Imettävät äidit ja "oma aika" - onko sitä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kiinni vauvassa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kyllähän se vähän kummalta tuntuu, että jos on lasta odotellut ehkä pitempäänkin, niin sitten ei kestä paria kuukautta sen ehdoilla. Kun kumminkin tietää että ei sitä loputtomiin kestä. Entä jos ottais sen asenteen, että onpa ihanaa olla näin tärkeä omalle lapselle pienen hetken ajan, aikanaan se ei halua muuta kuin kotoa pois ;)
Jotenkin tuon tajuis paremmin, jos olis sattumoisin tullut useampi lapsi peräkkäin, ja sitä "aivotonta" aikaa olisi putkessa pitempään.
 
Vaikka lapsi on kuinka toivottu ja odotettu, kyllä äiti tarvitsee muutaman tunnin viikossa ihan omaa aikaa. Varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla muutos on todella raju, ja vaikka siihen valmistautuu etukäteen, sopeutumiseen menee aikansa. Kuulin jostain, että kun vauva on kolmen kuukauden, niin silloin äiti on sopeutunut elämänmuutokseen ja omalla kohdallani tämä piti täysin paikkaansa. Ymmärrän ihan täysin ap:n tuntemukset. Ja mielestäni se ei tee kenestäkään huonoa äitiä. Ja kuinka se lapsi osaa yhtäkkiä puolen vuoden ikäisenä olla äidistä erossa tuntiakaan, jos sitä ei ole aikaisemmin ollut?? Ja ap:tä lohdutan; kuukauden tai viimeistään kahden sisällä alkaa varmasti helpottamaan. Voisitko saada jonkun olemaan vauvan päiväunien aikaan "vahdissa", että voisit pikapikaa käydä jossakin?
 
Toi edellisen kirjoitus oli aika hyvä! Mulla oli just niin, että ennen kuin vauva oli 3 kk suunnittelin kaikkea että "sitten kun vauva on vähän isompi lähden tyttöjen kanssa ulos" tai menen sinne ja tänne, mutta nyt kun vauva on 5 kk en haluakaan enää lähteä mihinkään pidemmäksi aikaa! Jos olen jossain, on jo tunnin jälkeen semmoinen olo että pitäis varmaan lähteä kotiin... :) Mutta otan kyllä omaa aikaa siis silloin tällöin, kyllä se tekee hyvää.
 
...jos sulla ei sittenkään tuu riittävästi maitoa. että jos sillä on nälkä ja siks roikkuu tississä kiinni koko ajan. vaik painonnousustahan sen kans tietää.
 
Mun mielestä vauvan kanssa on ihanaa.

Imetän mielelläni niin paljon kuin se haluaa, nälkäisen vauvan ruokkiminen on tärkein työ, mitä tiedän. ja nukkuuhan se lapsi myös, kuten nytkin. Pääsen surffailemaan. Yhdessä ulkoillaan ja välillä vauva isänsä kanssa, mulle jää hyvinkin aikaa kaikkeen tarpeelliseen. Siivoiluun kylläkin vähemmän... Mutta senhän voi hoitaa myöhemmin / joku muukin, imettämistä ei. Se on mun etuoikeus sen vähän aikaa, minkä kestää.
 
