Huhtimammat/ osa 11

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja uusi lista
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

uusi lista

Vieras
HUHTImammat
osa 10 22.3. 18:43
1.4. Timangi, 27v, Helsinki,
1.4. Aida, 28v, esikoinen, LKS
4.4. Lilja, 21v, esikoinen, KOKS
6.4. Ipana, 28v, toinen muksu, Kätilöopisto
6.4. Peenu, 26v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
7.4. Katti, 32v, esikoinen, Hämeenlinna
*8.4. mimmi, 24v, esikoinen, OYS / 7.3. tyttö 2600g, 45 cm
10.4. Anne, 24 v, esikoinen, Seinäjoen keskussairaala
11.4. hipsu, 28v, esikoinen, Jorvi
13.4. Sasa, 24v, esikoinen, Satakunnan keskussairaala
17.4. Annukka, 31v, esikoinen, KOKS
18.4 Nipsu, 28v, esikoinen, Hyvinkään sairaala
20.4 Cosmic, 23v, esikoinen, PHKS
20.4. Athene, 28v, esikoinen
21.4. Sari, 23v, esikoinen
22.4. satu-täti 27v, 2 lasta, P-KKS
24.4. Molly, 25v, esikoinen, TAYS
26.4. sisko 33 v, toinen, Hyvinkää
26.4. vivi, 37v, neljäs, Jorvi
27.4. aurinko, 28v, esikoinen, OYS
27.4. Tosca, 27v, Vantaa, toinen, Kätilöopisto
28.4. Hannele, 26 v, toinen lapsi, esikoinen 1 v.
29.4. Miuku, 28v, Esikoiset eli kaksoset, Kätilöopisto
29.4. Anne, 26v, esikoinen, TAYS
30.4. Mustikka ,25v, toinen
30.4. Minnie, 23v, esikoinen, TAYS
30.4. KK, toinen lapsi, Kokkola


 
On aika järkyttävä yö takana...vauva ei antanut ulostulomerkkejä, mutta migreeni on näköjään taas palaillu kuvioihin. Oon kärsinyt migreenistä joitakin vuosia, muuta raskauden aikana ne on ihmeen kaupalla jääny pois. No nyt taas sit iski ja rajumman kerran. Olo vieläkin ihan töttöröö! Kestän kyllä ne oksentelut ja säryt jne, jos tiän että voin kaapista ottaa migreenilääkkeen ja tilanne helpottaa ennen kuin menee ylipahaksi. Mutta nythän siis en lääkettä voi ottaa ja panadol ei paljo auta. Yö oli siis tuskaa ja nukkumisesta ei kertakaikkiaan tule mitään. No onneksi pahin helpotti päivällä ja kävinkin varuulta neuvolassa verenpainetta mittauttamas jne, ettei vaan migreenikin olis ollu raskausmyrkytyksen oireita, jota mulla hieman epäiltiin. No onneksi kaikki kuitenkin hyvin, eikä ole myrkytystä. Jokin muu siis vaan laukaisi jälleen migreenin. Nyt hyvä että uskaltaa päätänsä liikauttaa, ettei vaan taas ala...

Harmi kun viimenen lääkärikäynti oli jo muutama viikko sit. Nyt ei yhtään tiedä mikä tilanne kohdunsuulla mahdollisesti on, kun viimeksi ei ollut edes vielä pehmeä, auki tai edes kohdunkaula lyhentynyt. Kunpa siis tähän mennessä olisi sekin tilanne jo muuttunut, että kaveri meinaisi edes jossain vaiheessa pihallekin tulla. Haluisin niin vaavin jo syliin ja nähdä minkä näköinen heppu siellä mun mahassa on källötellyt ja potkinut koko tän ajan.

Mutta kuinkas moni on jo lähtenyt synnyttämään, kun tuntuu aika hiljasta olevan ketjussa!? =0)

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE!
 
Taitaa moni olla jossain ryhmäsynnytyksessä, (mihin mua ei ole kutsuttu) kun on niin hiljaista!!

