Ihmetyttää ammatilaisen mielipide

[Vieras]

Ajattelenko minä oudosti vai onko joku toinen mun kanssa samoilla linjoilla?

Eli siis lapsi ei halua tavata isäänsä ja ehdotin isälle, että hän tulisi keskustelemaan lapsen kanssa miksei halua tavata. Olen itse keskustellut lapsen kanssa asiasta enkä saa hänen mieltään muuttumaan.
Isä ja lastenvalvoja ovat sitä mieltä, ettei ole isän asia jutella lapsen kanssa vaan minun koska olen lähivanhempi joten vastuu tapaamisten onnistumisesta on minun harteillani.

Minusta on väärin laittaa kaikki vastuu minun niskoilleni. Yhdessä lapsi tehtiin ja minusta isä saa myös kantaa vastuunsa.

 

[Vieras]

Jatkan vielä sen verran, että tämä lastenvalvoja oli sitä miletä, että on lapselle liian traumauttavaa joutua keskustelemaan isän kanssa koska sitten lapsi joutuu valinnan eteen.

 

[???]

Eikö lapsi ole nimennyt syytä siihen miksi ei halua?

 

[vieras]

Minkä ikäinen lapsi on??Mitä on sanonut syyksi miksi ei halua tavata??

 

[vieras]

Lapsen ikä? Isän ikä?

 

[vieras]

Eniten ihmetyttää, miksi isä ei haluaisi keskustella lapsensa kanssa asiasta? Itse ainakin haluaisin, jos olisin tuossa tilanteessa - ainakin, jos suhde olisi olemassa jollain tasolla, eli siis olisi säännöllisesti tavattu, ja olisin lapsen elämässä mukana. Luulisi isän myös haluavan jutella lapsen kanssa siksikin, että saisi suljettua pois mahdollisesti kuvittelemansa sun painostuksen lasta kohtaan (en siis missään nimessä sano, että olisit lapsen mielipiteeseen yrittänyt vaikuttaa, mutta isä voisi ajatella niin). En ymmärrä, miksi lastenvalvoja ei näe asiasta tätä näkökulmaa. Mitä lapsi sanoo sinulle syyksi, miksi ei halua tavata isäänsä? Ovatko olleet tekemisissä?

 

[Hattara-Auroora]

kuinka vanha lapsi? minusta tuo sinun perutelut tuntuu itsekkäiltä. Jos lapsi ei halua tavata ja sen on tarpeeksi iso tehdäkseen semmoisne päätöksen niin sitten ei tapaa. Miksi lapsi ei halua tavata?

 

[v]

Jatkan vielä sen verran, että tämä lastenvalvoja oli sitä miletä, että on lapselle liian traumauttavaa joutua keskustelemaan isän kanssa koska sitten lapsi joutuu valinnan eteen.

Ei kai lapselta asiaa voi sillai kysyäkään, että asettaa hänet "selkä seinää vasten", vaan jotenkin yhteisen touhuamisen kautta tyyliin "eikö olisi kiva leikkiä iskän kanssa ensi viikonloppuna?" tai "tykkäisitkö mennä yhdessä ulos" tai jotain. Ymmärrän kyllä tuon valinta-pointin, ei lapsen sellaista pidä joutua tekemäänkään, mutta kai isän kanssa kuitenkin voisi jutella?

 

[Vieras]

Lapsi 9-vuotias, ei ole tuntenut isäänsä koska isä ei ole halunnut olla yhteydessä lapseen. Nyt haluaa kerran kuussa tapaamisia, muutaman kerran lapsen pakotin tapaamisiin, mutta alkoi oireilla aika rajusti, en ole lasta muutamaan tapaamiseen pakottanut. Pelkää isäänsä,koska isä sanonut, että haluaa lapsen kerran kuussa luokseen monen sadan kilometrin päähän. Nyt lapsi pelkää, että joutuu vasten tahtoaan menemään isän luokse=(

 

[kehnis]

Jatkan vielä sen verran, että tämä lastenvalvoja oli sitä miletä, että on lapselle liian traumauttavaa joutua keskustelemaan isän kanssa koska sitten lapsi joutuu valinnan eteen.