Vauvani on runsaan kuukauden ja on käyty vaikka missä, yksin ja yhdessä, kaksin ja kolmin. Ei oo vaikeeta. Vaipan voi vaihtaa varsinkin näin lämpimällä missä vaan ja syödäkin voi helposti ulkona, kahvilassa tai missä vaan. Täysimetän eikä tuttipulloa ole tarvittu, tuttia silloin tällöin mutta ei läheskään joka päivä. Vauvassa on kyllä kiinni, mutta välillä ehtii hyvin muutakin, kunhan riittää vähän kekseliäisyyttä ja joku joskus avuksi. Mä voin syötttää vauvan hyvin, antaa miehelle (kylläkin vaan iltaisin ja viikonloppuna) ja lähteä minne vaan jopa 3 - 4 tunniks ja joskus maltankin. Aika levoton olo tulee kyllä parin tunnin jälkeen lenkillä tai ostoksilla. Isoäitikin on saatavilla jos tarvitaan apuun, mutta vielä on pärjätty hyvin ilmankin. Joskus ei tietenkään meinaa ehtiä syömään tai suihkuunkaan, tällanen lohtutissi kun olen :) Ja kun vauva välillä nukkuu 4 tai 5:kin tuntia, ihmettelen, mitä nyt ja odotan että heräis, on niin ikävä. Kohta sitä ei kuitenkaan saa enää millään pysymään kotona ja lähellä, otan tästä ajasta kaiken irti, siis siinä mielessä, että pidän lasta sylissä ja rakastan ja syötän ja lohdutan niin paljon kuin ikinä voi. Ulos menen välillä, että tuuletun ja isäkin saa välillä olla rauhassa pikkukultansa kanssa. Eihän se kuitenkaan koko aikaa syökään.





 
Minä en kyllä kokenut kauhean ongelmalliseksi tuota aikaa, jolloin vauva oli käytännössä koko ajan rinnassa kiinni. Täysimetin lähes puolivuotiaaksi ja suurin piirtein kolme ekaa kuukautta sai olla lähes koko ajan varautunut siihen, että vauvalla on nälkä (vaikka olisi juuri syönytkin). Minä tosin onnistuin maidon pumppaamisessa tosi hyvin, minulla oli parhaimmillaan omaa pumpattua maitoa pakkasessa useampi litra ja pääsin joskus omillekin asioille. Pääasiassa vauva kuitenkin kulki matkassa mukana ja imetin siellä, missä vauva ruokaa tarvitsi. Mainittakoon vielä sen verran, että vauva oli 1,5 kuukautta vanha, kun ensimmäisen kerran lähdin liikenteeseen vaunulenkkejä lukuunottamatta.
 
Tässähän tuntee itsensä ihan kummalliseksi kun jotkut kirjoittavat, että olivat ekan kerran pois kotoa ilman vauvaa kun vauva oli 8 kk tai että ekan kanssa ei uskalla. Meidän vauva tais olla reilun viikon kun menin koululle opinnäytetyötä tulostamaan. Silloin olin poissa noin 3 tuntia ja mies kävi vauvan kanssa autolla asioilla, pieni nukkui koko ajan. Muutenkin vauva on ollut jo monta kertaa hoidossa mummulassa ja siskollani, Nania tai pumpattua maitoa vaan mukaan niin hyvin on mennyt. Itse olen nyt aloittanut autokoulun ja istun pari tuntia illassa teoriatunnilla, vauva on kotona isän kanssa. Ja vauva siis nyt 2 kk ikäinen. Imettänyt olen kahvilassa, ravintolassa, ulkona, melkein missä vaan, jopa Prismassa kodin osaston puutarhakeinussa eikä mitään ongelmaa. Tästä nyt ei ehkä ollut apua ap:lle, mutta tosiaan ihmetyttää, että pitäisikö vaan olla neljän seinän sisällä monta kuukautta kun on vauva talossa?!?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Esikon äippä:
Tästä nyt ei ehkä ollut apua ap:lle, mutta tosiaan ihmetyttää, että pitäisikö vaan olla neljän seinän sisällä monta kuukautta kun on vauva talossa?!?

Unohdin omalla kohdallani mainita vielä sen, että meillä vauvalla todettiin maitoallergia jo ihan pienenä, joten Nannit tai Tuttelit eivät meillä olisi edes tulleet kyseeseen. Voin kuvitella, ettei ole helppoa niille, jotka eivät halua tai eivät voi antaa vauvalle korviketta, silloin vauvassa on hyvin pitkälti koko ajan kiinni etenkin, jos lypsäminen tai pumppaaminen ei onnistu. Toisaalta, elämän mittakaavassa lyhyitä aikojahan nuo ovat.

