Oi voi...
Mitenhän tässä oikeen ees kommentois.
Mulla on neljä lasta ja juova mies (ja kyllä, sanon sen ihan mustana). Ennen se rajottui viikonloppuihin, joskus jopa joka toiseen. Kunnes alkoi lipsumaan sitten joka iltaiseen "tissutteluun".
Itse piti välillä kontrollia sen juomisen kanssa, piti siis jopa 3 viikonkin taukoja, kunnes ratkes taas.
Se on kuluttavaa mulle ja se on kuluttavaa lapsille.
Eikä siitä tosiaankaan ole helppo lähteä.
Sulla on tilanne sen verran parempi,että sulla on se lapsi vielä siellä mahassa, joka ei nää mitä sen ympärillä tapahtuu.
Jos sä ootat siihen kun lapsi syntyy, niin sitte sä ootat siihen kun se täyttää 1kk ja siihen kun se on puolivuotias jne.... usko pois.

Siinä ei oikeesti enää rahkeet riitä.
Kyllä mä sinuna pakkaisin tossa tilanteessa kuteeni ja kamani ja muuttaisin pois. En varmaan just siinä tilanteessa kertois miehelle mitään.... Siis ennenku on muuttanu pois.
Siinä kun se mies sen ryyppyputken päälle tulee tyhjään kotiin, jossa odottaa kirje, missä oot kertonu,että sulle riitti. Niin se voi olla ehkä herättävin "kokemus".
Toki ne asiat pitää selvittää vielä puhumalla, mutta tällä tavalla sä et pääse ite enää siitä asiasta luistamaan.
Tsemppiä! Kyllä maailmassa on parempiakin miehiä sulle =)
Ja jos ei olekaan niin mikä siinä on yksin ollessakaan =) Kyllä SÄ pärjäät!!