Niin...tuo minusta hyvin loogista.
Riippuu tietysti lapsen iästä.
Itse en pakottaisi lasta isän juttusille jos en itse olisi ensin saanut selvyyttä miksi lapsi ei halua tavata.
Minusta hiukan lapsellista ajatella,että kun lapsi on yhdessä tehty niin vastuu yhdessä.Siis tuollaisessa tilanteessa lapsen etu edelle muiden asioiden.

 

[vieras]

Jatkan vielä sen verran, että tämä lastenvalvoja oli sitä miletä, että on lapselle liian traumauttavaa joutua keskustelemaan isän kanssa koska sitten lapsi joutuu valinnan eteen.

Ei kai lapselta asiaa voi sillai kysyäkään, että asettaa hänet "selkä seinää vasten", vaan jotenkin yhteisen touhuamisen kautta tyyliin "eikö olisi kiva leikkiä iskän kanssa ensi viikonloppuna?" tai "tykkäisitkö mennä yhdessä ulos" tai jotain. Ymmärrän kyllä tuon valinta-pointin, ei lapsen sellaista pidä joutua tekemäänkään, mutta kai isän kanssa kuitenkin voisi jutella?

näissä tapauksissa helposti menee siihen että lapsi sanoo jokaiselle aikuiselle sen mitä nämä haluavat kuulla ja harvoin lapsi uskaltaa tai kykenee sanomaan vanhemmalleen miksei halua tulla koska yritää olla pahoittamatta kenenkään mieltä.

Oikea ihminen keskustelemaan lapsen kanssa asiasta olisi kuitenkin mieluummin joku ulkopuolinen henkilö, eikä myöskään äiti, etenkin jos lapsi aistii että äidillä on jotain isää vastaan. silloin taas lapsi äitiään miellyttääkseen saattaa sanoa ettei halua isälleen koska kokee että äiti haluaa hänen sanovan niin. :/

 

[mie]

Lapsi 9-vuotias, ei ole tuntenut isäänsä koska isä ei ole halunnut olla yhteydessä lapseen. Nyt haluaa kerran kuussa tapaamisia, muutaman kerran lapsen pakotin tapaamisiin, mutta alkoi oireilla aika rajusti, en ole lasta muutamaan tapaamiseen pakottanut. Pelkää isäänsä,koska isä sanonut, että haluaa lapsen kerran kuussa luokseen monen sadan kilometrin päähän. Nyt lapsi pelkää, että joutuu vasten tahtoaan menemään isän luokse=(

Varaa aika jollekin ja puhu siellä lapsesi kanssa. Mä en uskaltais antaa tuon ikäistä isälle, jota ei ennestään tunne.

 

[vieras]

Eiköhän ne tapaamiset tule alottaa jollain muulla tavalla kuin yökylällä, en minä ainakaan tuntemattoman ihmisen luokse menisi ensin yökylään. Mies vie ensin lasta vaikka elokuviin ja tuo tunnin päästäkotiin ja siitä pikkuhiljaa.

 

[Riittu]

Minä kyllä ymmärrän lastenvalvojan kannan. Lapsi yleensä haluaa miellyttää, eikä ehkä uskaltaisi sanoa isälle, ettei halua häntä tavata. Sitten joutuisi vasten tahtoa tapaamiseen. Kun ei tiedä mikä se syy on, miksi ei halua tavata... Lähivanhemman tulisi tukea toisen vanhemman tapaamisia ja puhua lapselle asiasta myönteisesti, paitsi tietysti, jos asiaan liittyy jotain, mistä lapsi kärsisi tapaamisilla. Olipas hankalasti sanottu, mutta mielestäni lastenvalvoja on oikeassa. Tietysti sitten, jos lapsi sinun kanssa keskusteltuaan suostuisi tapaamaan isäänsä, niin olisi ehkä aluksi hyvä, että olisit mukana, tai joku muu läheinen, lapselle tuttu ja turvallinen henkilö olisi mukana. Jos lapsi kokee olonsa turvattomaksi isän kanssa.

