Joululahjoista...oonko nirppanokka?

[Milla Makia]

kylla olet nirppanokka! pahemmanlaatuinen sellainen ja taitaa anoppikin sen tiedostaa! jospa se osti ihan v***lessaan erilaiset kun tietaa kuinka eto asiasta pultit vedat! anopille pisteet!

 

[ap]

http://images.google.fi/images?gbv=2&svnum=10&hl=fi&q=Brio+nukenvaunut

ja tuossa kuva brioista noi ekat...on hieman eri luokkaa vaunut

 

[oho]

http://www.vaivaton.com/product/209-1-845

Nää varmaan olisi ap halunnut. Tai siis hänen tyttärensä olisi halunnut.

tuo anopin ostamat nätimmät kuin ap.n valitsemat,näin on !

 

[nöppönen]

Ostat ne briot sitten myöhemmin itse, jos anopin ostamat menee rikki. Turha kai nyt lasten leluista on alkaa vihoja pidellä ja välejä huonontaa.

näin. ja ei se että vaunut ei ole ne briot automaattisesti tarkoita et ne on aivan paskat. kyllä edullisemminkin voi saada hyvää. ja lasta tämä vaunujen merkki tuskin kiinnostaa vaan se mitä niillä tehdään.

 

[vierailija]

pienet on murheet sullakin.kyllä elämä vielä koettelee.

 

[ap]

pienet on murheet sullakin.kyllä elämä vielä koettelee.

Aivan! Mutta varmasti meitä jokaista...

 

[vieras]

pakko kyllä kans sanoa että pienet on murheet ja toikin vielä että äiti haluaa just sellaset vaunut ja lapsi varmaan on ihan tyytyväinen myös niihin toisiinkin vaunuihin. Voin kertoa teille hyvät äidit että katsokaapa sitten peiliin murrosiässä kun lapsillenne ei kelpaa mikään muu ku just presis se kallein tavara. Lapsia kannattas opettaa niin että vaikka ei tavara oiskaan ihan just se mitä on toivonut niin on se kumminkin hyvä ja kaikkea ei voi saada mitä haluaa...pettymyksetkin kuuluu elämään. Huvittii vähän aikaa sit ku youtubessa 14 vuotias tyttö sai synttärilahjaksi upouuden lexuksen ni hän haukkui äitinsä pataluhkas että on pilannut hänen elämän jne. kun auto oli väärän merkkinen (ja tyttö oli 14.v eli ei autolla vielä ihan hetkeen ajele)

 

[Jellonainen]

Kyllä minuakin harmitti kun näytin kerran esikoiseni kummille (vauva oli vielä silloin mahassa) kaupassa millaisen vauvakirjan aion ostaa. Jonkin ajan päästä kummi sanoi että hän voi ostaa vauvakirjan lahjaksi. Toi sen sitten sairaalaan kun tuli vastasyntynyttä kummilastaan katsomaan, mutta paketista ei todellakaan löytynyt sitä kirjaa jonka olisin halunnut... Kahta vauvakirjaa en viitsi täyttää enkä ole kummille raaskinut sanoa että hänen ostamansa kirja on syvältä, joten siihen olen lapsen tietoja täytellyt. Ja edelleen harmittaa kun kirjassa on niin älyttömiä kohtia joihin en keksi mitään kirjoitettavaa, kuville ei ole tilaa jne., ja se kirja on sentään tärkeä muisto lapsuusajasta.

Ymmärrän sinua kyllä ap, en itsekään haluaisi kotiini epämieluisia leluja, jotka eivät kestä. Etenkin noita nukenvaunuja on marketeissa niin uskomattoman rumia, etten viitsisi kotonani (pieni talo) sellaisia vuosikausia katsella. Jos kerran kysyy lahjatoivetta, niin silloin pitää ostaa se mitä on toivottu (jos siis hinta on oikein mitoitettu eikä ala esim. opiskelijalta toivoa useiden kymmenia eurojen lahjaa) eikä saa alkaa sooloilemaan.

 

[jeps1]

kertokaapa mulle miksi pitää ostaa jotain huono laatuisempaa sen sijaan että satsaa laatuun heti alkuunsa ? Noissa Brion nukenvaunuissakin toimii tuo maahantuojan takuu-systeemi hieman paremmin ja kauemman aikaa kuin jossain tämän joulun "hitti"-nukenvaunuissa joita ei sitten enää ensi vuonna saa, saati varaosiakaan.