 
Mulla tuota vauvan kanssa liikkumista on rajoittanut se, että en halua imettää "missä vain". Olis ihan kauhistus istua johonkin Prisman puutarhakeinuun (kuten "esikon äippä" tuossa kirjoitti) ja alkaa imettämään... Kaupunkireissuja ollaan vauvan kanssa tehty nyt vähän isompana useinkin, ja aina olen mennyt lastenhoitohuoneeseen imettämään. Mutta tyylejä on monia, mulle tuo julki-imettäminen ei vaan sovi. Lisäksi se, että vauva oli tosi itkuinen ekat pari kuukautta, rajoitti meidän menoja. Ei ole kiva liikkua ihmisten ilmoilla jos vauva itkee koko ajan, tai jos täytyy pelätä koko ajan että se alkaa itkemään. Alussa sitä kuitenkin on vähän jännittyneempi eikä vielä oikein ehkä tiedä miten vauvan saa rauhoittumaan nopeasti.
 
Juuri näin "esikon äippä" ja "äitiliini046834"! Ap., reippaasti vaan liikenteeseen ja etuoikeus tuo imettäminen on! Kun vauvaa täysimettää niin äidin "oma aika" on erilaista kun täytyy katsoa että vauvalla on vapaa pääsy rinnalle. Ei se tarkoita kuitenkaan sitä että tarttis mätääntyä kotiin. Voi tosiaan mennä vaikka tuonne prismaan imettämään :) kuulosti kivalta! taidanpa kokeilla =) =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhei:
Ei ole kiva liikkua ihmisten ilmoilla jos vauva itkee koko ajan, tai jos täytyy pelätä koko ajan että se alkaa itkemään. Alussa sitä kuitenkin on vähän jännittyneempi eikä vielä oikein ehkä tiedä miten vauvan saa rauhoittumaan nopeasti.

vielä tota kommentoin että miksi tarvii pelkää että vauva itkee? Ei varmasti ole ensimmäinen itku mitä muut kuulevat. Eikä sellaista taikaiskua varmaan ole että sais vauvaa nopeasti rauhoittumaan jos sille päälle sattuu..

 
Alkuperäinen kirjoittaja pöppeli:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhei:
Ei ole kiva liikkua ihmisten ilmoilla jos vauva itkee koko ajan, tai jos täytyy pelätä koko ajan että se alkaa itkemään. Alussa sitä kuitenkin on vähän jännittyneempi eikä vielä oikein ehkä tiedä miten vauvan saa rauhoittumaan nopeasti.

vielä tota kommentoin että miksi tarvii pelkää että vauva itkee? Ei varmasti ole ensimmäinen itku mitä muut kuulevat. Eikä sellaista taikaiskua varmaan ole että sais vauvaa nopeasti rauhoittumaan jos sille päälle sattuu..

Tarkoitin nyt sitä, että ei se ole mulle itsellekään kivaa jos vauva itkee. Ei siinä kyllä voi rentoutua mitenkään ihmisten ilmoilla jos toinen itkee, tai jos reissu menee vauvan hyssyttelyyn. Kotonakin voi hyssytellä ja vieläpä ihan rauhassa ilman muiden uteliaita katseita...
 
Ja semmoinen lisäys vielä, että usein täällä kärkkäästi neuvovat lähtemään reippaasti liikenteeseen sellaiset äidit, joilla on ollut tosi kiltti ja helppo vauva - ei pahemmin itkeskele ja nukkuu hyvin jne. Semmoinen kuva mulle ainakin on tullut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhei:
Ja semmoinen lisäys vielä, että usein täällä kärkkäästi neuvovat lähtemään reippaasti liikenteeseen sellaiset äidit, joilla on ollut tosi kiltti ja helppo vauva - ei pahemmin itkeskele ja nukkuu hyvin jne. Semmoinen kuva mulle ainakin on tullut.

