ajattelin että se tulee kun on tullakseen, mutta nyt.. No, päätän nyt taas työntää synnytysajatuksen mahdollisimman pitkälle muista ajatuksista.

Onnittelut vielä kaikille rakenneultrassa käyneille ja voikaahan kaikki muutkin hyvin. :)
 
Morgonen kaikille..maanantai ja nihkeästi alkanut. Valvottuja öitä taas liian monta. Kun edes pari tuntia yössä saisi nukkua niin olisi upea!
Ehdin yöllä miettiä liikaakin kaikenlaista. Täältä asti jo mietin eppariakin,,että leikataankohan se vai mitä. Nykyisin ei välttämättä leikata, mutta sitten taas repeämisen pelkokin on aika kova. Meidän kaverista tulee varmaan aika iso, olemme miehemme kanssa molemmat pitkiä. Tällä hetkelläkin vauvan kehitys on noin.3 päivää edellä ikäistään.

Jojo: synnytyspelkoklinikkakin on olemassa suomessa..kun saavut niin kannattaa harkita sen käyttöä. Kertovat että se on tosi hyvä. Ja ajoissa kannattaa mennä..saa totuttautua ja kypsyä ajatukseen. Sektiota en itse halua missään nimessä..se on viimeisin vaihtoehto. Mutta jos pakko niin sitten se on tehtävä. Saas nähdä kun synnytystapa selvitetään että mikä se lopulta on. Tällä hetkellä mun kohdalla ei alatiesynnytys olisi mahdollinen.
Itsellä ei ole pelkoa, vielä ainakaan. Kivunlievitysmenetelmiä on, jos vaan ehtii niitä saada. Riippuu niin synnytyksen vaiheiden etenemisestä. Joten aika näyttää. Mutta täysin luomuna en haluaisi missään tapauksess synnyttää.
Jojo eikö olekin aika pitkäksi käypää,,mekin odotettiin rakenneuä kuin kuuta nousevaa. Se on iso helpotus kun näkee ja kuulee että kaikki on hyvin siellä.
Äidin vaisto jo nyt ..se on jännä juttu. Meillä on tosi vahva vaisto sukupuolesta molemmilla. Uskompa melkein satavarmana että olemme oikeassa.Oi ihanaa kun 10 tunninkin unia siellä nukutaan. Miten se olisi ihanaa että saisi nukutuksi.
Vauva liikkuu ahkerasti, mylvii oikein urakalla,,ja etenkin öisin levossa sillä on puuhaa:). Ja tosiaan jos liikkeet loppuvat niin alkaa miettimään että noh mikäs siellä nyt onkaan..vähän huolettaa. Sitten tulee helpotuksen huokaus kun saa tuntea taas ihanat tujaukset kylkeensä..

Itsenäisyyspäivät ohi, pikkujoulut omalta kohdalta ohi ja nyt mennään kohti joulua. Joulun touhua olen koettanut jaksaa tehdä. Punaista verhoa ommellut ja kyntteliköt loistamassa..ensi vuonna onkin sitten ihan erilainen joulu. Tänä vuonna vielä viimeisen kerran joulu ilman pientä touhottajaa. Löytyisipä alennusmyynnistä pienen pieni tonttulakki..tai ompelee vaikka itse. On sitten vuoden päässä pikkuisellakin oma lakkinsa:). Täällä on hurahdettu tähän lapsen tuloon ihan täysillä. On vaan tosi huippua ja joka päivä on kiitollinen olo tästäkin tilanteesta ihan kaikkine vaivoinensakin.

Työt työt..ahkeroimaan..hyvää alkavaa vkoa sinne teille!!
 
Maanantaita täältäkin kaikille!

Kylläpäs täällä on ollut keskustelua synnytyksestä. Mulla on ollut sellainen asenne, että kyllä se vauva sieltä jotenkin ulos tulee, jos ei muuten niin leikkaamalla. En ainakaan vielä ole alkanut erityisesti jännittämään tai pelkäämään synnytystä, mutta voihan sekin vielä tulla kun asia muuttuu ajankohtaisemmaksi. Synnytys on kuitenkin yksi maailman luonnollisimmista asioista ja naisen vartalo on tehty sitä varten, joten eiköhän siitä selvitä :)

Masuasukin liikkeet ovat voimistuneet viime viikkojen aikana, mutta eivät sentään pidä öisin hereillä. Nukun edelleen kuin tukki ja aamuisin on ollut pidempään jo virkeä olo vaikka kello soi puoli seiskalta. En yleensä ole tähän aikaan vuodesta näin virkeä aamuisin.
Zarja: muutama tuttavani on saanut homeopaatilta apua unettomuuteen. En kuitenkaan menisi mistä tahansa luontaistuotekaupasta hakemaan aineita vaan varaisin ajan asiantuntevalle homeopaatille. Itsekin olen kerran käynyt homeopaatilla toisenlaisiin vaivoihin liittyen ja saanut sieltä avun mitä lääketieteestä en sillä kertaa saanut.

Vaunuja odotellaan postista joulun jälkeen ja nyt olen kartoittanut turvaistuinvaihtoehtoja. Englannista tilaamalla saisi samat tuotteet paljon halvemmalla, mutta eivät suostu toimittamaan niitä Suomeen. Saksan vaihtoehtojakin kartoittelin, mutta sieltä tilattaessa ei tullut kuin 25 euroa halvemmaksi kuin suomalaisesta verkkokaupasta. Olen ajatellut ostaa Maxi cosi cabriofix-istuimen telakalla, se sopii meidän tuleviin vaunuihin kiinni. Autoliiton sivuilla on muuten videoita ja testituloksia turvakaukaloista. Ihanaa kun saa tehdä kaikkia hankintoja vauvalle..

