*ittu viimeinen kerta haen jotain apua tässä maassa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Milanna85
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
ja ihan oikeesti jos on tärkeempää tienata paljon ja pitää yllä tiettyä elintasoa kun huolehtia omasta ja lasten hyvinvoinnista niin on aihettakin pysähtyä miettimään asioita.
 
Tässä se onnelisin maa: https://www.ksml.fi/kotimaa/Suomess.../354467?pwbi=19c5877322604298c5c0f2ee40e59890

Välillä en yhtään ihmettele ja myös kun 90 luvulla näitä oli tehty sen verran paljon, ne varma oli yrittäjät jotka menettivät kaiken laman aikana ja saivat paskan leiman. Täällä kun yrittäminen on rikos, yrittäjijä ei tuetaan yhtään, jopa Virossa mistä olen yrittäminen on helpompaa ja tukea saat joka paikasta, kuin ihmisistä että verottajalta ym...Mun isä oli yrittäjä ja en muista ikinä että se olisi helvettiä hänelle, päinvastoin. Täällä taas esim suur yrittäjät, suurin osa juoppoja tai elää jatkuvassa stressissä. Entäs minkälainen ympäristö on täällä? Suomalaiset ekaks ovat kateellisin kansa mitä vaan maan päältä löytyy, mites sen sanotaan, että naapuri maksaa satasen ettei toinen naapurista saa 50,-tä. Päättäjät ja viranomaiset ovat täyspellejä. Täällä on melkein 7-8kk kylmä, talvella pimeä kuin tontun pepussa, en tajua kuka voi talvesta oikein nautia, ihmiset kans kylmiä ja itsekkäitä. Eikä tarvitse tulla mulle sanomaan mee vaikka Venäjälle, sieltä en ole kotoisin enkä ole lähdössä, tässä vaan sanoin oman mielipiden, koska noin olen aina ajatellut eikä mun ajatelutapa muuttu varma ikinä. Enkä puhu kaikista ihmisistä mutta suurin osa täällä sellaisia...... Sekä monilla suomalaisilla tuntuu laput silmissä ja luulevat että elää tässä maassa on kuin joku lottovoito, jopa itse venäläiset nauraa sellaiselle ajatelutavalle, vaikkei siellä kaikilla mee hyvin, mutta taas hyviä ja auttavasia ihmisiä siellä paljon paljon enemmän. Äitini asunut siellä, opiskeli ja työskenteli paljon ja edelleen rakasta ko maata sekä ihmisiä. Mä taas huomasin että pärjään Italiassa ja jotenkin heillä paljon yhteistä mun kanssa, avoimet ja kivat ihmiset, mukavaa heidän kanssa tehdä työt ja muuta touhua. Voi olla joku täällä löytyy joka on sama mieltä mun kanssa, kun tunnen itsekin monia suomalaisia jotka haukku koko maata paskaks. Ne ketkä luule että lottovoito elää täällä, uskon suurin osa Kelan asiakkaita ja vain tuen takia sellainen ajatelutapa, koska muuta eivät touhuneet ikinä.
No painu vittuun jos et tykkää olla täällä. Luulis että noin yritteliäs ja pätevä muija pärjää ihan missä vaan.
 
Itse aairastuin lievään synnytysen jälkeiseen masennukseen esikoisen vauva-aikana. Esikoisella oli 3 kk koliikki eikä hän sen loputtuakaan mitenkään loistavasti nukkunut. Lisäksi samaan syssyyn tuli asunnon myynti ja uuden osto ja muutto ä (uuden oman äitiyteni mukana lisäksi tuli käsiteltäväksi oman äidin kuolema 1,5 v aiennin). Stressiä oli yli oman tarpeen... havahduin tilanteeseen kun en enää saanut unta ollenkaan, kaikki asiat pyörivät mielessä ja kun sain lääkäriltä 10 tbl nukahtamislääkettä, en enää nukahtanut silläkään vaan epätoivoisena itkeskelin aamuyön tunteina. Päivät kuluivat sumussa vauvaa hoitaen. Sitten tartuin luuriin ja soitin uudelleen terkkariin ja kerroin itkien että epäilin synnytyksen jälkeistä masennusta. Sain nopeasti ajan lääkäriin, lääkityksen (essitalopraami) ja keskusteluapua viikoittain. Jo n 3 viikon kuluttua alkoi helpottaa ja tuntui kuin musta verho olisi nostettu ylös, pikkuhiljaa nukkuminenkin alkoi parantua. Mutta ei minun tapauksessa todellakaan tehty lasua vaikka olin ollut toisessa yhteydenotossa itkuinen. Täysin asiallisesti hoidettiin ja Sain tarvitsemani avun.

