Jos lapsesi saa puistossa raivarin, lähdettekö pois?

[Vieras]

Tarkoitan lasta, jonka raivarit kestää tolkuttoman pitkään, esim. huutaa vähintään 30min täyttä huutoa. Ajattelin vain, että missähän menee raja sille että pitäisi jo alkaa huomioida puiston muita asiakkaita, ei ole muillekaan mukavaa jos lapsi huutaa tunnin täyttä raivoa toisten silmien edessä? Meillä on ollut se tapa, että lähdetään sisälle (puisto lähellä), koska lapsi ei rauhoitu ulkona millään. Sisällä on oma huone ja oma paikka, missä rauhoittuu nopeimmin kun saa rauhassa huutaa kiukkunsa pois. Ulkona ei ole tätä mahdollisuutta. Olen vain kuullut selän takaa jupinaa siitä, miten outoa on kun poistumme paikalta aina kun lapsen raivokohtaus tulee. Oman lapseni tuntien vain tiedän, että huuto ei lopu missään viidessä minuutissa vaan se voi oikeasti kestää tunnin ja se on hillitöntä, lapsi on itsekin ihan sekaisin.

 

[vieras]

No meillä istutaan jäähyt ihan paikan päällä eikä kyllä ihme raivareita tule, kyllä syy löytyy yleensä.

 

[vierailija]

Meillä on keskimmäinen saanut kuvaamasi kaltaisia kohtauksia, ja hänen vuokseen emme ole lähteneet, koska en ole halunnut keskeyttää esikoisen leikkejä.

 

[Hankey]

Raivari tulee, jos tulee, siitä syystä, että pitää lähteä kotiin. Pysymme kumminkin alkuperäisessä suunnitelmassa ja lähdemme pois.

 

[vieras]

Meillä on keskimmäinen saanut kuvaamasi kaltaisia kohtauksia, ja hänen vuokseen emme ole lähteneet, koska en ole halunnut keskeyttää esikoisen leikkejä.

Miten olette sitten toimineet? Antaneet huutaa täyttä kurkkua koko puistoilun ajan? Eikö se ole jo alkanut häiritä muita? Keskimmäiseni saattaa oikeasti huutaa tunnin, emmekä muutenkaan ole puistossa kuin max 1.5h joten tuntuu että kukaan ei hyödy siitä että jäämme paikalle karjumaan. Tosin esikoisen leikit on ikävä lopettaa

 

[äiti huutajalle]

kyllä tulee lähdedttyä.nyt raivareihin tullut muutos,jee!
kun joku ei onnaa enpä kummemin huomioi(toki apua saa kun pyytää rumasti karjumatt)jatkan leikkejä toisten kanssa ja lapsi muuttuu ilmaksi mulle.
hän raivoaa tunteja kotona kun joku väärin.Ei auta huomiotta jättäminen tai rangaistus yms.
mutta ulkona tuo edellä mainittu tepsi.Siis silloin kun kyse ei väsystä nälästä tai kivusta.vain uhmaamisesta.
Koton on tosiaan oma huone missä mesota. alkaa vaan olla aika uusia ovi jota hakkaa .niin monta lommoa jo. ja tuotakaan ei ole lekuritkaan kuriin saaneet.
mutta onni on että kaikki muuttuu.lapsi oppinut käsitteleen pahaaoloaan paremmin ja raivarit laantuneet pikku hiljaa. Apergeenia ehottivat mutta liian nuori diaknoosiin tai apuunkaan.

 

[vierailija]

Meillä on keskimmäinen saanut kuvaamasi kaltaisia kohtauksia, ja hänen vuokseen emme ole lähteneet, koska en ole halunnut keskeyttää esikoisen leikkejä.

Miten olette sitten toimineet? Antaneet huutaa täyttä kurkkua koko puistoilun ajan? Eikö se ole jo alkanut häiritä muita? Keskimmäiseni saattaa oikeasti huutaa tunnin, emmekä muutenkaan ole puistossa kuin max 1.5h joten tuntuu että kukaan ei hyödy siitä että jäämme paikalle karjumaan. Tosin esikoisen leikit on ikävä lopettaa

Olen antanut huutaa, myös perhekerhossa. Tosin hän ei kyllä ole huutanut kuin puolisen tuntia kerrallaan. Voi olla että joku on häiriintynyt huudosta, mutta minusta tuntuu että ihana rauhallinen esikoiseni on muutenkin saanut kärsiä raivoavasta siskostaan niin paljon, etten halua häneltä kaikkea hauskaa lopettaa sen takia.

 

[äiti huutajalle]

kyllä tulee lähdedttyä.nyt raivareihin tullut muutos,jee!
kun joku ei onnaa enpä kummemin huomioi(toki apua saa kun pyytää rumasti karjumatt)jatkan leikkejä toisten kanssa ja lapsi muuttuu ilmaksi mulle.
hän raivoaa tunteja kotona kun joku väärin.Ei auta huomiotta jättäminen tai rangaistus yms.
mutta ulkona tuo edellä mainittu tepsi.Siis silloin kun kyse ei väsystä nälästä tai kivusta.vain uhmaamisesta.
Koton on tosiaan oma huone missä mesota. alkaa vaan olla aika uusia ovi jota hakkaa .niin monta lommoa jo. ja tuotakaan ei ole lekuritkaan kuriin saaneet.
mutta onni on että kaikki muuttuu.lapsi oppinut käsitteleen pahaaoloaan paremmin ja raivarit laantuneet pikku hiljaa. Apergeenia ehottivat mutta liian nuori diaknoosiin tai apuunkaan.

siis aspergeenia.

 

[äiti huutajalle]

Meillä on keskimmäinen saanut kuvaamasi kaltaisia kohtauksia, ja hänen vuokseen emme ole lähteneet, koska en ole halunnut keskeyttää esikoisen leikkejä.

Miten olette sitten toimineet? Antaneet huutaa täyttä kurkkua koko puistoilun ajan? Eikö se ole jo alkanut häiritä muita? Keskimmäiseni saattaa oikeasti huutaa tunnin, emmekä muutenkaan ole puistossa kuin max 1.5h joten tuntuu että kukaan ei hyödy siitä että jäämme paikalle karjumaan. Tosin esikoisen leikit on ikävä lopettaa

Olen antanut huutaa, myös perhekerhossa. Tosin hän ei kyllä ole huutanut kuin puolisen tuntia kerrallaan. Voi olla että joku on häiriintynyt huudosta, mutta minusta tuntuu että ihana rauhallinen esikoiseni on muutenkin saanut kärsiä raivoavasta siskostaan niin paljon, etten halua häneltä kaikkea hauskaa lopettaa sen takia.

En pahalla mutta ihana kuulla että muillaki raivottaan.väsynyt olen joskus itse tähän