Olen itsekin miettinyt kestovaippailua ja luultavasti sitä kokeilenkin. Olen itse aika allerginen ja herkkäihoinen ja ajattelin kestovaippojen olevan hyvä vaihtoehto jos vauva sattuu perimään herkkyyteni. Yhden all-in-one-vaipan ostin kestovaippatapahtumasta. Onko kellään kokemuksia säädettävistä kestovaipoista, joissa on napit? Niiden etunahan on se, että menevät vauvalta taaperoikäiselle. Tässäkin näyttää pätevän se, että ulkomailta tilaaminen tulee selvästi halvemmaksi.

Täällä vointi on ollut melko hyvä, pieniä kasvukipuja on ollut ja välillä huimaavaa oloa, ei oikeastaan muuta erityistä. Vatsa on hieman venahtanut, etenkin heti rintojen alta, mutta maltillisesti vaikuttaisi kasvavan ;)

Hyvää viikkoa kaikille!!
 
Kiva, -Jojo, että olet päässyt ummetuksesta eroon! Mullakin on helpottanut, tosin ihan ilman lääkkeitä :).

Ihanaa! Puolivälissä olen raskauteni kanssa! Eilen tuli 20 viikkoa vihdoin täyteen mullakin :). Vielä pari päivää odotellaan rakenneultraa... Jännää :).

TNL: Meillä on ollut melkein kaikki kestovaipat niitä nepillisiä koko vaippaiän vaippoja. Olen ollut todella tyytyväinen! igu*lee:ltä olen niitä (CuddleBunseja) uutena tilannut, ja kestovaippainfon kirppikseltä ostanut jokusen käytettynä. Villahousujen kanssa niitä ollaan käytetty. Myös pari Dream Nappyn taskuvaippaa on "kokeilussa" ja n. viikko sitten ostin kuopukselle käytettynä pari Onnibum-nimistä nepillistä taskuvaippaa. Näiden ja harsojen lisäksi meillä on/on ollut tarrallisia sisävaippoja; mm. Tirsokas, Igu*lee, Unimix (90-luvun alkupuolelta, äidiltäni saanut näitä "lainaan"), Muumi. Ainiin, all-in-one -vaippoja ostin esikoiselle heti ekoiksi vaipoiksi. Ne oli Mollavauvan, eikä oikein toiminut toivotulla tavalla maitokakkavaiheessa, ja jäivät siksi lähes käyttämättä... Muita all-in-one-vaippoja ei olla kokeiltu. Suosittelen seurailemaan kestovaippainfon kirpputoria - siellä on vaippojen lisäksi kantoliinoja, vaatteita ym. tavaraa myytävänä. Ja jos haluaa ostaa alkuun erilaisia "kokeiltavaksi", on ihan kätevää ostaa käytettynä - samaan hintaan saa sitten myytyä eteenpäinkin, jos ei omaan käyttöön ole niin soveltuvia. Tietysti uudetkin vaipat saa melkein samaan hintaan myytyä (jos ei tule käytettyä) kuin millä on ostanut...

Joo, kyllä synnytyksestä selviää - kuten TNL asian ajattelee, niin naisen elimistö on kyllä luotu siitä selviämään kunnialla :). Tänään just mietin, kun häpyluuta välillä vihloo, että joko ne luut siellä alkaa antaa periksi synnytystä varten :)...hyvissä ajoin. Pikku hiljaa tässä raskauden aikana ne muutokset kehossa tapahtuu, ja yllättävän nopeasti niistä palautuu (vaikka tietysti yksilöllisesti). Onko sulla Zarja* istukka kohdunsuulla, vai onko joku muu syy miksi et voi alakautta synnyttää (ei tarvi tietenkään kertoa jos et halua :))? Suosittelen suhtautumaan synnytykseen positiivisesti, ja jos tosiaan on pelkoja, niin tietysti kannattaa hakea keskusteluapua ym. niiden lieventämiseksi! Tsemppiä -Jojo!!! ...Olen ymmärtänyt, että mitä rennompi synnytyksessä osaa olla, sitä helpommin se sujuu...ja jos pelkää tms. niin se voi vaikeuttaa sitten jollain tavalla, esim. hidastamalla... No, on tässä tosiaan aikaa ajatella synnytystäkin vielä monelta kantilta :).

Zarja* ja muutkin: Tämmönen on ihana tonttulakki vauvalle :): Pienten Parhaaksi - Kimperi -tonttupipo . Meillä oli esikoisella ekana jouluna (4-kuisena) ihan sellanen trikoinen vauvojen tonttulakki, mutta ei se meinannut kelvata (monesti vauvat ei muutenkaan tykkää hatuista ;)).