Ymmärrän kyllä hyvin lasut jos hoitokontaktissa on asiakkaan epävakauden lisäksi epäselvyyttä 5 alaikäisen lapsen hoidosta.
 
Mielenterveysongelmainen/paniikkihäiriöinen/stressaantunut/uupunut vanhempi on lapsille melkoinen riski, joten varmasti hyvä, että tarkistavat myös lastesi voinnin. Eikö sinustakin ole tärkeintä, että lapsesi eivät kärsi tilanteestasi?
Joo mutta mitä järkeä on tässä, kun ei kuitenkaan ole tarjota mitään muuta apua kuin huostaanotto? Huostaanotto on aina lapsille rangaistusluonteinen asia - muutenhan isommat lapset hakisivat sitä paljon useammin itse näin informaatioaikakautena, kuin nyt tapahtuu. Suomessa mennään aina viranomaisen mielipide edellä, valtio tietää parhaiten mikä on parasta... ja sitten hoidetaan aiheutettuja traumoja lääkkeillä loppu elämä. Läpikotaisin sairas maa, sanon minä, ja ihan suomalaisena.
 
Vieras, ei ole huostaanotosta kysymys :sleep:! Niin kuin kerroin keskustelin iltapäivällä taas ja ei ne muuta halua kun selvittää kuinka jaksan lasten kanssa jos olen väsynyt ja yrittäjä 24h, selvittää kuka lasten kanssa ja niin edelleen, kun lyhyessä ajassa pari kerta olin päivystyksessä. Silloin kun en saanut nukutettua pari päivä ja kun paniikkikohtauksen sain, joka kerta vain puhuin stressistä ja jaksamisesta, nyt heillä on kuva minusta kai etten jaksa yhtään mitään, vaikka nytkin menossa röihin 180km täältä :cautious:. Päätin vaan etten enää kelle itken omista murheista, se on niin turhaa kun vaan voi olla, konkreettista apua kuitenkin ei saa mistään ja heti, sekä kuka voi poista stressiä mun elämästä, ei se lääkäri mikä taikuri ole. Lakimies ainakin nyt yhden isomman asian hoitaa, mä yritän muut hoitaa pois, vaikka vituttaa, itkettää, suututtaa, tekis mieli kaikki asiat heitä '*ittuun, kaikille myös sanoa haistakaa laittaa peito korville ja mennä nukkumaan, eikä nousea sängystä viikon verran, kun se stressi vei työkyvyn tai ehkä ilon enemmän...
 
Joo mutta mitä järkeä on tässä, kun ei kuitenkaan ole tarjota mitään muuta apua kuin huostaanotto? Huostaanotto on aina lapsille rangaistusluonteinen asia - muutenhan isommat lapset hakisivat sitä paljon useammin itse näin informaatioaikakautena, kuin nyt tapahtuu. Suomessa mennään aina viranomaisen mielipide edellä, valtio tietää parhaiten mikä on parasta... ja sitten hoidetaan aiheutettuja traumoja lääkkeillä loppu elämä. Läpikotaisin sairas maa, sanon minä, ja ihan suomalaisena.
https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/617650-nain-amfetamiinia-virtaa-tampereelle

niin on nähtävä, jos yleensä mitään näkee tai kiinnostaa. Hanavesissä on kofeiinia mut niin on niitä muitakin myrkkyjä, joita ihmisen kautta kierrätetään.
 
Jos sä haluat vitutus näyttää lapsille niin tee sen vaan. Minä en vitsi, mun asioista vaan mies ja äiti tietoinen, lapsille ei kuulu tietää työstressissä ym asioista.
Mä en ole saanut paniikikohtauksia 10 vuotta, mutta kova stressi laukaisi sen eilen, ihan turhaan täällä annat mulle diagnoosia, lääkäri on se kuka näitä antaa. On täysin normaalia olla ahdistunut tai saada paniikkikohtauksen jos on liian paljon asioita hartioissa mistä välillä olo ettei selviä. Ihan ihme robotteja tekin olette, jos ettei osa stressata. Tai ehkä on aika pienet ongelmat mistä vain ja ainoastaan vitutus. Mulla vitutus on usein ja se on aivan eri asiaa kun oikeat ongelmat ja stressi. Vitutus voi mulle tulla vaikka kun unohdan laadata sähköhammasharjan, se on vaan pientä.