Eikö tätä muoviskeidaa tule kaatopaikat pullolleen muutoinkin joten tarvitseeko ostaa kaikkea sillä ajatuksella että kunhan kestää hetken ni ostetaan sitten parempaa.

Jos ap:n anoppi on ITSE tarjoutunut ostamaan kuvan mukaiset nukenvaunut niin millä helskutin idealla hän kuvittelee ettei se ketään haittaa jos hän vaihtaakin ne johonkin toiseen malliin.

Jos joku teistä ap:n mollaajista nyt voisi hetkenkään verran miettiä niin tulisiko teille mieleen mennä muuttamaan ominpäin toiselle tuleva lahja jonka olette itse ilmoittaneet haluavanne ostaa kun vanhemmat ovat ensin tarkan lahjatoiveen teille pyynnöstänne kertoneet ?

 

[jeps1]

pienet on murheet sullakin.kyllä elämä vielä koettelee.

Aivan! Mutta varmasti meitä jokaista...

Se ettei jollakulla ole varaa viettää joulua niin pitääkö muidenkin jättää joulu viettämättä sen takia ja tyytyä sellaiseen mitä ei halua....
Jokainen elää omien varojensa mukaisesti.

 

[pikku-toukka]

Jos laadussa on oleellinen ero, niin ymmärrän harmituksesi.

Meillä oli vastaava tapaus viime jouluna, kun anoppi tiedusteli, että mitä 2 v poika haluaisi joululahjaksi. Kerroin, että autoja rakastava poika ilahtuisi kovasti parkkihallista ja olin ajatellut ostaa sellaisen fisher pricen parkkihallin. Sanoin vielä, että se on kyllä aika hinnakas, eli jos isovanhemmat haluaisi osallistua siihen sopivaksi katsomallaan summalla, niin heillä olisi mahdollisuus, eikä tarvitsisi sitten miettiä, mitä ostaa.

No, parin päivän päästä soi puhelin ja anoppi ilmoitti ostaneensa jonkun toisen merkkisen parkkihallin. Jouluaattona sai mies kasata parkkihallia kolmeen otteeseen, kun se hajosi aina jos sitä vähän hipaisi. Kuukauden päivät jaksoin useasti päivässä hallia kasailla, mutta lopulta sain tarpeekseni. Pakkasin parkkihallin palat muovikassiin ja palautin sen anopille ja kerroin asiallisesti syynkin.

Ei ottanut anoppi tempauksestani nokkiinsa, mutta mua harmitti se, että jos anoppi olisi suostunut mun ehdotukseen kimppalahjasta, olisi parkkihallista edelleenkin iloa pojalle.

Meillä ihan samanlainen tarina. Puhuin ohimennen äidilleni, että suunnittelin FP:n parkkitalon ostamista pojalle synttärilahjaksi. Hän sitten oli mennyt ja ostanut parkkitalon Vaparista. Toi sen pojalle, ja sanoin heti, kun 2v innoissaan sitä katseli, että ei tule kestämään. Pakkohan se oli pojalle antaa, toinen oli aivan innoissaan. Ensin kattelin kasausohjeita, kasasin sen ja liimailin ne muutamat kymmenet tarrat. Ja eikös se ollut jo hetkenpäästä nurissa. Vähän kun nojasi, siitä lähti sellaiset pylväät pois paikoiltaan ja meni vinoon, minkä seurauksena lapsi sitten kaatoi sen. Yleensä en mitenkään erityisen merkkiuskollinen ole, mutta turha oikeasti ostaa mitään paljon halvempia, mutta sellaisia leluja tai vaatteita, jotka sitten heti hajoavat. Turhaa rahan ja luonnon tuhlausta sanon minä.

 

[Maamikki]

Ostakaa joulun jälkeen alennusmyynnistä ne briot, ja viekää ne anopin ostamat anopin luo, ja tyttö voi leikkiä niillä sitten kun on/olette kylässä anopin luona.

 

[Wc Ankka]

Miten ne rattaat voi olla ihan paskat, jos olivat kalliimmatkin?
Jospa kysyisitte lapsen mielipidettä: Mitäs tuumaisit, jos joulupukki toisikin tälläiset rattaat? Jos lapsi ei millään voi hyväksyä ajatusta, ehdotatte anopille, että vaihtais.
Lapset on sopeutuvaisia. Mä uskon, että ne anopin ostamat rattaat kelpaa tytölle ihan mainiosti. Aattona vaan sanotte, että pukilla oli tänä jouluna nyt tälläinen mallisto.
Tämä taitaa olla nyt miniälle vaan iso asia ja arvovalta kysymys.