Meillä ei ole tosi helppo ja kiltti vauva vaan nimenomaan herkästi itkevä, mutta halusin vain sinua rohkaista ulos ettet turhaan ainakaan miettisi että jotain muuta häiritsisi vauvasi itku. Itseäni alkuun tuo asia mietitytti mutta päätin että mitäs se muille kuuluu jos vauvani itkee kun itse tiedän että hätää vauvalla ei ole. No, nykyään itkua onkin vähempi joka varmaan johtuu juuri siitä että en enää ole niin jännittynyt..

Toki siellä kotona on turvallisempaa hyssytellä eikä ulos ole pakko mennä. Tarkoitus ei ollut mieltä pahoittaa vaan rohkaista :)
 
Vauvoilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Oma tyttö söi lähes aina n. 4 tunnin välein ja nukahti. Ei ollut mitään ongelmaa tuossa. Ystävälläni ja siskollani oli oikea "tissitakiainen". En meinannut ymmärtää, että vauvalla voi olla nälkä jopa 1-1½ välein ja ne ilatatankkaukset.

Yritin itsekkin kerran viihdyttää hetken siskon vauvaa syömisen jälkeen(iltatankkauksen aikaan), antaa tuttia, "jumpata" jalkoja jos olisi ollut ilmavaivoja. Mutta ei auttanut ihan selkeästi alkoi kunnolla itkeä nälkäitkua. Kyllä vauvat vain ovat niin erilaisia. En vain meinannut uskoa, että vauvalla voisi "heti" olla "uudestaan" nälkä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja entäs...:
...jos sulla ei sittenkään tuu riittävästi maitoa. että jos sillä on nälkä ja siks roikkuu tississä kiinni koko ajan. vaik painonnousustahan sen kans tietää.
just tämmösten aivottomien kommenttien takia moni äiti alkaa epäileen omaa itteään, eivätkä luota enää omaan kykyynsä hoitaa lasta. Kyllä se maito riittää!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kkuehfoushdpi:
Alkuperäinen kirjoittaja entäs...:
...jos sulla ei sittenkään tuu riittävästi maitoa. että jos sillä on nälkä ja siks roikkuu tississä kiinni koko ajan. vaik painonnousustahan sen kans tietää.
just tämmösten aivottomien kommenttien takia moni äiti alkaa epäileen omaa itteään, eivätkä luota enää omaan kykyynsä hoitaa lasta. Kyllä se maito riittää!!!

Jos maitoa ei tule riittävästi, niin ei se kyvystä tai äitiyden "hyvyydestä" ole kiinni, vaan fysiologinen asia jolle ei itse mitään mahda.
 
Musta tuntui, että alussa oli "omaa aikaa" enemmän, kun vauva nukkui pitkiä päikkäreitä, sai luettua, kateltua tellua ym. ja pitkät imetykset antoi kans samaan mahiksen. Nyt kun vauva on melkein 7 kk, omaa aikaa on tosi vähän, koska vauvan perään saa kokoajan katsoa, herää aikaisin aamulla, nukkuu lyhempiä päikkäreitä, imetys vähentynyt (ei malta enää). Mutta n. kerran viikossa otan just jonkun jumpan tms. tai käyn vaikka kaupassa yksin ja noin kerran kuussa otan jonkun iltamenon, ainahan voi imettäjäkin pumpata. Meillä kestänyt imetys näin kauan, vaikka pulloa annettu alusta asti, turha sitäkään pelätä. Ihan viime aikoina alkanut vähenee.
 