Zarja*: Onneksi synnytystapa-arvio on olemassa. Mulla sitä ei enää kuulu "ohjelmaan" (muuten kuin varmaan terkkari mahan tunnustelun perusteella voi jotain arvioida...). Meillä mies on pitkä, itse olen 169cm, eli en ole lyhyt mutten pitkäkään... Lapset on olleet syntyessään ihan sopivan kokoisia (51 ja 52cm, painoa toisella 3440g, toisella 3900g). Luulisi, että pituus ei muutenkaan vaikuta niin paljon synnytykseen kuin paino :). Eli älä siitä koosta huolehdi! :) Tietysti niillä, jotka on kovin pienikokoisia, täytyy varmaan vähän tarkemmin loppuvaiheessa arvioida vauvan mahtumista ulos :).

Kuuntelen tässä joululauluja ja yritän nyt vähän paketoida joululahjoja :).

Hyvää viikkoa kaikille! Ja Zarja*lle hyviä yöunia sekä jaksamista!

Terkuin,
Mamu82, rv 20+1
 
Me taidettiinkin nyt sitten olla ensimmäiset ja toivottavasti ainoat joille ei rakenneultrassa tullut ihan pelkkiä hyviä uutisia. Pienellä todettiin siis kehityshäiriö. Mitään hengenvaarallista ei tässä pitäisi olla ja suurella todennäköisyydellä lapsi saa elää ihan normaalia elämää, mutta kaikki on kovin epävarmaa nyt ennen jatkotutkimuksia ja asian varmistumista. Kovasta järkytyksestä tässä toivutaan ja koko tämä loppuodotus tulee kyllä olemaan ihan erilaista kuin kuvittelin. Luulenpa siis pitäväni taukoa tästä palstailusta nyt ainakin pienen hetken. Hyviä vointeja kaikille!
 
Jaksamista teille, kiukkumöykky! Toivotaan, että jatkotutkimuksissa ennuste kääntyy vieläkin positiivisemmaksi! Ja toisaalta, vasta vauvan synnyttyä nähdään tilanne tarkemmin - etukäteistutkimuksissa on kuitenkin aina virhemahdollisuuksia. Iloa loppuodotukseen! Oma vauva on maailman suloisin asia joka tapauksessa! Ja olisi tietysti kiva kuulla teidän kuulumisia joskus taas. Jaksamista!

-Mamu82 (mulla vielä rakenneultra edessä...)
 
Kiukkumöykky:

Olen pahoillani kurjista uutisista joita rakenneultrassa saitte:((((. Sitä niin suurella innolla ja onnella menee ja odotukset korkealla. Luonnollisesti. Tiputus maan kamaralle on inhottava tässä asiassa. Ymmärrän että tunnelmat ovat varmasti nyt karut ja epämiellyttävät. Mutta kuten Mamukin sanoi niin oma vauva ja lapsi on siltikin parasta mitä olla voi. Ja asiat voivat helpottua tai selventyä vielä hyväänkin suuntaan. Toisaalta jo sekin tieto että lapsi voi elää kenties normaalia elämää on iso iso hyvä uutinen tuon huonon uutisen perässä. Mahdollista olisi voinut olla että olisi ollut erittäin vaikea vammaisuus jota minun suvussa oli erittäin lähellä koettavana. Joten jos jotain lohdun sanaa niin jos vain pystytte ajattelemaan asiaa että pahemminkin olisi voinut olla. Vaikka onhan se surullinen uutinen siltitkin eikä sitä mikään muuksi muuta.
Mutta kovasti nyt sinne kannustavia tsemppipotkuja sekä voimia odotukseen sekä elämään. Toivon että jaksat joku sopiva hetki palata luoksemme seuraamme jakamaan elämänkuulumisia. Me jokainen eletään täällä hengessä mukana ihan varmasti!! Jos olisin vierelläsi antaisin tiukan halauksen, mutta koska en ole niin lähetän sen lentopostissa sinulle ja perheellesi!
 
Kiukkumoykky, halaus taaltakin sinulle! Toivottavasti kaikki kaantyy viela parempaan suuntaan. Pidan peukkuja teille.

Synnytyspelosta.. Mulla ei esikoisen kohdalla ollut varsinaista pelkoa, vaan raskauden alussa sita ajatteli, etta onneksi se on viela niin kaukana, vaikka silloin kylla tuntui, etta kaikki ei voi menna putkeen... Loppua kohden oma itseluottamus kasvoi eika enaa pelottanut yhtaan. Mutta nama ovat tosi yksilollisia juttuja. Silloin kylla mietin kadulla ihmisia katsoessani, etta hitto vie, joku on namakin kaikki synnyttanyt!

Aitiyspakkauksesta: ainakin vuonna 2008 sen vuoden pakkausta alettiin jakaa vasta joskus toukokuussa, joten jos sama meno jatkuu, niin huhtikuiset joutuu kylla tyytymaan vuoden 2009 pakkaukseen. Mulla oli silloin laskettu aika kesakuun lopussa ja sain viimeisten joukossa edellisen vuoden pakkauksen.
 
Helpottunut ja äärimmäisen onnellinen moi!!! :)

Käytiin ultrassa, ja nähtiin ruudulla kauniskasvoinen, terävänenäinen, siroleukainen ihmisenalku. Koko vastasi raskausviikkoja, eikä vikoja löytynyt. Sikiön paino oli 330g, pituutta ei taidettu mainita, mutta kaipa se oli yli 20 cm, jos kerta vastaa viikkoja. Sukupuolta ei kysytty, mutta oman aavistukseni sain kuvan perusteella :). Se varmistuu sitten synnytyksessä... Odotan kyllä nyt entistä malttamattomampana tämän pienen ihmisen näkemistä livenä!!! Toisaalta nyt on ihan eri fiilikset odottaa "kärsivällisesti", kun tietää, ettei mitään poikkeavaa löytynyt. Istukka oli kohdun etuseinässä eikä takaseinämässä, kuten ekassa ultrassa neuvolakorttiin merkattiin. Ihanan perinpohjaisesti lääkäri kertoi rakenteista ym. Ja nyt osasi tässä elämäni kolmannessa rakenneultrassa jo enemmän itsekin katsoa ja ymmärtää kuvaa :).