Näin.
Mihin tää maailma on menossa... :headwall:
Voin sanoa ettei oma anoppi ja miehen sisko osta IKINÄ sitä mitä näytän haluavani, vaan sitä mikä heidän mielestään olisi mulle kiva. Eikä TOSIAANKAAN tulisi mieleenkään valittaa! Mikä ihmisiin on mennyt?! Elämässä on vaan tavara ja raha tärkein, mutta niinhän sitä sanotaan että ahneella on p*skainen loppu...

 

[nöppönen]

musta ihan hirveetä vouhkaamista siitä et lapsi on halunnut lahjaks nukenvaunut ja äiti kun on määritellyt merkin niin muu ei kelpaa.. huoh. ei ne nyt ihan paskat voi olla jos maksaakin enemmän kuin ne sun toivomas briot.. luultavasti kestää sen minkä verran sun kullannuppus tulee niillä leikkimään.

 

[vieras]

En voi sanoa muuta kuin, että otan osaa. Esikoisella oli aikanaan yksi suuri toive ja sen aioin ostaa, mutta anoppi kysyi toivetta ja sanoi ostavansa sen. Osti kuitenkin pienemmän ja halvemman version, missä ei ollut mitään toimintoja, joiden takia lapsi sitä halusi. Kehtasi vielä valehdella, että kaupassa ei muka ollut niitä - samassa marketissa kävin päivittäin ja lapsi ihaili lelua joka kerta. Mutta saipa anoppi opetuksen näki lapsen pettyneen ilmeen ja kommentin, ettei toimi, kun avasi paketin. Anoppi odotti kieli pitkällä kehuja, mutta eipä niitä tullut. Tuon jälkeen olen itse ostellut aina jonkin tärkeimmistä toiveista. Valehdellut vaikka, että olen sen jo hankkinut... Tosin on se anoppi alkanut viimein ostaa juuri sen toiveen mukaisen jutun.

 

[nöppönen]

En voi sanoa muuta kuin, että otan osaa. Esikoisella oli aikanaan yksi suuri toive ja sen aioin ostaa, mutta anoppi kysyi toivetta ja sanoi ostavansa sen. Osti kuitenkin pienemmän ja halvemman version, missä ei ollut mitään toimintoja, joiden takia lapsi sitä halusi. Kehtasi vielä valehdella, että kaupassa ei muka ollut niitä - samassa marketissa kävin päivittäin ja lapsi ihaili lelua joka kerta. Mutta saipa anoppi opetuksen näki lapsen pettyneen ilmeen ja kommentin, ettei toimi, kun avasi paketin. Anoppi odotti kieli pitkällä kehuja, mutta eipä niitä tullut. Tuon jälkeen olen itse ostellut aina jonkin tärkeimmistä toiveista. Valehdellut vaikka, että olen sen jo hankkinut... Tosin on se anoppi alkanut viimein ostaa juuri sen toiveen mukaisen jutun.

mutta tässä tarinaas tää äiti itse on määritellyt sen minkälaiset pitää olla, ei lapsi. lapsi on toivonut vain nukenvaunuja, äidille ne pitää olla tietyn merkkiset..

 

[jeps1]

En voi sanoa muuta kuin, että otan osaa. Esikoisella oli aikanaan yksi suuri toive ja sen aioin ostaa, mutta anoppi kysyi toivetta ja sanoi ostavansa sen. Osti kuitenkin pienemmän ja halvemman version, missä ei ollut mitään toimintoja, joiden takia lapsi sitä halusi. Kehtasi vielä valehdella, että kaupassa ei muka ollut niitä - samassa marketissa kävin päivittäin ja lapsi ihaili lelua joka kerta. Mutta saipa anoppi opetuksen näki lapsen pettyneen ilmeen ja kommentin, ettei toimi, kun avasi paketin. Anoppi odotti kieli pitkällä kehuja, mutta eipä niitä tullut. Tuon jälkeen olen itse ostellut aina jonkin tärkeimmistä toiveista. Valehdellut vaikka, että olen sen jo hankkinut... Tosin on se anoppi alkanut viimein ostaa juuri sen toiveen mukaisen jutun.

mutta tässä tarinaas tää äiti itse on määritellyt sen minkälaiset pitää olla, ei lapsi. lapsi on toivonut vain nukenvaunuja, äidille ne pitää olla tietyn merkkiset..

