H
hukkapiilo
Vieras
Olen ollut avoliitossa puolitoista vuotta, jossa päällisin puolin kaikki tuntuu olevan kunnossa. Meillä ei ole rahahuolia, molemmat on töissä, maksamme asuntoa pois, harrastamme yhdessä ja erikseen. Tapaamme ystäviä ja perhettä. Arvot ja tulevaisuudensuunnitelmat käyvät yksiin. Mutta kun olemme kahdestaan kotona olen masentunut ja riitelemme usein. Mieheni on vastuuntuntoinen, hauska, rehellinen ja suoraselkäinen. Kuitenkin hän saa oloni todella kurjaksi ajoittain. Koen, että hän hallitsee ja kiristää minua. Jos aiomme esim. tehdä jotain yhdessä, hän ei suostu tekemään asiaa ennenkuin olen tehnyt jotain mitä hän haluaa minun tekevän (esim. vaihdamme saunanlauteet, mutta viime tingassa hän ei suostu vaihtamaan saunanlauteita, ellen minä välittömästi opettele porakoneen käyttöä ja irroita yksinäni yhden laudan ennenkuin voimme alkaa toimiin yhdessä) . Jos ajaudumme riitaan asiasta, minä hermostun ja alan itkemään, olen heti koeajalla suhteessa sillä en osaa käyttäytyä "luotettavalla tavalla". Olen sanonut, että pidän tälläistä käytöstä kiristämisenä ja hallitsemisena, mutta sille hän vain nauraa ja sanoo sen olevan minun oman mielikuvitukseni tuotetta. En usko, että mieheni on narsisti mutta jotain on pielessä. Tämä käytös ei uloitu esimerkiksi minun menemisiin tai raha-asioiden valvomiseen. Mutta en osaa avata keskustelua hänen kanssaan ilman riitaa. Onko kenelläkään minkäänlaisia vastaavanlaisia kokemuksia/neuvoja/apuja? Olisin kiitollinen.