Ihastunut hyvän ystäväni mieheen, jäätävä tilanne.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HelpWanted.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Unohda koko mies. Ymmärrän kyllä tuon ihastumisen ja sen vakavuuden, sillä olen itsekin ollut samassa tilanteessa. Sillä hetkellä kun ystäväni tuli raskaaksi ihastukselleni pyyhin koko miehen mielestäni. Toki en olisi ikinä ystäväni miestä vienyt ilman lastakaan, kunhan leikin ajatuksella. Lapsen perhettä ja kotia en voisi edes kuvitella rikkovani. Otin vähän etäisyyttä ja omassa mielessäni mies vain lakkasi olemasta vaihtoehto minulle. Raskaudesta kuultuani en ole miestä enää ajatellut. Tekemisissä ollaan edelleen mutta harvemmin kuin aiemmin. Älä tunge itseäsi kylään ja avuksi.

Olen yrittänyt pysyä pois heiltä, he muuttivat hiljattain uuteen kotiin enkä ole kertaakaan käynyt heillä vaan he tulevat aina meille ja nainen " pakottaa " miehensä mukaan että pitää lapsille seuraa että minä ja ystäväni saadaan jutella. Mies on paristi jo kieltäytynyt tulemasta ja ystäväni on suuttunut siitä miehelle. Enkä väkisin yritä olla avuksi vaan naisella on aika vaikea raskaus ja olen hänen ainut ihan lähellä asuva ystävä.
 
Mitäpä jos sanot , että haluaisit välillä tavata ihan vain kahden, ilman ystäväsi miestä. Joko niin, että tapaatte jossain ihan muualla tai niin, että vain te ja lapset. Sano, että kaipaat välillä tapaamisia ihan vain tyttöjen kesken. Keksit kyllä varmasti jotain.
 
Niin ja sano sille ystäväsi miehelle, ettet halua häntä enää tavata. Et halua mitään tulevaisuutta hänenkanssaan. Ja jos mahdollista, että tunteesi ovat lakastuneet. Se oli vain ihastusta, mutta nyt jo mennyttä.
 
Muuten hyvä mutta tapaan heidät molemmat viikoittain sillä meistä on tullut melkeinpä parhaat ystävykset tämän ihmisen kanssa. Olen myös auttanut heitä molempia monissa asioissa kun heille on syntymässä tämä vauva.

Olen yrittänyt kieltää tunteeni kokonaan, mutta ei onnistu. Mies on miettinyt minua siitä asti kun tajusi että ystäväni tuntee minut ja yrittänyt saada minut pois mielestään. Viime viikolla kävin heillä ja ystäväni ei ollutkaan kotona, oli jotenkin kiusallinen tilanne. En ollut sillon vielä kertonut mitä tunnen tätä miestä kohtaan eikä hänkään ollut kertonut. Pari päivää siitä hän pudotti sen pommin kun laittoi viestiä ja kertoi että on ollut pidemmän aikaa ihastunut ja oli vaikeaa kun kävin heillä kun sanat takelteli suussa ja vatsasta otti ja ei uskaltanut edes olla lähelläni.

Ei ole hyvä mies tuollainen, joka ihastuu toiseen, kun oma vaimo tai avopuoliso on raskaana. Etkä sinäkään ole hyvä ystävä, kun menit vielä miehelle myöntämään oman ihastumisesi. Olisitte molemmat ollut hiljaa.

Miltähän tuosta naisesta tuntuu, kun saa selville teidän selkään puukotuksen? Toivottavasti ei siinä tilanteessa ole enää raskaana. Itselläni oli raskaana ollessa suuria huolia, tuntui ihan kauhealta. En enää koskaan aio tehdä toista lasta, etten joutuisi vahingossakaan samaan tilanteeseen. Te olette tosi itsekkäitä miehen kanssa. Minäminä vaan. Yrität selittää, että ystävääsi tässä molemmat ajattelette, mutta jos hän olisi teillä etusijalla, olisitte vaan pitäneet ihastuksen omassa päässänne.
 