Ja mikä kumma siinä on väärin että lapsen äiti määrittelee sen mitä ostetaan?

 

[vieras]

Jos laadussa on oleellinen ero, niin ymmärrän harmituksesi.

Anoppihan sen maksaa, joten ei tule aplle kalliiksi!

 

[vierailija]

pienet on murheet sullakin.kyllä elämä vielä koettelee.

Aivan! Mutta varmasti meitä jokaista...

Se ettei jollakulla ole varaa viettää joulua niin pitääkö muidenkin jättää joulu viettämättä sen takia ja tyytyä sellaiseen mitä ei halua....
Jokainen elää omien varojensa mukaisesti.

Jos tarkoitit minulle tuon viestin, niin mistä noin päättelit. Meillä se onnekas tilanne ettei taloudellisia vaikeuksia.Mutta viisaat vanhempani ovat osanneet kasvattaa niin että osaa tyytyä myös vähenpään.
Viestillä tarkotin, että kyllä elämä koettelee (ja onneksi neuvoo)varsinkin kuin tämmöisillä murheilla päätään vaivaa.Siinä ap oikeassa, että anoppi olisi voinut kysyä sopiiko toiset vaunut, jos olivat jo toisista sopineet.Epäilen kyllä ettei anoppi ollut ymmärtänyt että oli EHDOTTOMASTI saatava tietyt vaunut.

 

[nöppönen]

En voi sanoa muuta kuin, että otan osaa. Esikoisella oli aikanaan yksi suuri toive ja sen aioin ostaa, mutta anoppi kysyi toivetta ja sanoi ostavansa sen. Osti kuitenkin pienemmän ja halvemman version, missä ei ollut mitään toimintoja, joiden takia lapsi sitä halusi. Kehtasi vielä valehdella, että kaupassa ei muka ollut niitä - samassa marketissa kävin päivittäin ja lapsi ihaili lelua joka kerta. Mutta saipa anoppi opetuksen näki lapsen pettyneen ilmeen ja kommentin, ettei toimi, kun avasi paketin. Anoppi odotti kieli pitkällä kehuja, mutta eipä niitä tullut. Tuon jälkeen olen itse ostellut aina jonkin tärkeimmistä toiveista. Valehdellut vaikka, että olen sen jo hankkinut... Tosin on se anoppi alkanut viimein ostaa juuri sen toiveen mukaisen jutun.

mutta tässä tarinaas tää äiti itse on määritellyt sen minkälaiset pitää olla, ei lapsi. lapsi on toivonut vain nukenvaunuja, äidille ne pitää olla tietyn merkkiset..

Ja mikä kumma siinä on väärin että lapsen äiti määrittelee sen mitä ostetaan?

ostakoot sit itse ne niin ei tarvii pettyä.. järkyttävä vouhkaaminen NUKENVAUNUISTA!

 

[Jellonainen]

mutta tässä tarinaas tää äiti itse on määritellyt sen minkälaiset pitää olla, ei lapsi. lapsi on toivonut vain nukenvaunuja, äidille ne pitää olla tietyn merkkiset..

Mistä se anoppi sen tiesi kenen toive se oli? Ja kyllä minusta se aikuinen osaa paremmin arvioida lelujen laadun ja käyttöominaisuudet paremmin kuin lapsi. Minua ainakin pännii kun lapsille ostetaan sellaisia leluja jotka ovat koko ajan hajalla tai ovat niin vaikeita käyttää että harmistuvat itse niihin ja joudun koko ajan olemaan auttamassa.

Esimerkiksi niinkin yksinkertainen juttu kuin muovailuvaha: lapset haluaisivat sen, jonka paketin päällä on Muumin kuva, mutta minä tiedä että se on todella hankalaa muovailla ja lapset vain harmistuvat. Siispä meille ostetaan Play Dohia, jolla lapset osaavat hyvin itse muovailla. Ja jos mummi käydessään kaupassa esikoisen kanssa menee ostamaan Muumia kun lapsi niin haluaa, niin saa pitää muovailuvahansa kotonaan tai heitän sen (salaa) roskiin, koska en halua siitä koituvaa päänvaivaa.