Kohdunsuu tarkastettiin ultralla, eikä siellä mitään ollut tapahtunut supistuksista huolimatta. Helpotti tämäkin tieto, koska ei tässä kahden pienen lapsen kotiäidillä olisi aikaa tai mahdollisuutta oikein jäädä vuodelepoon.

Iloisin terveisin,
Mamu82, rv 20+3
 
Mamu82 ONNEA UÄ tunnelmista:)))!!!!! Jes..nyt revittele siellä:D!
Mutta ihmismoisesti:)DDD!!
Eikö olekin ihana tunn nähdä oman vauvan piirteitä, siellä mekin saatiin miehen kanssa se tunne että kumpi sukupuoli se on. Ja oikeastaan kumman näköäkin.Meillä sikiön paino oli myös viikkoja vastaava. Mutta pituus tms 3 päivää vanhemman.
Teillä oli oikeinä lääkäri. Meillä oli kätilö joka ei puhunut juurikaan kuvista ääneen muuta kuin että kaikki on ok hänen mielestään. Oli kyllä oikein mukava rouva ei siinä. Siellä onkin sulla jo kokemusta uä käynneistä..alat olla konkari:)).Kivaa!Mitäs miehesi tuumaili ultrassa..intoa täynnänsä..

Onko sinulla mamu jo supisteluja..? Minä en ole niitä tainnut kokea..epäilen. tai sitten silloin kerran kävelylenkillä. Juuri tuossa mies pukee takkia yllensä ja harrastaa kerrospukeutumista kun alkaa viilentyä ilmat. Lähdetään pienelle ulkokävelylle..juuri töistä palanneena ja väsyksissä. Nukuin ehkä pari tuntia viime yönä horrosta. on tämä hurjaa hei! Ulos ja happihypylle siis..

Kirjoitellaan,,kirjoitelkaa..kuulumisiin:)!!!
 
Kiitos, Zarja*! Kyllä on ollutkin mieli aika katossa :). ...Kävin nyt illalla vielä vesijumpassa kehoa virkistämässä ja tarkoitus on käydä kohta nukkumaan.

Kyllä mulla on niitä harjoitussupistuksia ollut useamman viikon ajan. Joinain päivinä tulee enemmän, levossakin, joinain päivinä ei välttämättä ollenkaan. Ei ne ole kipeitä, mutta tukalia... Mutta onneksi ei nyt tarvi olla niistä huolissaan, kun eivät nähtävästi vielä kypsytä kohdunsuuta.

Mies oli ultrassa mun näkymättömissä (mun takana), joten en voinut hänen ilmeitä seurata, mutta olihan se hieno kokemus molemmille! Ja tosiaan oli upeeta, kun lääkäri kertoi kaiken niin tarkkaan. Siinä oli opiskelijakin (tai vastaava) katsomassa ja kuuntelemassa, joten siksikin selitti mm. verisuonista tarkkaan... Meillä ei ole täällä neuvolassa lääkärikäyntejä ollut ollenkaan ainakaan tähän rakenneultraan mennessä, joten taitaa olla siksi nuo ultraukset lääkärin tekemiä. Kätilö vaan otti vastaan siellä sairaalalla... Eikös nimenomaan lääkärin lausunto raskauden kestosta ym. pidä olla Kelan papereitakin varten?!

Mulla on vielä neuvolakäynti tämän vuoden puolella (29. päivä), joten siellä varmaan saan sitten ne Kelan paprut. :) Ihanaa, kun saan äitiyspäivärahat edellisten lasten mukaan (kun on 3 vuoden sisällä edellisestä syntyneet) niin ei tarvi tyytyä minimiäippärahaan. On siinä kuitenkin niin suuri ero, vaikka äippärahani määräytyykin vuoden 2004 kesätyötulojen mukaan :)...

Oletteko muuten kaikki muut töissä/työsuhteessa? Miten te, jotka olette kans kotiäitinä tällä hetkellä - onko työpaikka odottamassa? Millä alalla olette? Mites opiskelijat, onko teillä ollut töitä, vai saatteko sitten minimiäitiyspäivärahaa? Mä tosiaan sain esikoiseni samaan aikaan kun valmistuin vuonna 2006. Onneksi oli hyvät kesätyöansiot juuri edellisessä vahvistetussa verotuksessa (2004), niin ihan hyvin ollaan tultu toimeen vaikka olen kotona ollutkin. Kotihoidontuki ei nyt tietysti ole mikään riemuvoitto, mutta ainakaan vauva-aikana ei ole tarvinnut kitistä tuloista...