Sinun on hankala unohtaa tama mies mutta luuletko etta se olisi ystavallesi helpompaa, ollessaan raskaana talle miehelle! Jos oikeasti olette ystavia niin oletko todellakin valmis luopumaan ehka elaman pituisesta ystavyydesta jonkun puolitutun miehen takia, josta ei ole mitaan takeita kuinka kauan jaksaisi olla sinunsta kiinnostunut.
Ja et todellakaan sano asiasta mitaan ystavallesi ellet tieten tahtoin halua tuhota hanen liittoaan ja teidan ystavyytta. Ihastuksia tulee joskus mutta jos kohde/ its eei ole vapaa niin ne kuuluu unohtaa eika ruokkia haaveitaan.
 
Miten se "mies" voi olla ystäväsi kanssa ja vielä lasta odottavat, kun tunteet on väljähtänyt puolessa vuodessa. Aika ailahtelvalta kuulostaa...
Ja, jos teillä olis joku suuri rakkaus niin, ette olis nykyisessä tilanteessa, vaan suhteenne olisi kestänyt jo sen vuoden, jonka olette tunteneet. Eli unohda...
 
Mitäs sitten, jos ette hillitskään itseänne, ajaudutte yhteen ja suhteeseen? Alku olis varmaan kiihkeää, mutta entäpä kun se arki astuisi teidänkin kuvioihinne ja tuttavapiiri olisi kaikonnut törkeän temppunne takia? Kyllästyneinä toisiinne ja ystävät menettäneinä, mitäs sitten?

Eihän tunteilleen mitään voi, mutta teoilleen kyllä. Saattaa olla sinullekin suurempi ilo olla ihastunut siihen, ilman että etenette mitenkään, kuin että hyppäisitte suhteeseen. Vai kuvitteletko, että juuri tämän tyypin kanssa tuo kihelmöivä jännityksen tunne jatkuisi ikuisuuksiin? Höpö höpö.
 
Mietin tässä hetken, että miten muotoilisin tämän, sillä halusin vielä sanoa jotain.

Miksi pilaisit päiväunelman ja hukkaisit ihanan ihastumisen tunteen toteuttamalla sen unelmasi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minäminäminä;27244316:
Ei ole hyvä mies tuollainen, joka ihastuu toiseen, kun oma vaimo tai avopuoliso on raskaana. Etkä sinäkään ole hyvä ystävä, kun menit vielä miehelle myöntämään oman ihastumisesi. Olisitte molemmat ollut hiljaa.

Ihastuminen varsinkin pitkässä parisuhteessa on ihan normaalia. Tunteilleen ei voi mitään, ja joskus aina tapaa ihmisiä, joiden kanssa on kemiaa tai jonka kanssa voisi jopa kuvitella olevansa parisuhteessa - jos elämäntilanne olisi toinen. Ei sitä voi mitenkään estää. Tärkeämpää on sen sijaan, mitä tekee kun tällaisia tilanteita tulee vastaan. Voi pysyä omassa parisuhteessaan, lopettaa nykyisen parisuhteen tai aloittaa "salasuhteen", tai vaikkapa seilata edestakaisin kykenemättä päättämään... Jos oma suhde on hyvä ja haluaa siinä pysyä, se ei pieniin ihastuksiin kaadu, koska silloin tietää, mitä tehdä ja mitä olla tekemättä.
 
et mitä jos tästä tulisi, mitkä olisi seuraukset? Voisinko olla onnellinen? Pystyisinkö hyväksymään ratkaisuni myöhemmin. Kertomaan sen rehellisesti lapselleni, vanhemmilleni, ex-miehelleni jne. Miehellä olisi lapsi ystäväsi kanssa, joten miten tapaamiset menisi? Ystäväsi olisi aina kuvioissa mukana, miten se vaikuttaisi arkeen? Liian vaikea kuvio ja toinen nainen/ystävä on aina se joka saa kaiken loan päälleen. Tossa kuviossa kärsii ihan kaikki ja se voi kestää hyvällä onnella vuosia ja vaikuttaa omaan lapseesi varmasti paljon. Ihan vaan järkeilemällä päättäisin liueta taka vasemmalle ja nopeesti.
 
Kaikki ei ole niin yksiselitteistä. Tästä jää kertomatta niin paljon oleellisia asioita, mutta tosiaan en voi niitä paljastaa.