Minä oon mittaillu verenpaineita nyt kotosalla, ja onneks ovat pysyneet ihan kohtuudessa. Eli taitaa se raskausmyrkytys jäädä vaan säikähdykseksi. Jatketaan silti nyt mittailua varmuuden vuoksi.
Jalat on kovin turvoksissa, tennarit menee hädin tuskin löysällä nauhoituksella jalkaan. Muuten tää elämä on tällasta kotona tepsuttelua, kattelen ikkunasta ulos kun lunta sataa ja mietin että kevätvauvahan minun piti saada eikä takatalvivauvaa :) No, ehtiihän se vielä (ehkä) kevään tehdä!
Pari yötä oon saanu nukuttua yllättävän hyvin, ei oo tarvinnu ottaa edes niitä parin tunnin päiväunia! Supistuksia ei (kai) ole, tai sitten ne on tosi lieviä mitä ei välttämättä edes huomaa. Tuntuu, että synnytykseen menee vielä monta viikkoa..mutta kun minä haluaisin jo nyt haistella sitä meidän omaa pikkuvauvaa.. Muuten en ole vielä täysin kyllästynyt tähän raskaana oloon, mutta vielä ehtii, oonhan tuolla listan häntäpäässä.
Iloista mieltä ja sisua kaikille synnytykseen!
 
Täällä ollaan viel yhessä paketissa, vaikka mun puolesta meiän Mönkkis sais jo tulla pihalle. Alkaa liikkuminen olemaan jo sen verran hankalaa ja olo muutenkin tosi tukala, etten jaksais enää. Ja alkaa tuntua aika pahalta Kaverin liikkeet masussa, ku hän tykkää oikoa jalkojaan aina tuohon oikeaan kylkeen, joten se on aika hellänä! Ja muutenkin kun vaavi innostuu mylläämään, ni tuntuu että koko maha irtoaa kohta tai jotain... Eihän sillä pitäis olla enää tilaa ees liikkua, mut eiku Kaveri vaan paahtaa äitinsä iloksi menemään oikein urakalla!

Mut muuten täällä kaikki ok, supistuksia ja vihlontaa on edelleen, muttei tarpeeksi paljon että viittis laitokselle lähteä! Mut eiköhän meiän ketjuun pian saada uusia jakaantuneita, ku on niin hiljaista..=)
 
Ihan yhdessä koossa ollaan vielä täälläkin! Tänään kävin neuvolassa, ja terkkari oli sitä mieltä, että tuskinpa mitään tapahtuu ainakaan pariin viikkoon. Ja itse olen täysin samaa mieltä.

Voihan se synnytys tietty alkaa ihan yllättäenkin, mutta en jaksa oikein uskoa... kivuliaita supistuksia minulla ei ole ollut koko raskauden aikana ainuttakaan ja niitä mahan kovettumisiakin tulee enintään pari päivässä. Muutenkin olo on oikein hyvä ja pystyn onneksi ulkoilemaan koiran kanssa kunnon lenkkejä, mikä on mulle tosi tärkeää. Tänään tosin alaselkä on ollut melko jäykkä etenkin jos istuu pitkään ja sitten nousee ylös. Oisikohan tullut tehtyä kuitenkin liian pitkiä lenkkejä tänään.

Mutta jos olo jatkuu näin hyvänä, niin ei tässä ole mitään kiirettä synnyttämään! :) Viikonloppuja kaikille huhtimammoille!

 
Heipparallaa!

Täällä on jo muutamana päivänä luultu, että nyt se synnytys käynnistyi:)

Viheliäitä supistuksia on jo useita päivittäin ja kohdunsuu oli viikko sitten lähtenyt avautumaan... Kaikki voi kuitenkin pysähtyä vielä ja odotus jatkua vaikka toukokuulle. Neuvolassa kyllä ennustivat synnytyksen käynnistyvän piakkoin. Viikkojahan minulla ei vielä kuitenkaan ""liikaa"" ole, joten ei tässä kiirettä:)

Onko muilla kuukautiskipujen kaltaista vihlontaa ja kunnon mahan kovettumisia jo reilusti? Mulla niitä on päivittäin pitkälle yli 20... Viime yönä heräsin kaksi kertaa oikein kunnon pistoon. Mutta aina ne supistukset kuitenkin loppuvat 2-3 tunnin päästä...

Vauvan liikkeet ovat hiljentyneet ja verenpaine on noussut uhkaavasti:( olo on kuitenkin turvotuksesta huolimatta suhteellisen hyvä! Nyt kohti Hulluja Päiviä ja heräteostoksia:)

Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Hellurei!

Täällä yhä edelleen voidaan paksusti... Eivät soittaneet eilen sitä aikaa yliaikakontrolliinkaan, joten odotellaan sitäkin sitten ensi viikolla. Toivottavasti maanantaina jotain kuuluu!