Mä olen koulutukseltani sellutekniikan diplomi-insinööri, ympäristötekniikkaa ja paperitekniikkaa luin sivuaineina. Työkokemusta ei ole kuin muutamalta kesältä, mutta mielenkiinnolla odotan tulevia työmahdollisuuksia sitten kun joskus alan töitä etsiä. Mahdollisuuksia on varmaan monia, mutta itselle ei ole vielä ole oikein hahmottunut mitä haluaisin tehdä työkseni... No, nyt ekaks nää lapset saa viettää ensimmäiset vuotensa kotona äidin tai isin hoivissa, ja sit jossain vaiheessa tienataan :). Jos asuttaisi vielä Porvoossa/muualla pääkaupunkiseudulla, ei olisi ollut kyllä mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa ja olla kotiäitinä. Mutta nyt on helpottavaa, kun ei tarvi talousasioista murehtia täällä edullisemmin asuttavalla "Savonmualla".

Tulipa kirjoiteltua taas paljon henkilökohtaista... Mutta menköön :). Olisi kiva kuulla miten te muut ajattelette tästä työ/lapset/raha -kolmiodraamasta... Kirjoitelkaahan!!!

-Mamu82
 
Huomenta.

Rakenneultra takana ja pieni tytön tyllerö siellä kellotteli :) Kaikki oli oikein hyvin ja vauvan paino oli ok ja pituus menee päivää pidemällä kuin raskaus. Se ei kyllä ole mikään ihme, kun ollaan miehen kanssa kummatkin tosi pitkiä. Todella helpottavaa kyllä oli kuulla, että vauva on kehittynyt normaalisti. Tosin vielä yhteen ultraan joutuu menemään, koska istukka oli edessä alhaalla, jolloin se peittää kohdunsuun, eikä siitä voi läpi synnyttää. Tarkistuskäynti siis edessä, josko se olisi noussut samalla kun vatsa kasvaa. Kuulemma usein käy niin. Mutta oli niin tai näin, niin eiväthän nuo lapset ole vissiin koskaan sisälle jääneet ja pääasia onkin, että syntyy terveenä. Tuli sitten alateitse, tai leikkaamalla.

Meillä on koti täydellisessä kaaoksessa, kun muutto lähenee. Töissä on myös kamala kiire, kun maailma pitää saada valmiiksi ennen joulun lomia. (Ihanat kaksi viikkoa vapaata!!) Eli pientä stressiä töissä pukkaa, mutta onneksi osaan laittaa töiden jälkeen oven kiinni, enkä stressaa niistä kotona yhtään. Ja itseasiassa tavaroiden pakkaaminen on melko rentouttavaa. Tuleepahan kerrankin siivottua kaapit ja heitettyä/annettua meille jo turhaksi käyneet tavarat pois.

Mamu kyseli tuosta työurasta. Itse olen ollut työelämässä mukana jo 14 vuotiaasta asti opiskelujen ohella ja nyt opintojen jälkeen 4 vuotta on vierähtänyt päivätöissä. Koulutukseltani olen tradenomi (niin kuin lähes kaikki muutkin tuntuvat nykyään olevan) ja olen nyt oikein mukavassa, suhteellisen pienessä firmassa töissä, jossa maksetaan ilahduttavan kilpailukykyistä palkkaa. Olen itse ajatellut olla vuoden kotona, jolloin siis olisin ilmeisesti kaksi kk hoitovapaalla...? Nämä asiat ovat vielä hiukan epäselviä... Säästän kesälomat äitiysloman loppuun ja nyt tässä asunnon ostosta, joululahjoista jne huolimatta ollaan miehen kanssa yritetty elää kohtuullisen säästeliäästi, niin ei tule lainojen kanssa ongelmia sitten niinä kahtena hoitovapaan kuukautena ja voidaan sitten ottaa "vararahastosta" tarvittaessa vähän pelimerkkejä. Vaikka en kyllä usko, että ongelmia tulisi muutenkaan, mutta nyt kun voi laittaa rahaa vähän säästöön, niin kyllähän se auttaa. Lapsen kanssa varmasti kuitenkin tulee kaikkia erilaisia kuluja, joihin ei ole edes osannut varautua. Mutta tuo vuosi on kyllä ehdoton maksimi kotona ololle, koska pääkaupunkiseudun hintataso asumisen suhteen on melkoisen kova, eikä meidän pieni perhe pärjää pidemmän päälle lainojen kanssa, jos vain mies on töissä. Mutta, luulen, että voisin aluksi tehdä töitä osa-aikaisella hoitovapaalla (6h/pvä tai 4 päiväistä työviikkoa), jolloin isovanhemmat voisivat auttaa hiukan lapsen hoidossa ja sitten päiväkodissa voisi olla muutaman päivän. Mutta nämä suunnitelmat selkiävät paremmin ajan kanssa.

Mulla on vielä yksi neuvolakäynti myös ennen joulua ja ensimmäinen lääkärikäynti on vasta tammikuussa. Kuulemma tällaiselle "perusterveelle" ihmiselle lääkärikäyntejä on harvennettu ja omaa oloaan pitää tarkkailla sen mukaan, että jos tarvetta tulee, niin ottaa neuvolaan yhteyttä ja sitten pääsee jo aiemmin. Mutta, kuten jo joskus ihan alkuraskaudesta sanoin, olen kerrassaan hyväonninen siinä mielessä, ettei vieläkään kolota eikä nipistä mistään, ruoka maistuu hyvin, eikä muutenkaan ole ollut kerrassaan mitään valittamista. Kaiken kaikkiaan raskaana olo on ihanaa :)

Mamulle vielä tiedoksi: Kelan todistuksen voi kirjoittaa myös terveydenhoitaja ja ainakin itselläni niitä papereita kirjoitellaan tuossa juuri ennen joulua. Sitä todistusta olenkin jo ehtinyt vähän odotella, niin saan myös lapsivakuutuksen laitettua hakuun.