Tiedän sen kyllä itsekin, että vaikka olisinkin kertonut vain puoli totuutta niin se ei ole oikein että olemme ihastuneita toisiimme. On vaan niin hemmetin vaikea unohtaa tätä miestä, pakko yrittää.

Oli ihan mitä tahansa, niin meis ja tämä toinen odottavat yhteistä lasta. Tästä miehestä tulee pian isä. Ei siihen väliin tartte mennä sekaantumaan vaikka olisi miten kuumia tunteita.
 
Ihastuminen on tosi kiva tunne ja joskus saa oikein kaivella itsestään onko ihastunut ihastumisen tunteeseen vai toiseen ihmiseen. Tietysti on tosi kivaa, jos se toinenkin on ihastunut ja tilanne on enemmän kuin ihastuttava. Ja se tunne kannattaisi vain elää loppuun asti kuin tukahduttaa sitä kiellettyjen listalle, koska siihen vaiheeseen päästtyäsi mikään ei enöö estä sinua ryntäämästä namipalan kimppuun. Ihmnen on siitä jännä otus, että mitä enemmän kieltää sen enemmän se vastustelee.

Yleensä, jos on järkeä päässä ja sitä suostuu kuuntelemaan. Hyväksyy ihastumisen tunteensa yhtenä tunteena muiden tunteiden joukossa ja nauttii siitä - omissa oloissaan. Kaikkea ei tarvitse toteuttaa käytännössä. Ja voi aina miettiä onko ihastumisen tunne helppo ratkaisu jollekin muulle, mitä ei juuri nyt kestäisi. Antaako se sokeria arjen harmauteen?

Kokonaisuus siis ratkaisee. Oma etu ei voi ratkaista joka tilanentta ja kuten jo kirjoitit ystäväsi on raskaana tarviten nyt kaiken tuen mieheltään/ihastukseltasi ja sinulla on omaakin, muuta elämää. Miksi sotkea asioita, koska otsanahallaankin jo tajuaa sen tietävät runsaasti sotkua ja pahaa mieltä. Jos tunteenne ovat vielä voimissaan vuosien kuluttua ehkäpä sitten?

Elämä ei ole elokuvaa, vaan se sisältää myös uhrauksia ja lähimmäisen kunnioittamista. Pitkässä juoksussa tajuaa, että hyvä elämä syntyy myös niistäkin tekijöistä. Tasaisesti kaikkea.
 
Ääliö. Ota etäisyyttä ja tapaa muita miehiä.

Jos se on VAIN ihastumista niin siitä pääsee yli aika pian. Ja toisaalta VAIN ihastumisen takia olisi naurettavaa pilata toisten, sinullekin tärkeiden ihmisten suhdetta.
 
Paska suhde ystävälläsi, ja tulevaisuus varmaan yhtä helvettiä pienen vauvan ja hormoniheittojen kanssa. Veikkaan että ystäväsi ja ihastuksesi välinen suhde menee siinä vaiheessa poikki joka tapauksessa, sillä parisuhteen pitää olla kunnossa jos aikoo jakssa selvitä pienen vauvan kanssa. Eli älä nyt mene sitä suhdetta sinä rikkomaan kun se menee rikki kuitenkin, ja ehkä siihen mennessä itsekin olet huomannut että siinä miehessä (jota et kuitenkaan oikeesti kovin hyvin tunne, jos te ootte puoli vuotta nähneet, ja sitä ennen ei edes yhteystietoja??? ) ei ollutkaan kaikki niinkuin olit unelmoinut. Ihastukset sammuu ja pääsette elämään järjellä, ja jos ei oo sammunut kun mies on sinkku, niin mieti asiaa sitten uudestaan.
 
Mulla on ystäväpiirissä mies joka on kumppaninsa raskausaikana tunnustanut rakkauttaan ja ihastustaan vähän sinne ja tänne. Minulle, kaverilleni ja miehemme tietävät tuon pellen. :)

Sun tulisi nyt pitää näppisi ja ihastuksesi kurissa. Kielletty hedelmä se vain houkuttaa.
Jos mies tunnustaa ihastuksensa noin kumppaninsa seläntakana niin tuskin sinä olisit hänelle sen ihmeellisempi saalis?
Voittehan naida, se siinä vaikuttimena on, :D ja miehen onkin sitten jo pika pikaa palattava raskaanaolevan kumppaninsa luo hoitamaan velvollisuutensa rehellisenä miehenä ja kun pojimmiltaan ei ole mikään pettäjä, eikä ymmärrä miten näin pääsi lipsahtamaan. On tosi pahoillaan puolestasi mutta kai sinä ymmärrät...

