Joululahjoista...oonko nirppanokka?

[Naapurin tyttö]

En nyt lukenut muuta kuin ap:n ensimmäisen viestin, joten pahoittelen jos tulee toistoa.

Juteltiin juuri eilen sattumalta mieheni kanssa näistä lahja-asioista. Hänen vanhempansa ostivat aina melkein sitä mitä lapset olivat toivoneet. Lahjalista oli toki tehty ja joka kerta lahjaksi tuli halvin kopio siitä mitä oli toivottu. Ymmärtäisin jos kyse olisi rahasta, mutta näin ei ollut. Rahaa kertyi kyllä pankkitilille. Vielä vuosia myöhemmin lapset ihmettelevät niitä pettymyksen tunteita. Sama meno näyttää jatkuvan nyt oman lapsemme kohdalla. Muutama päivä sitten mummo luki lahjalistan ja soitti myöhemmin kertoakseen mitä oli ostanut "listalta". Noh, ei mennyt sinne päinkään. Kyllä se vähän turhauttaa. Itse en ole mikään tavaran haalija, ja kun jotain hankin, haluan että se on juuri sitä mitä halutaan/tarvitaan. Tällaiset turhat ja ei toivotut lahjat tuovat lähinnä huonoa mieltä.

 

[Fleur de la Cour]

Ymmärrän tavallaan asian, mutta olen itse välttänyt tuollaiset tilanteet anopin kanssa. Jos meinaan jotain ostaa tytölle niin sanon anopille, että ostin jo ne, ja sitten keksin jotain lahjaa anopille ostettavaksi missä onnistuu. Leluja ei osaa ostaa yhtään, mieskin sanoo, että lapsuudesta on muistona sellainen ettei juuri leluja arvostettu. Nukenvaunut ovat kyllä ostaneet aikoinaan tytölle, mutta ne kävi ostamassa vaari. Tyttö on nyt isompana jo tottunut siihen ajatukseen, että toinen mummu käy ostamassa just sitä mitä itse haluaa. Hän sanookin tärkeimpiä toiveitaan mun vanhemmille, koska minun äitini ostaa aivan tarkasti just sen mitä toivotaan tai sitten ilmoittaa ettei osta jos on liian kallis hänen mielestään.

 

[taurus]

Mikä ihme siinä on, ettei ihmisille kelpaa enään mikään? Ihan varmasti lapsesi on onnellinen oli ne vaunut sit millaset tahansa? On hurjaa, että lapsen onnellisuus on jostain hemmetin merkistä kiinni? Vastaava juttu oli vähän aikaa sitten kun kaverini sai tytölleen mummultaan lahjaksi nuken joka ei ollut Baby Born, vaan joku vastaava. Nukke jäi kaappiin ja kaverini ostatti sen Baby Bornin, kun kuulemma lapsi sitä halusi.... Kaverin lapsi alle 2v, joten ihan satavarmasti lapselle olisi kelvannut se toinenkin nukke, mutta kun äidin piti saada Baby Born ku muillakin on.....

Onneksi meidän perheessä onnellisuus rakentuu ihan muusta. Ei minun yöuneni mene jos saadaankin lahjaksi väärän värinen tai väärän merkkinen juttu.

Kannattaa miettiä mikä se oikea ongelma elämässäsi on!!! En usko, että kenenkään aikuisen maailma voi OIKEASTI mennä sekaisin tuollaisesta...

 

[vieras]

Darling:
Olen myös samaa mieltä kuin joku aikaisempi kirjoittaja siitä, että anoppiin täytyy voida luottaa! Ainakin jos haluaa välien olevan sellaiset, että lapset voivat olla mummin luona ilman valvontaa jne. Jos anoppi kysyi tarkasti mitä ap haluaa lahjaksi, hänen olisi pitänyt sitä toivetta noudattaa. Tai sitten olla kysymättä. Jos itse sovin jostakin anoppini kanssa, oli kyse ihan mistä tahansa, haluan olla varma siitä, että asia sujuu sovitusti (ja meillä myös sujuu). Mun mielestä tässä ei ole ongelmana kiittämättömyys vaan luottamus.

Tämähän tässä se apn pointti oli! Mikä tätä porukkaa vaivaa, kun haukutte aptä kiittämättömksi kerjääjäksi??? Anoppi kysyi, eikä sitten kuitenkaan tehty mitä pyydettiin. Tavaraa on tässä maailmassa ihan tarpeeksi. Jos iesimerkiksi haluan syntymäpäivälahjaksi Aalto-vaasin, en ole tyytyväinen Villeroy&Bochin vaasiin vaikka olisi kuinka paljon kalliimpi kuin haluamani. En halua kotiini turhaa tavaraa.

 

[ap]

Darling:
Olen myös samaa mieltä kuin joku aikaisempi kirjoittaja siitä, että anoppiin täytyy voida luottaa! Ainakin jos haluaa välien olevan sellaiset, että lapset voivat olla mummin luona ilman valvontaa jne. Jos anoppi kysyi tarkasti mitä ap haluaa lahjaksi, hänen olisi pitänyt sitä toivetta noudattaa. Tai sitten olla kysymättä. Jos itse sovin jostakin anoppini kanssa, oli kyse ihan mistä tahansa, haluan olla varma siitä, että asia sujuu sovitusti (ja meillä myös sujuu). Mun mielestä tässä ei ole ongelmana kiittämättömyys vaan luottamus.

Tämähän tässä se apn pointti oli! Mikä tätä porukkaa vaivaa, kun haukutte aptä kiittämättömksi kerjääjäksi??? Anoppi kysyi, eikä sitten kuitenkaan tehty mitä pyydettiin. Tavaraa on tässä maailmassa ihan tarpeeksi. Jos iesimerkiksi haluan syntymäpäivälahjaksi Aalto-vaasin, en ole tyytyväinen Villeroy&Bochin vaasiin vaikka olisi kuinka paljon kalliimpi kuin haluamani. En halua kotiini turhaa tavaraa.

Juuri näin! Kiitos kaikille keskustelusta, ymmärsitte tai ette sitten... Mutta kukin tallaa tavallaan. Tiedän että innolla odotatte kertomustani että miten tässä käy...

Ja vielä teille ketä mietityttää, niin en todellakaan ole menettänyt joulumieltä eikä meidän joulu ole pilalla. Enkä myöskään yöuniani ole asian vuoksi menettänyt.... Päivän jatkoja kaikille!

 

[kaurismami]

Vaikea tilanne. Aika tyhmää kyllä anopilta kun ei kysynyt ensin käykö vaihto vaan meni ostamaan kysymättä..