Toivotan myös puolestani voimia Kiukkumöykylle. Toivon sydämeni pohjasta, että huonoista uutisista huolimatta kaikki kääntyisi parhain päin!!

Ihanaa jouluista odotusaikaa kaikille!
 
Mamu: Hyvä ja helpotuksen huokaus kun ei ne supistukset ole onneksi vakavempia. Muutama vko eteenpäin vauva onneksi selviytyisi jo hengissä jos syntyisi. On ne keuhkojen kehityksen vaiheet jo siinä mallissa..mutta emmehän toki edes ajattele niin että jo nyt syntyisi. Mutta helpottaa sekin tieto itseä että kohta sekin riski on ohi jos sattuisi syntymään jostain kumman syystä aiemmin.

Neuvolakäyntejä on tosi harvassa. Meilläkin seuraava vasta tammikuun lopussa.Säästösyistä ym.Loppua kohdenhan niitä käyntejä kai pitäisi olla juuri päinvastoin eli enemmän.

Kyllä raha tarpeen on vauvavuotena..kun ei tule sitä normaalia peruspalkkaa ja laskuja on ihan samaan malliin..meilläkin pari autoa pihassa ja asuntolainat ym.Ei ole tullut vielä laskettua tai käytyä kelassa kysymässä äitiyspäivärahan määrää.Mitähän se tosiaan on-selviääkö sillä mitenkään. Mun tulot ihan hyvät kyllä toissavuodelta.
Olen työsuhteessa töissä.Kaupalllisella alalla..nykyisin.Entinen leikkaussalisairaanhoitaja eli preoperatiivinen. Mutta opiskelin uuden ammatin vielä joten opintovuosia on ihan hirveesti.Bisnes lady nykyään..ja tykkään kuin hullu puurosta.Mutta rankkaakin.Nyt taitaa opiskelut mulle riittää.

Mamu-kuulostaa että olet vahva nainen miesvaltaisella alalla kun olet..vai olenko käsittänyt pieleen? Hienoa että näytät siellä kuinka nainen hommat osaa hoitaa ja usein paremminkin kuin mies:);)!!
Mamu missäpäin savoo-Kuopio?


Leeloo:Mulla on sama ongelma , joudun siksi uuteen ultraan. Joten laitellaanpa sitten lisätietoa kun aika koittaa.Toivotaan että saamme synnyttää normaali alatiesynnytyksen. Ehdottomasti turvallisempaa ja parempi ratkaisu. Itse olen tehnyt sektioitakin useita eli siis avustanut kirurgia. Se on kätevä mutta suuri ja aina riskialtis toimenpide. Minua kyllä jännittää että siirtyykö se istukka kohdun suun edesta pois..yleensä kyllä, mutta koskaan ei tiedä. Milloin menette uusinta uä?Se tehdään kuulema viikoilla 28-30..joten meillä se olisi silloin tammikuun alkua mahdollisesti..

Apua kiire..en ehdi enempää..
Vointeja kaikille ..
 
Hui, en tiennytkaan etta istukan kanssa voi olla tuollainen ongelma. Toivottavasti se korjaantuu ajan kanssa itsestaan teilla molemmilla!

Ma olen ollut kahdeksan vuotta toissa ennen esikoisen syntymaa. FM koulutusta vastaavassa tyossa. Varmaan olisi ollut kannattavaa taloudellisesti kayda naiden lasten valissa tekemassa vahan toitakin, mutta en ajatellut asiaa rahan kannalta. Olen iloinen, eta esikoinen saa olla kolme vuotta kotona, kuopus sitten vahemman.
 
Hei vaan! Pikaisesti taas kirjoittelen, kun odotan että auto vähän lämpenee ennen kuin lähden kauppaan...

Joo, toivotaan, Zarja* ja Leeloo, että istukat väistyvät pois tieltä :). Mullakin ekaa kertaa on istukka edessä, mutta ilmeisesti ei kohdunsuun kohdalla vaan ylempänä. Meinasin lääkäriltä kysyä, että voiko se vielä kasvaa sen verran, että tulisikin kohdunsuun eteen, mutta en sitten ehtinyt/muistanut/saanut kysyttyä. Nyt sitten rupesin miettimään, että onko maha jotenkin herkempi iskuille tms., jos istukka on edessä eikä kohdun takaseinämässä?!? Onko kellään tietoa asiasta? Täytyy varmaan jossain vaiheessa katsella netistä, jos löytyisi aiheeseen liittyen jotain tietoa. Lapset kuitenkin kiipeilevät mun mahan päältä ja välillä mahaan osuu lasten potkuja tms. kiukkutilanteissa... Olen tullut aika varovaiseksi mahan suhteen... Rinnatkin on kyllä toisaalta aika arat tällä hetkellä...

Zarja*: Savonlinnassa asutaan. Kaunista, etenkin kesällä :). Vaikka on kyllä vähän välillä tullut ikävä pääkaupunkiseudun mainiota paikallisliikennettä (Espoossa asuttiin opiskeluaika). Täällä kun ei pysäkkikohtaisia bussiaikatauluja löydy - varsinkaan netistä - niin on jäänyt paikallisbussiajelut lasten kanssa tekemättä. Eikä suinkaan pääse ilmaiseksi rattaiden kanssa (ja bussitkaan ei pääasiassa ole matalalattiamallisia...). Mutta onneksi meille silti riittää yksi auto, kun mies tekee kotona töitä (välillä käy lentokoneella tai autolla työreissussa)!