Ota itseäsi niskasta ja lakkaa hölmöilemästä. Hitto soikoon!
 
[QUOTE="vieras";27244999]Mulla on ystäväpiirissä mies joka on kumppaninsa raskausaikana tunnustanut rakkauttaan ja ihastustaan vähän sinne ja tänne. Minulle, kaverilleni ja miehemme tietävät tuon pellen. :)

Sun tulisi nyt pitää näppisi ja ihastuksesi kurissa. Kielletty hedelmä se vain houkuttaa.
Jos mies tunnustaa ihastuksensa noin kumppaninsa seläntakana niin tuskin sinä olisit hänelle sen ihmeellisempi saalis?
Voittehan naida, se siinä vaikuttimena on, :D ja miehen onkin sitten jo pika pikaa palattava raskaanaolevan kumppaninsa luo hoitamaan velvollisuutensa rehellisenä miehenä ja kun pojimmiltaan ei ole mikään pettäjä, eikä ymmärrä miten näin pääsi lipsahtamaan. On tosi pahoillaan puolestasi mutta kai sinä ymmärrät...

Ota itseäsi niskasta ja lakkaa hölmöilemästä. Hitto soikoon![/QUOTE]

Munkin mielestä kuulostaa siltä, että mies on pillun perässä. Ja mites sitä helpommin naiselta saisi, kun uskottelemalla tälle, että tämä on joku elämää suurempi rakkaustarina. Ja ap tyypillisenä naisena valmiina lankeamaan tähän valheeseen...

Sinällään tietty ihan sama: jos sä et tälle ystäväsi miehelle anna, niin joku muu kyllä antaa. Toki sillä toisella ei ehkä tässä jutussa ole ystävää menetettävänä niinkuin sinulla...
 
Järkytyn aina kun luen näitä stooreja, jossa ihastutaan ystävän mieheen. Ensinnäkin, millainen ystävä olet? Miltä tuntuisi jos itse odottaisit lasta, ja ystäväsi kärkkyisi miestäsi?
Kannattaa aina kokeilla ajatuksissa laittaa itsensä sen toisen asemaan, ja hieman MIETTIÄ!
Sinullakin on lapsi, joten tiedät miten iso asia se on, että mies on mukana. Vai oletko niin katkera oman suhteen loppumisesta lapsesi isän kanssa, että kostat tunteettomasti muille ? Ja kaiken lisäksi esität ystävää ja "autat" ja tuet häntä vaikeassa raskaudessa. No HUH! Kaksinaamainen ystävä. Toivottavasti ystäväsi saa tietää mitä hänen selkänsä takana tapahtuu, ja heittää miehen pihalla asap. Sinä ja mies ansaitsette toisenne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vasemman käen rukkanen;27244801:
"Ystäväni on raskaana, hänellä on yksi lapsi ennestään mutta odottaa lasta nyt tälle ihastukselleni."

Minä muotoilisin paremmikin, että hän odottaa lasta ensisijaisesti OMALLE miehelleen, ei SINUN ihastukselle

Aivan sama pisti silmään. Itsekkyys, se minäminäminä, oikein huokuu ap:n kirjoituksista.
 
Alkuperäinen, olet kyllä erittäin itsekäs. Ja ystäväsi mies, jota nimität omaksi ihastukseksesi, on epäluotettava ja lipevä mies.

Kyllä vaan voi tunteet tukahduttaa. Etkö todellakaan voi olla näkemättä tätä miestä, olkoon kuinka vain tämä nainen paras ystäväsi. Älä mene pilaamaan eronneena sinkkuna toisen elämää. ET ole TOSIYSTÄVÄ ystävällesi, vaan kaksinaamainen. Etoo tuollainen käytös.