Tarkoitukseni on todella jatkaa sellaista elämää perheessäni, jossa jokainen voi näyttää tunteensa, jopa ne vähän epämiellyttävämmätkin. Kukaan täällä ei ole yhtä hymyä aamusta iltaan, joten on epäreilua lapsia kohtaan yrittää esittää jotakin sellaista, joka ei ole realistista. Haluan, että heistä kasvaa ihmisiä, jotka osaavat olla ennenkaikkea armollisia itselleen, kuten myös muille.

Diagnoosia en ole sinulle edelleenkään antanut. Harmillista, että sinun on vaikea ymmärtää, mitä sinulle oikeastaan sanotaan. Stressi ja paniikkihäiriöt ovat mielen ongelmia oli niihin syy tai ei. Usein ne menevät itsellään ohi ja toisinaan ne jatkavat kasvamistaan.

Ikävää, että olet noin kovasti puolustuskannalla, kun siihen ei edes olisi ollut tarvetta.
 
Joo mutta mitä järkeä on tässä, kun ei kuitenkaan ole tarjota mitään muuta apua kuin huostaanotto? Huostaanotto on aina lapsille rangaistusluonteinen asia - muutenhan isommat lapset hakisivat sitä paljon useammin itse näin informaatioaikakautena, kuin nyt tapahtuu. Suomessa mennään aina viranomaisen mielipide edellä, valtio tietää parhaiten mikä on parasta... ja sitten hoidetaan aiheutettuja traumoja lääkkeillä loppu elämä. Läpikotaisin sairas maa, sanon minä, ja ihan suomalaisena.

Ei kukaan ole ollut ottamassa hänen lapsiaan huostaan, vaan haluavat tarkistaa, että perheessä pärjätään ja lapsilla asiat hyvin.
 
No hyvä, tässä tapauksessa ei siis kyse ollut sitten mistään vakavasta kun jaksat jo taas töitä painaa (rauhoittavien lääkkeiden voimalla?)... vai onko defenssit niin voimakkaat että kaikista ulkopuolisista (lääkäreistäkin jotka yrittävät selvittää tilannetta ja auttaa) tulee vihollisia omassa päässä? On totta että lääkäri voi yrittää hoitaa noita oireitasi (paniikkikohtaukset) mutta kukaan muu kuin itse ei voi selvittää elämääsi sellaiseksi, että stressin syyt vähenevät. Onnea matkaan.
 
Tarkoitukseni on todella jatkaa sellaista elämää perheessäni, jossa jokainen voi näyttää tunteensa, jopa ne vähän epämiellyttävämmätkin. Kukaan täällä ei ole yhtä hymyä aamusta iltaan, joten on epäreilua lapsia kohtaan yrittää esittää jotakin sellaista, joka ei ole realistista. Haluan, että heistä kasvaa ihmisiä, jotka osaavat olla ennenkaikkea armollisia itselleen, kuten myös muille.

Diagnoosia en ole sinulle edelleenkään antanut. Harmillista, että sinun on vaikea ymmärtää, mitä sinulle oikeastaan sanotaan. Stressi ja paniikkihäiriöt ovat mielen ongelmia oli niihin syy tai ei. Usein ne menevät itsellään ohi ja toisinaan ne jatkavat kasvamistaan.