Tässä omat kokemukseni oman ajan saamikseksi alkuperäiselle kirjoittajalle. Minulla on nyt 2kk ikäinen vauva, joka oli alussa kova tissittelemään. Syömisen jälkeen ei voinut ennustaa onko nälkä uudestaan 5 minuutin kuluttua vai vähän pidemmän ajan kuluttua. Päiväunetkin olivat täysin ennustamattomat ajankohdaltaan ja pituudeltaan. Kun vauva oli noin kuukauden ikäinen sain omaa aikaa seuraavilla konsteilla:

Tunnin meno esim. kampaaja ennen ristiäisiä
- imetystä ennen menoa niin paljon kuin pystyi
- jos vauva nukahti, niin vaipanvaihto virkisti syömään
- vauva vaunuihin ja isän kanssa lenkille

Pidempiin menoihin pumpattua äidinmaitoa
- pumppausta monena päivänä etukäteen
- pumppaukseenkin pitää tottua, joten alussa saaliit olivat 10-30 ml, nyt 30-80 ml (kuulemma jotkut saavat helposti yli desinkin)
- pumppasin aina kun imetykseen tuli pidempi nukahdustauko tai aamulla syötin enimmäkseen vain toista rintaa ja säästin pumpulle toista
- yleensä vauva heräsi vaatimaan ruokaa kesken pumppauksen, joten silloin isä hyssytti hetken tai otin vauvan syömään toista rintaa, kun pumppasin toista
 
moi, mun esikoinen on nyt 3 kk ja on tosi temperamenttinen vauva.
Mä olen aika hämmästyneenä lukenut kuinka vähän jotkut äidit vauvojensa kanssa käyvvät ulkona.. näitä luettuani ymmärrän paljon paremmin ne voivottelut jota osakseni sain jo ennen synnytystä siitä, kuinka oma aika tulee loppumaan jne.
Mun täytyy sanoa että koen että mulla on sitä "omaa" aikaa nyt enemmän kuin koskaan töissäollessani. Enpä mä vielä töissäollessani ehtinyt surfailemaan keskustelupalstoilla, en leipomaan pullaa, en puuhaamaan harrastukseni parissa - tai siis ehdin, mutta en samalla tavalla kuin nyt. Toki tekeminen nykyisin on rytmittynyt vauvan mukaan, mutta aikaa jää silti todella hyvin.

Käymme kaupungilla shoppailemassa, käyn ulkona lounaalla useamman kerran viikossa, jumppaan kerran ja ratsastan kerran viikossa. Olen käynyt kampaajalla, manikyyrissä, pedikyyrissä, jääkiekko-otteluissa, elokuvissa.

Vauva kulkee mukana hyvin paljon ja jos on sellainen paikka jonne vauva ei sovi mukaan, jää isä tai mummi hoitamaan. Sähköinen rintapumppu on osoittautunut loistavaksi hankinnaksi.

Mä nautin tästä äitiydestäni täysin rinnoin ja tämä tuntuu maailman luontevimmalta asialta. Uskon että olisin voinut saada vielä paljon vaativammankin vauvan, mutta mikään "aina-aurinkoinen" ei meidän tyttö ole

Alkuun minäkin arastelin että "Mitäs jos se itkee" mutta totesin, että vauvat itkee - ja sillä hyvä. Jos jotain ärsyttää, voi sitten tulla siitä keskustelemaan ihan henk. koht.

Imettäminen sujuu lähes missä vaan. Sopivilla vaatteilla sen saa hoidettua niin että kukaan muu ei mun rintoja näe - ja jos näkisikin niin en siitä pilalle menisi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja kkuehfoushdpi:
Alkuperäinen kirjoittaja entäs...:
...jos sulla ei sittenkään tuu riittävästi maitoa. että jos sillä on nälkä ja siks roikkuu tississä kiinni koko ajan. vaik painonnousustahan sen kans tietää.
just tämmösten aivottomien kommenttien takia moni äiti alkaa epäileen omaa itteään, eivätkä luota enää omaan kykyynsä hoitaa lasta. Kyllä se maito riittää!!!