Itse olen kohta kolmen lapsen äiti ja mieheni kanssa ollaan oltu naimisissa n 8v. Tunteita, niin kuumia ja palavia, välillä syttyy johonkin toiseen, mutta olkoot ne miten palavia tahansa niin ne ovat pelkkiä TUNTEITA. Tuollaiset tunteet kuolee kyllä, kun pitää toiseen etäisyyttä. Se on ihan omasta tahdosta ja toiminnasta, omasta päätöksestä kiinni.

Olet ilmeisesti romantisoinut tilanteen ja luonut tästä suurenkin ongelman itsellesi, kun "sinä ja mies vain olette niiiiiiin ihastuneita toisiinne". Unohda tällaiset haihatukset ja keskity omaan elämääsi, pidä etäisyyttä ystävääsi (miksi ihmeessä et voisi tehdä niin kun on tällainen tilanne, aseta asiat tärkeysjärjestykseen) ja miestä sinulla ei ole mitään syytä nähdä. Aivan kuin olisit tahdoton sätkynukke joka nyt ei voi asioille mitään, kuten sille että tapaat viikottain tätä miestä.
 
[QUOTE="vieras";27245188]Aivan sama pisti silmään. Itsekkyys, se minäminäminä, oikein huokuu ap:n kirjoituksista.[/QUOTE]

Aivan! minä minä minä, MINUN ihastukseni jne.

Luuletko oikeasti että IHASTUS on tärkeämpää, kuin se että ystäväsi saa synnyttää lapsen kokonaiseen perheeseen, eikä sinkkuna,ja se että lapsi saa parhaan mahdollisen alun; rakastavan isän ja äidin!!!!!!!?????

Jos niin kävisi, että pari eroaa- se on sitten eri asia, ja HEIDÄN asiansa, ei sinun!
Sitten voit iskeä hampaasi tähän mieheen, kun mies on vapaa.

Siihen asti voit surkutella omaa elämääsi, mutta älä sotke muiden elämää.
 
Olen yrittänyt pysyä pois heiltä, he muuttivat hiljattain uuteen kotiin enkä ole kertaakaan käynyt heillä vaan he tulevat aina meille ja nainen " pakottaa " miehensä mukaan että pitää lapsille seuraa että minä ja ystäväni saadaan jutella. Mies on paristi jo kieltäytynyt tulemasta ja ystäväni on suuttunut siitä miehelle. Enkä väkisin yritä olla avuksi vaan naisella on aika vaikea raskaus ja olen hänen ainut ihan lähellä asuva ystävä.

Tosiaan tarvisitte apua tohon ongelmaanne; jos ette edes toisianne osaa vältellä?
Aika avuttomalta kuulostaa, ei aikuista touhua ollenkaan.
Kyllä jokainen aikuinen ihminen osaa päästää suustaan valkoisen valheen ystävälleen, jos on tuollaiseen tilanteeseen saanut itsensä. Jos olisin sinä, välttelisin koko pariskuntaa kunnes lapsi on syntynyt. Anna heidän olla rauhassa.
 
Samassa tilanteessa ollut eli ihastunut ystävän mieheen MUTTA en ikinä ois liikettäkään tehnyt siihen suuntaan sillä tavalla,ystävä on ollut tärkee lapsuudesta lähtien ja vaikka omaa miestä ei ollutkaan tuolloin ja ihastus kutkutti niin nielin vaan sen tosiasian että tuota miestä en saa!

unohda se mies ja kuolleta tuntees vaikka mahdottomalta tuntuu,pelkkien ihastustentunteiden vuoksi et saa olla paskiainen joka rikkoi ystävänsä sydämen ja perheen.(eikä muutenkaan,se on ystäväsi mies,muista se!ei tekosyitä sen varjolla kuinka olet niiiin ihastunut!)
Nyt reilu vuosi myöhemmin ystäväni on eronnut ja mies kysellyt kiertoteitä minun perääni mutta nyt minäki olen suhteessa enkä tuohon mieheen enää koskis vaikka sinkku oisin koska se on ystävän exä ja en pettäisi omaa miestä-voi tätä elämää mutta näin se vaan menee:D

Eli anna ystäväsi miehen olla,peräänny!älä ole itsekäs.
 

Yhteistyössä