Ikävää, että olet noin kovasti puolustuskannalla, kun siihen ei edes olisi ollut tarvetta.
En todellakaan puolustelee itseä. Ihmettelin vaan kun täällä monet kovia antamaan diagnoosia, totesin että lääkäri on se jotka ne antaa, eikä palstalaiset kirjoituksen perusteella. Koska edes mikään lääkäri ei ole antanut minulle kertakaan mitään sellaista mitä tässä palstalla saa lukea. Mutta turhaan se mulle selittää tätä enää kun jokainen kuitenkin jatkaa sama jauhamista. Omasta mielestä, olen oikeutettu stressata ja pyytä siihen apua ja jos siihen mun stressiin aihetta on, ei kai kukaan voi heti leimata mielisairaaksi tais paskaks äidiksi. Nauraa palstalla että Haha taas sillä mene lujaa. Tsiisus mulla aina menee lujaa, en ole sohvaperuna, rakastan touhua, haluan touhua, saan hyvän olon tästä, ehkä sukusairaus se on sitten, mun isä oli sekä yrittäjä että vielä pari sivutöitä teki, isoisä kuoli 94 vuotiana, ambulanssi haki sen työmaalta, me emme edes tiennyt että se oli melkein jo kokonaan sokea ja silti teki joka päivä työt, mä en tajua kuinka edes. Mikä sairaus se on jos halua muuta tehdä kun leikkiä kuinka tasapainoinen olet? Niin kuin eräs täällä sanoi että ,,me,, suomalaiset rakastamme rauhan, miksi minut aina pitää verrata teihin tai miksi muuten ihmisiä pitäisi verrata? Jokainen on yksilö, jokainen on erilainen. Paska sekin että suomalaisille tärkeä vain koti ja rauha. Mun kaveripiiri joka on suht iso ja täynnä suomalaisia, en tunne sellaisia jotka rakastaa tulla kotiin heti neljältä ja pitää jotain kotirauha. Minussa vain yks vikaa etten anna itselle ajan ikinä en kertakaan antanut toipua synnytyksestä ja välillä tuntuu ehkä se on kans syy miksi stressaan tai siis stressaan ehkä kovemmin kuin ehkä kannata tai en tiedä onko näin, siksi menin viisailta lääkäreiltä neuvon hakemaan. Kun enää unta ei tullut ja paniikkikohtauksen vielä kaupan päälle sain, vaikka luulin se on joku sydäri tuli.
 
No hyvä, tässä tapauksessa ei siis kyse ollut sitten mistään vakavasta kun jaksat jo taas töitä painaa (rauhoittavien lääkkeiden voimalla?)... vai onko defenssit niin voimakkaat että kaikista ulkopuolisista (lääkäreistäkin jotka yrittävät selvittää tilannetta ja auttaa) tulee vihollisia omassa päässä? On totta että lääkäri voi yrittää hoitaa noita oireitasi (paniikkikohtaukset) mutta kukaan muu kuin itse ei voi selvittää elämääsi sellaiseksi, että stressin syyt vähenevät. Onnea matkaan.
Vaikka vituttaa ja stressaa se on vain mentävä joka päivä kuitenkin, tervetuloa yritysmaailmaan, tässä maassa varma monet yritykset menisivät sulkuun jos jokainen olisi jäänyt kotiin ongelmien, stressin ja itsesäälin takia.
 
En todellakaan puolustelee itseä. Ihmettelin vaan kun täällä monet kovia antamaan diagnoosia, totesin että lääkäri on se jotka ne antaa, eikä palstalaiset kirjoituksen perusteella. Koska edes mikään lääkäri ei ole antanut minulle kertakaan mitään sellaista mitä tässä palstalla saa lukea. Mutta turhaan se mulle selittää tätä enää kun jokainen kuitenkin jatkaa sama jauhamista. Omasta mielestä, olen oikeutettu stressata ja pyytä siihen apua ja jos siihen mun stressiin aihetta on, ei kai kukaan voi heti leimata mielisairaaksi tais paskaks äidiksi. Nauraa palstalla että Haha taas sillä mene lujaa. Tsiisus mulla aina menee lujaa, en ole sohvaperuna, rakastan touhua, haluan touhua, saan hyvän olon tästä, ehkä sukusairaus se on sitten, mun isä oli sekä yrittäjä että vielä pari sivutöitä teki, isoisä kuoli 94 vuotiana, ambulanssi haki sen työmaalta, me emme edes tiennyt että se oli melkein jo kokonaan sokea ja silti teki joka päivä työt, mä en tajua kuinka edes. Mikä sairaus se on jos halua muuta tehdä kun leikkiä kuinka tasapainoinen olet? Niin kuin eräs täällä sanoi että ,,me,, suomalaiset rakastamme rauhan, miksi minut aina pitää verrata teihin tai miksi muuten ihmisiä pitäisi verrata? Jokainen on yksilö, jokainen on erilainen. Paska sekin että suomalaisille tärkeä vain koti ja rauha. Mun kaveripiiri joka on suht iso ja täynnä suomalaisia, en tunne sellaisia jotka rakastaa tulla kotiin heti neljältä ja pitää jotain kotirauha. Minussa vain yks vikaa etten anna itselle ajan ikinä en kertakaan antanut toipua synnytyksestä ja välillä tuntuu ehkä se on kans syy miksi stressaan tai siis stressaan ehkä kovemmin kuin ehkä kannata tai en tiedä onko näin, siksi menin viisailta lääkäreiltä neuvon hakemaan. Kun enää unta ei tullut ja paniikkikohtauksen vielä kaupan päälle sain, vaikka luulin se on joku sydäri tuli.