Koulutuksesta vielä vähäsen, kun Zarja* mainitsit tuosta miesvaltaisesta alasta :).... En siis ole ehtinyt olla valmistumisen jälkeen töissä, enkä opiskeluaikana päässyt esimieshommiin kesätöihin. Duunarina ne opiskelunkesät meni mainiosti (ja varmaan palkkakin oli parempi kuin esimiehillä ;)) miesten keskellä. En sitten tiedä miten käytännössä tulen toimeen miesvaltaisella alalla, kunhan joskus pääsen koulutusta vastaaviin töihin :). Uskoisin, että ihan hienosti kyllä. Mutta voi olla, että olen kuitenkin enemmän tutkijatyyppiä...saa nähdä mihin lopulta päädyn. Onneksi on elämää edessä (ainakin teoriassa iän puolesta, muuten ei tietysti voi viimeistä päiväänsä tietää) niin ehtii vaikka kokeilla monenlaista vielä. Vaikka sitä opiskeluakin, mikä olisi myös mun mielestä kivaa! Niin, sen verran vielä, että mun vuosikurssilla oli melkein puolet tyttöjä kun aloitin opiskelut. Se oli siihen astinen ennätys varmaankin :).

Leeloo: On kyllä huippua, jos isovanhemmat voivat olla lapsen/lasten kanssa päivisin! Mun vanhemmat (jotka asuu samassa kaupungissa) on vielä niin nuoria, että eläkeikään on aikaa... Vielä ei voi haaveilla kuin viikonloppuhoitoon viemisestä. Muutaman kerran lapset on olleet asuntovaunuretkellä isovanhempien kanssa, ja se on ollut molemmin puolin unohtumaton kokemus! Tietysti pienemmistäkin hetkistä varsinkin isovanhemmille jää ihania muistoja ja kokemuksia. Ja meillä ainakin lapsille on ukin kanssa tullut jotain sisäpiirijuttujakin, joita ei kukaan muu ymmärrä (vaikka lapset on vasta 2- ja 3-v.)...kyllä niillä on hauskaa keskenään! :D

Nyt lähden taas nautiskelemaan siitä, että pääsen yksin kauppaan :).

Terveisin, Mamu82 (rv20+5)
 
Ihanan paljon on kaikki kirjoitelleet ja mukava on kyllä lukea :)

Meillä varmistui nyt sitten muutto toiselle paikkakunnalle kun miehelle ilmoitettiin eilen että työpaikka järjestyy, eli vuoden vaihteessa olisi sitten muutto kunhan asunto saadaan. Muuton vuoksi minulla jää koulu nyt sitten jo silloin vähän kesken, muutaman tentin ajattelin suorittaa, mutta en sen kummempia, eli minun "mammaloma" alkaa sitten tuossa tammikuun alussa jo :) ihan mukavaa kun aina olen opiskellut ja töitä tehnyt samalla niin nyt sitten saan vain keskittyä tulevaan ja nauttia viimeisistä hetkistä kunnolla. Sitä kyllä pelkään että mökkihöperöksi tulen koska aina olen mennyt ja tullut vähän liikaakin, niin nyt pitää sitten keksiä kotona kaikkea, mutta eiköhän se ihan mukavalta tunnu kun ei ole koulusta tai töistä stressiä :) Muuttoa odotan kyllä innolla, koska olemme vasta vuoden asuneet poissa kotipaikkakunnalta opiskelujen vuoksi ja nyt sitten pääsee sinne takaisin. Lapsenkin kanssa ihanaa kun on mummot ja papat lähellä ja miehen puolelta löytyy vielä niitä isomummoja ja pappojakin, niin ei lopu ainakaan auttavat kädet kesken.

Minulla on maha hiukan kiristellyt lähiaikoina, että on varmaan noita pikkuisia supistuksia, mutta täytyy maanantaina neuvolassa niistä keskustella. Silloin saan ne kelan paperitkin :) Täytyy vain asunto hankkia pian niin osaa sitten valita oikean neuvolan muuton jälkeen ja olla sitten heti yhteyksissä sinne, että saa asiat luistamaan sielläkin.

Mutta nyt soittelemaan asunnon välitysfirmoille :) palailen sitten ensi viikolla kertomaan neuvola kuulumisista.

*taffel*, rv 22+4
 
Heippa täältäkin!