Mielestäni kommentti ei ollut aivoton, vaan ihan hyvä näkökulma. Ihan turhaan nousit takajaloillesi!

Työssäni olen sattunut törmäämään muutamaan nälkiintyneeseen vauvaan. Kyse ei ole ollut äidin kyvyttömyydestä hoitaa lasta, vaan yksinkertaisesti siitä että maitoa ei ole tullut riittävästi. Äiti on kyllä imettänyt ja imettänyt ja imettänyt tunnollisesti, mutta vauva on siitä huolimatta ollut tyytymätön.

Ei se maidon tulo ole riippuvainen äidin kyvystä hoitaa lasta....

 
No hyvä, että teillä näin. Minkähän vuoksi sinä sitä tulit tänne kertomaan? Lohtutisseily ei minustakaan ole vauvan edun mukaista, mutta kaikki vain eivät syö niin nopeasti ja oikeasti haluavat ruokaa jopa puolen tunnin välein esimerkiksi iltaisin. Meillä ensimmäinen viihtyi tissillä pitkiä aikoja joka kerta syödessään, koska yksinkertaisesti söi niin rauhallisesti eikä tuttia saatu syömään ennen kuin 3kk iässä. Sen jälkeen helpotti. Kakkonen taas oli iltaisin tississä kiinni: söi todella paljon ja todella usein. Päiväsaikaan meni helposti 3-4h syömättä. Mutta tosiaan, minkähän vuoksi minäkään tätä täällä selitän? Ehkä, siksi että oikeasti ne lapset ovat erilaisia. Ja "muuten..." hanki se toinen lapsi, niin oikeasti tajuat kuinka erilaisia lapset voivat olla: kuin yön ja päivä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miiapiia:
Alkuperäinen kirjoittaja kkuehfoushdpi:
Alkuperäinen kirjoittaja entäs...:
...jos sulla ei sittenkään tuu riittävästi maitoa. että jos sillä on nälkä ja siks roikkuu tississä kiinni koko ajan. vaik painonnousustahan sen kans tietää.
just tämmösten aivottomien kommenttien takia moni äiti alkaa epäileen omaa itteään, eivätkä luota enää omaan kykyynsä hoitaa lasta. Kyllä se maito riittää!!!

Mielestäni kommentti ei ollut aivoton, vaan ihan hyvä näkökulma. Ihan turhaan nousit takajaloillesi!

Työssäni olen sattunut törmäämään muutamaan nälkiintyneeseen vauvaan. Kyse ei ole ollut äidin kyvyttömyydestä hoitaa lasta, vaan yksinkertaisesti siitä että maitoa ei ole tullut riittävästi. Äiti on kyllä imettänyt ja imettänyt ja imettänyt tunnollisesti, mutta vauva on siitä huolimatta ollut tyytymätön.

Ei se maidon tulo ole riippuvainen äidin kyvystä hoitaa lasta....
Ja työssäsi varmasti neuvoit heti ottamaan korvikkeet käyttöön etkä tarkastanut esim. imuotetta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja samainen takajalkailija:
Alkuperäinen kirjoittaja kkuehfoushdpi:
just tämmösten aivottomien kommenttien takia moni äiti alkaa epäileen omaa itteään, eivätkä luota enää omaan kykyynsä hoitaa lasta. Kyllä se maito riittää!!!
Ja työssäsi varmasti neuvoit heti ottamaan korvikkeet käyttöön etkä tarkastanut esim. imuotetta.

[/quote]

Onko sulla asennevamma vai mikä sua oikein ärsyttää?Täälä toiset yrittää antaa erillaisia neuvoja alkuperäisen ksymykseen,ja yks on aivan hiilenä.Koitappa vähän ottaa iisimmin!!!Minä ainakin olen antanut lapsille pullosta korvikemaitoa ja tyytyväisenä on olleet.
 

Yhteistyössä