??? Sinä syyttelit minua suoraan diagnoosin antamisesta, jota en mielestäni ole tehnyt.

Suoraan sanottuna olen kyllä hämmentynyt siitä, että ensin vaadit apua stressiin ja paniikkihäiriöihin, mutta koet, että sinun elämäsi on mahtavaa, etkä halua muuttaa toimintatavoissasi yhtään mitään. Sinulla on toki vapaus toimia juuri haluamallasi tavalla, mutta vähän turha siitä on sitten parkua, jos mitään ei kuitenkaan halua muuttaa.

Ymmärtääkseni en myöskään ole koskaan verrannut sinua itseeni tai keneenkään muuhunkaan.

Ihmettelen myös tätä suurta tarvettasi dissata suomalaisia tai suomalaisuutta. Koetko kenties jonkinlaista alemmuutta meidän suomalaisten rinnalla? En usko, että siihen on tarvetta. Sinä saat varmasti olla juuri sellainen kuin olet ilman, että se kiinnostaa juuri ketään.
 
Vaikka vituttaa ja stressaa se on vain mentävä joka päivä kuitenkin, tervetuloa yritysmaailmaan, tässä maassa varma monet yritykset menisivät sulkuun jos jokainen olisi jäänyt kotiin ongelmien, stressin ja itsesäälin takia.


Ei kiitos, olen kouluttautunut ja valinnut sen tien että teen työni normaalin päivätyöni yrityksessä jossa saan ihan ok palkkaa normaalilla työajalla. Elämä on valintoja. Tiedän ettei 24/7 työasioiden hoitaminen parheen ohella sovi minulle, tarvitsen palautumiseen myös omaa aikaa (harrastuksia ja ystäviä) ja riittävästi unta.

Kun tuollainen stresaaantuminen on toistuvaa, niin kyse on varmaan persoonallisuuden piirteistä jotka johtavat liikaan suorittamiseen työssä ja koko elämässä. Kannattaa opetella tunnistamaan ne kohdat joissa voisi tehdä toisin ja välttää joutumasta tilanteisiin, jotka johtavat monien liian monien asioiden kasaantumiseen ja liialliseen kuormittumiseen ja stressiin. Ymmärrän että yrittäjällä on paljon töitä mutta kyllä siinäkin voi tehdä valintoja.
 
??? Sinä syyttelit minua suoraan diagnoosin antamisesta, jota en mielestäni ole tehnyt.

Suoraan sanottuna olen kyllä hämmentynyt siitä, että ensin vaadit apua stressiin ja paniikkihäiriöihin, mutta koet, että sinun elämäsi on mahtavaa, etkä halua muuttaa toimintatavoissasi yhtään mitään. Sinulla on toki vapaus toimia juuri haluamallasi tavalla, mutta vähän turha siitä on sitten parkua, jos mitään ei kuitenkaan halua muuttaa.

Ymmärtääkseni en myöskään ole koskaan verrannut sinua itseeni tai keneenkään muuhunkaan.

Ihmettelen myös tätä suurta tarvettasi dissata suomalaisia tai suomalaisuutta. Koetko kenties jonkinlaista alemmuutta meidän suomalaisten rinnalla? En usko, että siihen on tarvetta. Sinä saat varmasti olla juuri sellainen kuin olet ilman, että se kiinnostaa juuri ketään.

Voi apua, selitän eri asiaa ja sä jauhat toisen. Jos sossu tantat ovat samanlaisia ja pitäisi selittää 100kerta saman asian niin varma sieltä sossu luolasta minut saa hakea suoraan ambulanssilla.