Tietääkö joku tosiaan tarkemmin, että mitä kaikkea siellä yliaikakontrollissa tehdään?

Sokeriarvoja mittaillaan, korkeimmillaan on ollut 8.1 :/ Neuvolassa ei ollut kyllä puhetta, että mitä pitää tehdä, kun noin korkealla käy... No, kai sitä maanantaina saa siihenkin opastusta, kun on neuvola-aika.

Supistuksia ei viime yönä ollut tai ainakaan niin, että niihin oisin herännyt. Aika lailla asukki siis tuntuu edelleen tuolla viihtyvän... Toivottavasti pääsiäiseen mennessä tapahtuu kuiteski!

Pinnistetään vielä vähän aikaa :)
 
Jo on hiljaista...onko kaikki menneet jo synnyttämään? Ja mä yhä odottelen kotona, että jotain edes alkais tapahtumaan, mutta kun ei... Olo ei kovinkaan kaksinen, joka paikkaa vaan särkee. Kauhee väsy painaa, mutta jalat kertakaikkiaan niin kipeet etten kärsi enää yhtään maata. Eli siis vali vali... =)

Viime yönä näin unta ekan kerran, jossa näin meidän vaavin. Se oli niin pikkunen ja sulonen. Yleensä unissa oon muka jo synnyttänyt, mutta vauvaa en vaan näe. Kunpa nyt oikeasti sais sen nyytin jo pian pihalle, alkaa tää äiskä oleen niin tätä raskausaikaa täynnä.

Ootatteko te muut, että saisitte jo omat kamppeet niskaan? Hiukka mä odotan, että saan heittää nää äippävaatteet varastoon ja laittaa omat farkut jalkaan. Ja päästä osteleen itselle jotain uutta...eipä oo paljo tarvinnu itelle mitään ostella moneen kuukauteen. Onneks on kesä tulossa, niin ei tarvii sit niin paljoo vaatettakaan enää pukea, kun tästä mahasta pääsee.

Mutta laittakaahan nyt kirjottaen, että kuka on vielä yhdessä paketissa ja ketkä ovat päässeet jo jakautumaan=)
 
Yhes koos täälläkin...

On kyllä todella hiljaista täällä ketjussa. Huhtikuu kohta puolessa välissä eikä uusista vauvoista ole vielä ilmoiteltu mitään.
Voi kyllä minä odotan niitä normaalikokoisia vaatteita. Haikein mielin olen selaillut kaikkia mahdollisia kuvastoja ja hypistellyt kaupoissa vaatteita. Eiköhän tässä vielä jaksais odottaa jonkin aikaa niin pääsee sitten ostoksille.
 
Niin on kyllä outoa kun ei oo enempää syntyneitä! Mutta eiköhän niitä kohta ala ilmaantua. Mä olisin aivan valmis jo ainakin pääseen tästä olosta.
Olis vaan kiva jos tietäis edes yhtään että koska se lähtö on edessä kun nyt täytyy olla ihan joka hetki valmiudessa. Mutta kärsivällisyyttä, sitä mulla ei oo koskaan ollut liikaa.

Eipä tässä sen kummempia, kävin vaan ilmoittamassa itsestäni että täällä ollaan aika turhautuneina vielä mutta toivotaan että kohta on toisin. Kevät alkaa tuoksua sentään ulkona vaikka onkin harmaata. Että eiköhän tästä olla menossa kohti valoisampia aikoja kaikin puolin.
Hauskaa pääsiäistä kaikille näin etukäteen!
 
Yhdessä koossa täälläkin.

Olo on muuttunut KÄSITTÄMÄTTÖMÄN
Viikonloppu meni esikoisen 2v-synttäreitä höösätessä. huhhuijaa, onneksi ovat ohi, oli kiva nähdä ihmisiä,mutta oli aika rankkaa itselle.
 
Otetaanpas uusiksi, viesti lähti vetämään jostakin syystä ennen aikojaan...

Eli olo on siis aivan ihmeellisen hyvä. En ole voinut näin hyvin sitten 28. raskausviikon! Tää on kyllä ihan ihmeellistä. Minä, joka pötköttelin 6 viikkoa sitten sairaalassa ""jalat ristissä"" ja olin NIIN kipeä ja vaivainen... nyt olo on aika passeli, vain peräsuoli vaivaa ajoittain ja ""sähköiskut"" alapäässä. Niin, ja sohvassa, autossa ym. istuminen ei onnistu, eli istua täytyy reisien varassa etukenossa eikä peräsuolen ""päällä"" takakenossa.