 

[Vieras]

Taidan sitten omata niin erilaisen ajatusmaailman kuin muut. Siksi isälle ehdotin, että tulisi lapsen kanssa juttelemaan koska olen kaikki keinoni käyttänyt jotta lapsi menisi tapaamiseen. Jotenkin nurinkurista kun ensin mies haukkuu kun lapsi ei tule tapaamiseen ja minä estän ja jos annan hänelle mahdollisuuden, että saisi lapsen tulemaan tapaamiseen, sekin on väärin.

 

[halipupu]

On kyllä ihan luonnollista, ettei lapsi halua tavata isäänsä ilman äidin läsnäoloa, jos ei kerran edes tunne isäänsä. En pakottaisi tapaamisiin ja lähtemään isän luokse, mutta vastuu ei ole yksin sulla ap, myös isällä on osansa asiassa kun ei ole halunnut tavata aikaisemmin. Voisiko isä tulla tiedän luokse ensin tapaamaan lasta ja tutustumaan häneen ja sitten ehkä vähitellen tavata lastan ilman sun läsnäoloa? Tietenkin se voi olla teille vanhemmille kiusallista ja epämiellyttävää jos välit ei ole hyvät kuten arvata saattaa, mutta jos haluutte että lapsi saa solmittua suhteen myös isäänsä, niin en tiedä muuta vaihtoehtoa.

 

[vieras]

Koska isä sitten on hylännyt lapsensa ja miksei ole yhtään pitänyt yhteyttä ja mikä sen nyt sitten saa lasta tapaaman, ihmettélee hän?

 

[Vieras]

Isä ei ole yhteistyöhaluinen, siinä se kurja puoli onkin=( Esim. kun ensin sovittiin että viettävät päivän kahdestaan mutta kun lapsi oireili niin pahoin, määrättiin että minä saan olla mukana tapaamisessa kuten lapsi on toivonut. Isä kuitenkin vaati, etten saa olla samassa huoneessa heidän kanssaan tapaamisen aikana enkä ottaa mitenkään osaa. Lapsi siinä on vaan ikävässä tilanteessa kuten esim. ensimmäisellä kerralla hänellä oli ollut kova vessahätä pitkän aikaa mutta ei uskaltanut tulla minulta kysymään missä vessa on.
Tilanne olisikin ihan eri jos mies tekisi yhteistyötä mutta ei niin ei. Ja lapsi saa kärsiä.

 

[Vieras]

Kun aloin odottaa lasta, halusi hän erota koska aborttiin en suostunut. Vuosien saatossa muutaman kerran on lasta tavannut ja nyt sitten päätti hakea yksinhuoltajuutta ja lasta luokseeen asumaan. Onneksi ammatti-ihmiset saivat taottua hänelle järkeä päähän ja luopui asumisvaatimuksesta.
Nyt sitten väännetään kättä tapaamisten kanssa.

 

[Riittu]

Kuulostaa vähän siltä, että jos isä ei suostu yhteistyöhön, niin saa unohtaa tapaamiset. Oma vika... Ei lasta voi pakottaa, jos on turvaton olo!

 

[Riittu]

Niin, ja lisäisin tuohon äskeiseen viestiini, että lastenvalvojankin tulisi ymmärtää, että jos on kokeiltu huonoin tuloksin, eikä isä suostu yhteistyöhön lapsen edun mukaisesti, niin lastenvalvojan tulisi joko "pakottaa" isä yhteistyöhön tai sitten sanoa, ettei tapaamiset nyt onnistu.

 

[Vieras]

Kiitos, että sain purettua vähän tätä huonoa oloa. Tulee vaan niin voimaton olo kun vaikka mitä yrittää, että suhde heidän välilleen syntyisi, mikään ei tunnu riittävän isälle.

 

[piina]

Minusta tuntuu, että lastenvalvoja haluaa vain siirtää vastuun sille osapuolelle, joka on valmis vastuun ottamaan. Entä jos ap ei haluaisi isän lastaan tavata?? Ja isä olisi edelleen sitä mieltä, että äidin pitäisi saada lapsi haluamaan tulla isänsä luo. Mitä mahiksia isällä silloin olisi tavata lastaan??