Edelleen: A) Mun työ ei stressaa minut ollenkaan. B) Mutta ne ongelmat jotka tulivat, sekä vielä menneisyydestä tulivat ovat aika rankkoja ja vaikuttavat nyt joka asiaan, edes en ollut tietoinen että esim noin tapahtunut menneisyydessä, myös mun luottamus näköjään oli paha tauti. C) Siihen mikä muu ei auta kun ratkaista ne ongelmat, näitä vaan on liian paljon, edes ajatukset enää ei lentää mistä oikein aloitan. D) Mene seisomaan peiliin eteen vähäks ajaks, täällä palstalaiset ei tee muuta kun haukkuvat toisia päivästä toiseen, huvittava avata ne aloitukset kun suomalaisten mielestä vain suomalaiset ovat maailman paras kansa ja maa, (P. S. Jotkut ulkomaailla edes eivät tiedä missä koko Suomi sijaitsee), toiseks en ole ketään haukkunut, ei mulla ole tarvetta haukkua ketään, oman mielipiden saa taas sanoa, enkä edes kaikista noin ajattele mitä kirjoitin, paitsi Suomi päättäjistä heistä kaikista ajattelen että pellejä ovat, tämä maa heidän takia jo koht yks iso vitsi. Sekä E) En nyt vähän aika enää voi kirjoittaa, enkä oikeastaan jaksa selittää samat asiat kun en ole mikään Gagadu.
 
Voi apua, selitän eri asiaa ja sä jauhat toisen. Jos sossu tantat ovat samanlaisia ja pitäisi selittää 100kerta saman asian niin varma sieltä sossu luolasta minut saa hakea suoraan ambulanssilla.

Edelleen: A) Mun työ ei stressaa minut ollenkaan. B) Mutta ne ongelmat jotka tulivat, sekä vielä menneisyydestä tulivat ovat aika rankkoja ja vaikuttavat nyt joka asiaan, edes en ollut tietoinen että esim noin tapahtunut menneisyydessä, myös mun luottamus näköjään oli paha tauti. C) Siihen mikä muu ei auta kun ratkaista ne ongelmat, näitä vaan on liian paljon, edes ajatukset enää ei lentää mistä oikein aloitan. D) Mene seisomaan peiliin eteen vähäks ajaks, täällä palstalaiset ei tee muuta kun haukkuvat toisia päivästä toiseen, huvittava avata ne aloitukset kun suomalaisten mielestä vain suomalaiset ovat maailman paras kansa ja maa, (P. S. Jotkut ulkomaailla edes eivät tiedä missä koko Suomi sijaitsee), toiseks en ole ketään haukkunut, ei mulla ole tarvetta haukkua ketään, oman mielipiden saa taas sanoa, enkä edes kaikista noin ajattele mitä kirjoitin, paitsi Suomi päättäjistä heistä kaikista ajattelen että pellejä ovat, tämä maa heidän takia jo koht yks iso vitsi. Sekä E) En nyt vähän aika enää voi kirjoittaa, enkä oikeastaan jaksa selittää samat asiat kun en ole mikään Gagadu.

Huomaan, että sinun on vaikea sisäistää oikeastaan mitään, mitä sinulle sanotaan. Tuntuu, että olet niin irrallaan itsestäsi, että monessa suhteessa realismintajusi ja käsityskykysi katoavat taivaan tuuliin. Ensisijaiseksi neuvoksi tilanteeseesi antaisin sen, että sinä tutustuisit itseesi rehellisesti.
Toivottavasti saat asiasi vielä järjestykseen ja stressitason laskemaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PikkuMatti
Huomaan, että sinun on vaikea sisäistää oikeastaan mitään, mitä sinulle sanotaan. Tuntuu, että olet niin irrallaan itsestäsi, että monessa suhteessa realismintajusi ja käsityskykysi katoavat taivaan tuuliin. Ensisijaiseksi neuvoksi tilanteeseesi antaisin sen, että sinä tutustuisit itseesi rehellisesti.
Toivottavasti saat asiasi vielä järjestykseen ja stressitason laskemaan.
Olenkin tutustunut ja myös apua hain :). Minussakin on vikoja, esim synnytyksestä en anna aika itselle palautua, stressitaso jo sen takia voi olla matala, mutta en myöskään kestä liian monta ongelma samana aikana, kun ei pääkoppa kestä noita kaikkia samana aikana. Kiitos, toivottavasti pian se on vielä tästä.
 

Yhteistyössä