Järkkäsin jopa esikoiselle 2v-synttärit, joita juhlittiin koko viikonloppu ja olen leiponut pakastimen täyteen, siivonnut... Ihan ihmeellista, kun kuukausi sitten jo jääkaapilla käynti tuntui ylivoimaiselta ponnistukselta!

Supistellut ei ole aikoihin. Kuukausi sitten supisteli 5 min välein ja nyt en mielestäni ole tuntenut supistusta moneen päivään. masussa on mukavan rauhallista, saan yötkin nukuttua, kun monen tunnin kivuliaat maratonjumpat ovat lyhentyneet vauvalla muutamaan minuuttiin. Pääsen minäkin nauttimaan edes hetkeksi raskaudesta, aika ihanaa! Välillä on jopa pelottanut, että onkohan masussa kaikki ok, kun oma olo on niin hyvä.

neuvolatäti sanoi, että kun päästään herkkyysviikkojen (30-34) ohi kunnialla ja tuolloin maltetaan levätä, niin sittenpä usein päästään raskaudessa loppuun saakka, vaikka olisikin taipumusta ennenaikaisuuteen (niin kuin mulla, esikoinen syntyi 35+1). Näin ilmeisesti mun kohdalla on nyt käymässä, sillä MITÄÄN synnytykseen viittaavaa oiretta ei ole havaittavissa.
Keskiviikkona on onneksi äitipolilla kontrollikäynti. edellisestä käynnistä on 3 viikkoa ja en uskonut tuolloin olevani enää tässä vaiheessa raskaana edes. On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä masuun kuuluu. Kohdunkaulahan on ollut enää 1 cm jäljellä viimeiset 6 viikkoa ja sisältäpäin se on jo ollut avautunutkin yhtä kauan.ja vauva tosiaan ollut alhaalla lantiossa viimeiset 5 viikkoa. Mutta ei se näköjään tarkoita sitä, että synnytys olisi lähellä.
Toisaalta nyt ei ole mitään kiirettä synnyttämään edes, kun olo on korjaantunut. Kyllä tässä vielä muutaman viikon voisi nauttia leppoisammasta elämästä.

tsemppiä viime hetkiin!
 
40+0 eli laskettuaika tänään. Viikonloppuna supisteli ekan kerran perjantaina ja toisen kerran lauantaina, mutta ei muuta. Huomenna on se yliaika kontrolli jo koska vauva edelleen perätilassa nyt jännitetään sitten että ollaanko pääsiäinen vauvan kanssa sairaalassa. Vai odotellaanko ensi viikkoa riippuu kai vauvan koosta. Muuten ollut yllättävän helppo raskaus ja loppua kohden parantunut vain jollei kärsimättömyyttä lasketa mukaan. Kiva odotella että kuinka moni on poksahtanut peräkkäin kun täällä on tosiaan ollut vähän aikaa niin hiljaista. Onnea kaikille ja hyvää pääsiäistä!
 
Yhdessä koossa täälläkin vielä.
On vain tämä kirjoittelu nyt jäänyt jostain syystä vähemmälle.
Viime viikon leivon pakastimeen jos jonkinnäköisiä herkkuja...nyt onkin sitten mistä vieraille tarjoilla.

Vauva painaa todella alas, kohta varmaan jo korvat näkyvät ulkopuolella ;) Vihlonnat muuttuneet paljon kipeimmiksi ja supistuksiakin on bongailtu kiitettävästi. Yhtä odotteluahan tämä on. No, viimeistään pe 21.4 tämä mamma pääsee tositoimiin.
 
Moi!

Täälläkään ei vielä mitään uutisia. Mulla oli tänään äitiyspolikäynti. Mullehan vähän varoiteltiin siellä viime viikolla että saattavat tällä viikolla käynnistää niukan lapsiveden vuoksi, ja menin pelonsekaisin tuntein polille aamulla. No, nyt oli eri lääkäri, jonka mielestä käynnistäminen ei ole tarpeellista. Eli nyt vaan odotellaan rauhassa. Olen toisaalta helpottunut koska en olisi toivonut käynnistystä, toisaalta halusin jo jotain ""actionia"". Mutta mieluummin odotan luonnollista käynnistymistä, vauvalla kun kaikki näyttää olevan hyvin. Ja hän liikkuu edelleen vilkkaasti.

