https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/...keneista-ministeri-ohjasi-avoimuuteen-6700181Pitääkö mun kantaa häpeä tästä?En todellakaan, nauran koko Suomi touhulle jo sekä toisaalta ymmärrän, tai yritän ainakin ymmärtää.
Siis jos ne tekee joka paniikkikohtauksen takia sen niin liian monta lasuja kai tehdään vuosittain. Mutta kiitos sinulleMä en käsitä miksi lasu vieläkin nähdään vain pahana asiana ja rangaistuksena. Sieltähän on nimenomaan tarkoitus antaa sitä apua perheille ja jos avulle ei ole tarvetta, niin elämä jatkuu ilman mitään uutta.
Muistakaa myös, että lääkärit ja muut eivät oikeasti tunne teitä: eivät he tiedä mikä se meininki siellä kotona on! Jos viranomaiset eivät niitä lasu-ilmotuksia tekisi, niin myöhemmin itkettäisiin kun tulisi näitä Vilja-Eerika- ja ”äiti tappoi lapsensa” -tapauksia monin verroin. Viranomaisilla on _velvollisuus_ tehdä lasu, jos he yhtään huolestuvat perheen tilanteesta ja lastensuojelun tehtävä on tarkastaa tilanne, ei sen kummempaa! Kyse ei siis ole mistään syyttämisestä tai vittuilusta tai mistään henkilökohtaisesta.
Ap:lle jaksamista, toivottavasti saat apua sun stressiin ja pian olet taas voimissas!
! Yritän ajatella positiivisesti vaikka tietysti alkushokki oli. Koska jo yks sana ,,Lasu,, kuulosta järkyttävältä :-DLue oikein sain eilen paniikkikohtauksen se oli sen verran pahaa että ambulanssin paikka oli, sitten ne käski lähteä päivystykseen ja kun kohtaus meni ohi kerroin että illalla pääsen ;-) taas näitä jeesustelijoita jotka ei asioista tiedä paskakaan. Tässä näkee myös kun lue jotain kommentejä että on todellakin syynti välillä voida huonosti.
Siis jos ne tekee joka paniikkikohtauksen takia sen niin liian monta lasuja kai tehdään vuosittain. Mutta kiitos sinulle
Harmi että lasu herättää vieläkin niin negatiivisen mielikuvan vaikka tarkotus on auttaa perheitä/ohjata oikean avun piiriin.Lue sivulla 2 koko teksti mitä oli kirjoitettu en vitsi monta kerta saman linkittää. Syy edelleen se kun kävin myös lyhyessä ajassa hakemassa jotain että saan nukutettua kun kerroin että unta ei tuu kunnolla, kun ajatukset pyörii jotka stressaa ja en jaksa kaikki kerrallaan hoitaa, kun olen myös hyvin väsynyt + se eilinen paniikkikohtaus, siksi lasu lähti, kun huolissaan mun jaksamisesta, vaikka todellisuudessa jaksan ja teen jatkuvasti jotain vaikka nyt tilanne ei mikään maailman paras minulla. Sekä lääkäri tietoinen kun tyhmänä kerroin että uppunut jo olin noin 4kk ja itkua tulee päivittäin, ihmettelin etten saanut kertakaan masennusdiagnoosia mitä annetaan todella helposti muuten, vaan sanoivat lepoa vaan joka kerta sekä tsemppiä ja yrittää saada pois ongelmia elmästä. Masentunelta kuulemma en vaikuttanut, vaikka senkin kysyin itse että voiko jatkuva stressi laukaista masennusta.
Mun paniikkikohtaus oli sellainen että sydämessä tuntui sekä en saanut sanakaan ulos, kauheasti itsellä ei ole kokemuksia paniikkikohtauksista mutta luulin varma kuolemassa olen. Viimeksi mulla oli muutama paniikkikohtausta 10v sitten tai yli, ne eivät olleet tälläisiä. Silloin kans oli paljon kuormittavia asioita, näköjään jos mun stressi jatkuu pitkään se laukaise paniikkikohtauksia. Pakko varma nopeammin hoitaa stressiä pois elämästä kun enää tälläiset kohtaukset en vitsi edes saada, se oli niin järkyttävä että oksat pois.
Mutta äkkiä rauhoittavat alkoivat tehoa, vaikka sydäntä ja kaikkia ne tarkistivat. Sitten vielä about tunnin verran kuuntelivat minua ja käskevät ettei yksin tarvitse jäädä vaan hopi hopi päivystykseen ja kerrot, koska kuormittavia asioita mulla liian paljon heidänkin silmissä. Aina se pirun elämä ei mee niin kuin sen suunnittelet. En vitsi ees suunnitella mitään enää, huomasin jos liikkaa teen tätä niin kaikki päin puuta mene. Vielä kaupan päälle kun vanhat asiat tuli esille mistä en ollut tietoinen edes ja nyt ne vaikuttaa todella paljon joka asiaan ja ihan kädetön olen mistä aloitan, mutta lakimies nyt jo apuna, tilanne silti kaaotinen.Italiaan
. Mulla siellä sekä työt että samalla saan rentoutua, täällä sen on mahdotonta tehdä ainakin nyt, mutta myös toivon että kesän asti saan hoidettua ne asiat jotka mieltä painaa pahasti pois. Sekä vähäks ajaks en halua koko Suomea nähdä, täällä en vaan viihdy, se on hankala maa elää, yrittää. Italiassa mulla jotenkin aina kiva mieliala, myös kun touhun töiden kanssa siellä, se on jotenkin niin helppoa kun myös ihmiset täysin erilaisia, sinne ehkä jossain vaiheessa muuto, ainakin suunnitelen kovasti ja lähtisin vaikka heti, mutta taas mies ei voi jättää tänne kaiken, se on se este.