 

[vieras]

En voi sanoa muuta kuin, että otan osaa. Esikoisella oli aikanaan yksi suuri toive ja sen aioin ostaa, mutta anoppi kysyi toivetta ja sanoi ostavansa sen. Osti kuitenkin pienemmän ja halvemman version, missä ei ollut mitään toimintoja, joiden takia lapsi sitä halusi. Kehtasi vielä valehdella, että kaupassa ei muka ollut niitä - samassa marketissa kävin päivittäin ja lapsi ihaili lelua joka kerta. Mutta saipa anoppi opetuksen näki lapsen pettyneen ilmeen ja kommentin, ettei toimi, kun avasi paketin. Anoppi odotti kieli pitkällä kehuja, mutta eipä niitä tullut. Tuon jälkeen olen itse ostellut aina jonkin tärkeimmistä toiveista. Valehdellut vaikka, että olen sen jo hankkinut... Tosin on se anoppi alkanut viimein ostaa juuri sen toiveen mukaisen jutun.

mutta tässä tarinaas tää äiti itse on määritellyt sen minkälaiset pitää olla, ei lapsi. lapsi on toivonut vain nukenvaunuja, äidille ne pitää olla tietyn merkkiset..

Ja mikä kumma siinä on väärin että lapsen äiti määrittelee sen mitä ostetaan?

No se, kun ne ostaa joku muu lahjaksi, eikä äiti itse.
Äitiä sapettaa, kun anoppilla on erilainen mielipide.
Jos asialla olisi ap:n oma äiti, niin asiassa ei olisi mitään mäkättämistä. Ap vois olla mun naapuri, siellä on vaan poikia, mutta anoppi osti siniset shortsit, jossa luki pienellä; girl power, niitä ei voinut käyttää, kun oli niiiiin tyttömäiset. Naapurin ÄITI osti shortsiasun, jossa tyttömäinen kuva paidassa, hilettä ja kimalletta ja röyhelöiset lahkeet ja hihan suut. Väri persikka. Tämä on niin ihana, kun väri sopii niin hyvin villevaltterille! Vaikka asu oli kilometrin päähän tyttömäinen ja anopin ostamaan tarvtsi lähes suurennuslasin, että huomas tekstin girl...

 

[jeps1]

Se oli tarkoitettu aika yleisesti siihen, kun oli parikin viestiä joissa huomauteltiin ettei kaikilla ole varaa viettää joulua jne.
Mutta miksi pitää tyytyä siihen mitä saa jos voi itse hankkia sen mitä haluaa ?
Ja toisaaltaan on ihan jees että ihmisen murheet on tämän tasoisia kuin nukenvaunujen ns väärä merkki, kun murheet voisivat olla ihan oikeasti pahoja.
No onko anoppi ymmärtänyt vai ei niin se selviää varmaan joskus...tai sitten ei. Toiset vaan eivät tajua, että joku haluaa lapselleen vaikka kopiot niistä lapsen omista vaunuista.

 

[eepis]

Minusta se on kerjäämistä jos luetellaan että tätä ja tätä haluamme LAHJAKSI.Itse en koskaan "kerro"kun minulta kysellään mitä lapsemme haluavat lahjaksi. Taitava/läheinen ihminen kyllä näkee mitä kyseessä oleva lapsi tarvitsee.En myöskään koskaan kysy esim.kummilasten VANHEMMILTA mitä he haluavat lapselleen lahjaksi.

Me ihmiset ollaan vaan niin erilaisia. Meillä taas on lähipiirissä nimenomaan tapana kysellä puolin ja toisin, mitä synttäri- tai joululahjaksi TARVITAAN tai mitä lapset toivoisivat. Ei tarvitse miettiä päätä puhki erilaisten lahjavaihtoehtojen välillä (kun on itse ostamassa) tai ei tule viittä samanlaista legoautoa tai sellaisia lastenkirjoja, joita perheessä jo on (pari esimerkkiä mainitakseni). Meidän lähipiirissä loukkaannuttaisiin, jos joku ei suostuisi kertomaan, mille olisi tarvetta, vaan tokaisisi "kyllä sinun pitäisi nähdä, mitä kyseinen lapsi tarvitsee"...mutta tapansa kullakin.

 

[v-ras]

No voi kyynel sinua ap.Kamala haloo jostain nukenvaunuista.