Nyt olen parina yönä tuntenut mahan kovettuvan, ne kai on olleet supistuksia. Samoin polilla tänään kun otettiin käyrää, siinä näkyi kätilön mukaan supistus mutta itse en tuntenut mitään. Lääkäri sanoi kohdusuun olevan yhdelle sormelle auki joten jotain kypsymistä näyttäisi tapahtuneen viikossa. Aika kärsimättömäksi mäkin alan tulla, ja todellakin haaveilen vaateostoksista ja että pääsis normaalisti liikkumaan. Nyt kävely on tosi kivuliasta koska vauva on jo todella alas kiinnittynyt. Joten tutulta kuulostavat nuo ""sähköiskut"" alapäässä ja tuntuu kuin kävelisin kakat pöksyssä, heh;)

Olipas siinä juttua....mutta hei vaikka nyt tuntuu että mitään ei tapahdu niin muistetaan että kukaan sinne kohtuun ei ole jäänyt! Ennemmin tai myöhemmin (tai siis kaikilla meillä tosi pian) on kääröt kainalossa:D
 
Pitkästä aikaa tulin kans ilmoitteleen, et vielä seurailen teiän juttuja ja masukkaana edelleen. La olis tasan viikon kuluttua pääsiäismaanantaina, mutta olen jo henkisesti alkanut valmentautua siihen, josko eka la olis lähempänä totuutta, eli kuusi päivää myöhemmin. Muuten olisin valmis luopumaan vaikka heti tämän ison masun kantamisesta. Tai itseasiassa ei vielä tänä yönä kun mies on työmatkalla 400 km päässä ja huomenna tärkeä palaveri... ;)

Juuri mitään oireita ei vaan ala tuntumaan lähestyvästä synnytyksestä, muita vaivoja kylläkin. Edellisellä kerralla neuvolassa oli sijainen ja kyllä olikin mukava kun hänen mittauksen mukaan sf-mitta oli 39!! Ja vakiotädin viikkoa aikaisemmin mittaama 32... Ja korkeimmillaan on ollut viikko sitä ennen 34. Sanoi vielä että hyvän kokoinen vauva täällä, mutta ei suostunut kertomaan mitä sillä tarkoitti. Viime viikko meni pelätessä et onks mulla nyt sit joku jättivauva masussa ja synnytys alkoi pelottamaan. Itse kun olen aika pienikokoinen ja mitään synnytystapa-arviota ei ole tehty. Saatikka että olisin kokoarviota saanut. Tähän asti sf-mitta mennyt nätisti lähes keskikäyrällä ja olen luottanut siihen että pienikokoisille tulee pieni/normaalikokoinen vauva...

Vähän jännittää huominen neuvola. Muuten olen ehtinyt viikonlopun aikana saada pelon nujerrettua ja uskoteltua, että selviän synnytyksestä vaikka mikä olisi. Mut mielenkiintoista huomenna olla taas mittanauhan alla... Saa kyllä selittää miksi toinen mittaa noin paljon isomman mitan ja pelottelee...

Koittakaahan jaksaa nämä viimeiset päivät! Pian kaikilla on omat nyytit tuhisemassa lähellä. Ja saa käyttää normaalivaatteita! :D Itse odotan erityisesti tuon ainoan kiinni menevän untuvatakin heivaamista naftaliiniin...
 
älä murehdi sen mitan suuruutta. Mulle neuvolatäti sanoi että joakinen täti voi saada eri tuloksen mitatessa koska ne voi mitata hiukan eri kohdasta, siksi olisi hyvä olla sama mittaaja
 
Heippa!

Täällä ollaan ihan kypsinä jatkuviin supistuksiin ja tuntuu jo, että tulisipa se nyytti tuolta yksiöstään jo väjemmille vesille!

Huh!

jotenkin harmillista on myös se, etteivät nämä lyhyempikestoiset supistukset lääkärin mukaan välttämättä edes kypsytä tuota kohduntilannetta. Mulla kohdunsuu sormelle auki ja kaulaa 2cm jäljellä... Jotkut vain kärsivät näistä oireista. Mulla esim vauvan liikkuminen aiheuttaa lähes aina vatsan kovettumisen. Se tuntuu jo vatsalihaksissa ja selässä, jotka ovat aivan muussina:( Eilen kävin onneksi hieronnassa ja se auttoi hiukan. pitänee varata vielä uusi aika...