Täällä onkin käyty keskustelua koulutuksesta, työstä ja äitiysloman pituuksista. Itse työskentelen sosiaali- ja terveysalalla erityislasten parissa. Olen ollut yliopistosta valmistumiseni jälkeen töissä kolmen vuoden ajan ja nyt olisi oman lapsen vuoro. Olen täyttänyt nyt kaikki mahdolliset äitiyslomaan liittyvät hakemukset ja toimittanut ne eteenpäin. Internetissä saa laskettua äitiyspäivärahan suuruuden. Sanotaanko, että äitiyspäivärahalla ja vanhempainpäivärahalla pärjää vielä hyvin, koska se on suhteutettu omiin tuloihin, mutta sitten kotihoidontuen koittaessa on tilanne eri! Joten äitiyspakkauksen saapumista odotetaan innolla :)

Itse havahduin ensimmäistä kertaa tällä viikolla siihen, että töitä on enää jäljellä tosi vähän ennen äitiysloman alkua (helmikuun loppu) ja tuli hieman surullinen olo. Itselleni töistä pois jääminen on luopumista tärkeästä asiasta ja ihanista työkavereista. Uskonkin, että jonkin verran tulen kaipaamaan töihin aluksi. Mutta silti on aivan ihanaa jäädä äitiyslomalle ja olla vauvan kanssa kotona, eiköhän siihenkin sitten pian totu. Ja se on kuitenkin tärkeintä tässä kohtaa, töissä ehtii vielä käymään. Olen työnantajalleni ilmoittanut, että olen ainakin kaksi vuotta pois töistä. Saattaa kuitenkin olla, että työskentelen jonkin verran äitiyslomalla yksityisesti.

Taffel: Mulla on ihan samanlaista vatsan kiristystä ollut lähiviikkoina, se ei oikeastaan satu, mutta tuntuu vähän inhottavalta. Minulle sanottiin, että ne ovat niitä kuuluisia harjoitussupistuksia. Välillä kyllä tuntuu, että vauvakin änkee itsensä todella lähelle vatsanahkaa, koska siliteltäessä tuntuu kovia kohtia käden alla :) Mukavaa, että pääsette muuttamaan tukiverkoston lähettyville!

Oletteko huomanneet vauvan liikkeissä mitään yhteyttä tiettyihin vuorokaudenaikoihin? Tämä masuasukki tuntuu omaavan jonkinlaisen rytmin jo, aamuisin ja iltapäivisin on vilkas, iltaisin rauhallisempi, tosin nukkumaan mennessä on välillä melkoinen meno!

Istukoista oli kanssa keskusteltu, muistaakseni mulla se on kohdun takaseinämässä.

Vitsi kun jännittää jo, meillä on alkuviikosta 4d-ultra. Ihanaa päästä katsomaan miltä masuasukki näyttää ja miten voi. ehkä jopa sukupuolikin selviää kun rakenneultrassa kätilö ei sitä suostunut paljastamaan :)

Hyviä vointeja kaikille! Kaksi viikkoa enää jouluun :)
 
Mä olen oksennellut viime yön, mutta päivällä olin jo ihan kunnossa, väsytti vaan. Ihan samoilla viikoilla sain vatsataudin myös kun odotin esikoista (tai olisko ollut 26. viikko silloin) ja kauhuissani soitin kättärille. Ne lohdutti ettei sikiölle ole vaaraa ja se ottaa kyllä tarvitsemansa. Nytkin ehdin jo kauhuissani ajatella, että oksentaakohan se sikiökin :) Mutta muistin sitten mitä viimeksi oli sanottu.

Mä en ole huomannut masuasukilla mitään selkeää rytmiä. Eniten se potkii kun mä makaan. Niin, ja oksun jälkeen se potki :)
 
Onkin pari päivää ollut hiljaisempaa tällä palstalla... Toivottavasti rentouttava viikonloppu takana jokaisella! Tosin jouluhössötys voi vähän häiritä monilla tähän aikaan vuodesta...kunpa sitä osaisi itsekin rauhoittua joulun viettoon hyvissä ajoin. Lahjat on onneksi hankittu ajoissa ja joulukortit tehty ja lähetetty :).

Mä oon nyt viime päivinä suunnitellut kuopuksen 2-vuotissynttäreitä, joita vietetään ensi viikonloppuna. Vasta synttärileipomisien jälkeen ehdin paremmin alkaa leipoa ja valmistella jouluruokia...Vähän kyllä jo miehen kanssa mietittiin mitä tänä jouluna syötäisiin :). Muutama ihminen ainakin tulee tähän meille yöpymäänkin (sisaruksiani), joten on muutama suu enemmän ruokittavana. Ihanaa saada perhettä vähän laajemminkin kasaan - varsinkin omien sisarusten kanssa on ihanaa viettää aikaa.

Mulla on nyt keskiviikkona sokerirasitustesti, joten olen ihan varmuuden vuoksi syömättä etenkin suklaata nyt alkuviikon, ettei mun herkuttelujen takia tule raskausdiabetes-diagnoosi.... Luulen nimittäin, että se sokeri virtsassa neuvolakäynnillä johtui ihan vaan siitä, että olin edellisinä päivinä syönyt paljon suklaata ja muutenkin karkkia... :S No, yritän kyllä muutenkin vähentää herkkuja ja muistaa taas (joulunakin) herkutella niillä oikeilla ruuilla eikä kakuilla ja suklaalla :). Haluaisin tehdä itse ainakin porkkanalaatikkoa ja imellettyä perunalaatikkoa, mutta saa nähdä miten tässä synttärikiireessä ehtii. Kinkkua himoitsen kans :p.

TNL: Kerrohan sitten 4d-kuulumisia! :)
Alessia: Toivottavasti paha olo jäi yhteen päivään! Oletko nyt voinut paremmin?

Nyt lähden kerrankin lasten kanssa yhtä aikaa päiväunille. Mies on työmatkalla, joten mulla on täysi vastuu lapsista myös illalla enkä paljon ehdi tässä alkuviikosta hengähtää...

Iloisia pakkaspäiviä!

t. Mamu82 (rv21+1)
 

Yhteistyössä