Torstaina siirrytään uusille viikoille ja 38 kuulostaa jo oikein hyvältä synnytysviikolta:)

Tänään olisi mukava lähteä kaupungille kahvittelemaan, mutta aika synkältä näyttää tuo ilma. Toivottavasti aurinko näyttäytyy tänään!

Ja sf-mitan mittailusta minullakin on kokemuksia, että eri mittaajat saavat hyvin erilaisia tuloksia!

Päivän jatkoja!
 
Moi pitkästä aikaa! Yhtenä kappaleena ollaan vielä täälläkin... Oli vaan koneen kanssa vähän ongelmia enkä päässyt muutamaan viikkoon laittaan kuulumisia. Mutta nyt pelittää taas:)

Vointi on välillä ihan siedettävä, mutta välillä on niitä päiviä kun tuntuu ettei pysty mihinkään. Alkaa kaikki oleen niin ylivoimaisen vaikeeta. Mutta eihän tässä enää kovin pitkä aika ole odotettavana.

Meillä vauva on jo laskenut päänsä lähtökuoppiin, mutta en vielä tiedä kohdunsuun tilanteesta mitään. Mulla on lääkäri vasta tällä viikolla kun tuli pientä sekaannusta ajanvarausten kanssa. Pääsin kuitenkin ylimääräiseen ultraan viikolla 36, jossa katsottiin että vauva on pää edellä tulossa. Olis sitten kerinnyt vielä tekeen kääntöyritystä, jos näin ei olisi ollut.

Koittakaahan poksahdella!
 
Kävin neuvolassa ja jotenkin jäi epätietoinen fiilis. Vauvan sydänääniä kuunnellessa syke kävi välillä alle 120. Ja yleensähän niiden pitäs olla 120-160. Onko jollain muulla ollut näin? Neuvolan täti jäi jotenkin niin hiljaa ja laitto mulle huomiselle lääkäriajan. Pitääkö tässä ny pelätä, että vauva ei voikaan hyvin vai mitä ihmettä? Yritin kyllä kysyä, mutta hieman hiljasena tätönen vastaili, että joo kaikki ihan ok...no eipä jääny kovinkaan sellanen olo=( Hui kun mua alko pelottaan...nyyh=(

Mua on supistellut aika reippaasti mutta vain murto-osa on kivuliaita. Muuten kyllä sit särkee alamahaa kuten kuukautisten aikana, mutta en tiä onko sillonkin supistus päällä, jota en vaan siksi osaa tajuta. Vauva kyllä on kuulemma jo aivan lähtökuopissaan alhaalla...tulis nyt pihalle! Huomenna onneksi kuulee, että mikähän sielä kohdunsuulla sitten se tilanne on.

Mutta hyvää tiistaita kaikille...itse jään pelon sekaisin tuntein odottamaan huomista.
 
Yhtenä kappaleena ollaan täälläkin, laskettuaika oli viime torstaina. Olisin NIIN valmis jo synnyttämään. Olo on tosi tukala ison vatsan takia, mutta supistukset on tosi laimeita, välillä vatsa vain kovettuu. Ei siis ole kertaakaan ollut olo, että påitäis laitokselle lähteä. Nyt on tullut kamalana ajatuksena, että mitäs jos menee yliajalle ja joutuu käynnistämään... Nooh, se on sitten sen ajan murhe.

Päiviä yritän kuluttaa jotenkuten, kirjastosta taitaa loppua kohta hvät kirjat... ;)

Vointeja kaikille!
 
Susanille tsemppiä, huomenna olet jo paljon viisaampi, onneksi sait lääkäriajan noin pian. Yritä olla miettimättä asiaa liikaa. Jos olisi kova hätä, olisit lähtenyt saman tien sairaalaan, joten yritä ajatella positiivisesti.

Olettekos mittailleet masun ympärystä viime aikoina?

Itse sain lukemaksi muutama päivä sitten 107 cm tosta masun korkeimmalta kohdalta mitattuna (olen aika hoikkatekoinen normaalisti, ei ihmekään jos kaikki ihmettelevät, että onpas iso masu!!).
 

Similar threads

O
Viestiä
103
Luettu
6K
Lapsen saaminen
osa 11/ tehty
O
K
Viestiä
105
Luettu
3K
M
O
Viestiä
104
Luettu
4K
M
H
Viestiä
0
Luettu
354
H
O
Viestiä
104
Luettu
2K
A

Uusimmat

Yhteistyössä