kamala äitienpäivä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "surusilmä"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

"surusilmä"

Vieras
Olen äiti tytöille 16 ja 13-v .Minua ei muisteta mitenkään äitienpäivänä omien lasten taholta.Asuvat kanssani (olen yh) ja teen kaikkeni heidän hyväkseen ja kun tulee äitienpäivä tai synttäri niin en saa edes onnitteluja muusta puhumattakaan.
Eilen tulin töistä kaupan kautta ja ostin leipomistarvikkeita jos tyttöni leipoisivat jotain,koska varsinkin 13-v tykkää leipomisesta.Kerroin että olen ostanut suklaata ja rahkaa ym.
Tänään tulin töistä ja rappukäytävässä tuoksui kakku...muttei meidän asunnosta:(
Tyttö oli lähdössä kaverinsa luo ja veti vasta yöpukua päältään.Kun kysyin että minne menee niin kaverilleen.
Sanoin että jos leivottais jotain kun huomenna äitienpäivä niin vain nosti toista suunpieltään ja nauroi ivallisesti.
Isompi tytöistä tulee kyllä illalla kotiin ,mutta tuskin hänkään erityisemmin muistaa.Joskus on kortin antanut.
Olenko liian itsesäälinen.Tämä vain tuntuu NIIIIN kamalalta:(
Ja jotenkin hävettää kertoa kun joku kyselee ,ettei meillä ole tapana muistaa....vaikka itse sitä haluaisinkin.
Miesystäväni joka ei asu kanssamme muistaa ja hänen 13-v tyttönsä.Se tässä onkin nurinkurista.
Äsken jotenkin pimahdin!Tyttöni ,tämä 13-vuotias on kokoajan haluamassa jotain.Nyt on halunnut hiuslisäkettä (75e).Sanoin että en tilaa koko kutreja!
Taisin olla lapsellinen ,mutta niin paha mieli jo ja tätä on jatkunut jo useampi vuosi:(
 
Ymmärrän hyvin, miltä arjen pyörittäminen yksin tuntuu, sanotaan se tähän aluksi. En tiedä, mitä tarkoitat, että "teet tyttäriesi eteen kaiken", jos se tarkoittaa sitä ihan kirjaimellisesti, niin älä tee - tyttäresi ovat jo isoja, he osaavat jo itsekin tehdä moninaisia asioita, tai jos eivät osaa, niin on aika opetella. Ehkä tyttäresi pitävät sinua itsestäänselvyytenä. Ja kenties, jos he joutuvat ottamaan hieman enemmän vastuuta, niin he huomaavat miten paljon teetkään.

Pääasia on ettet uhriudu. Jos he eivät sinua huomenna muista, niin älä ole marttyyri. Lähde sitten vaikka äitienpäiväkahville johonkin kahvilaan.
 
kiittämättömät lapset :( Toivottavasti viesti meni perille. Minusta reaktiosi on vähintään luonnollinen. Äitiä kuuluu muistaa äitienpäivänä vai sopisiko neitiväelle, että itse ohittaisit heidä syntymäpäivät?
 
  • Tykkää
Reactions: Neljän Äiti
Kuulostaa vähän sille että tytöt pyörittää sua ihan mennen tullen. Sinä olet se aikuinen talossa. Joo ei äitienpäivää voi pakottaa juhlimaan. Mutta se että hanki niiden lasten arvostus sillä että et suostu kynnysmatoksi.
 
Vaikuttaa että tyttäresi ovat kakaroita joilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta sinua kohtaan. En tod. ostaisi 75 euron hiuslisäkkeitä ja pitäisin tyttäreni kurissa! Jokin teillä on pielessä ja tytöt saavat ilmeisesti mennä ja tulla mielensä mukaan...
Onhan toi kurjaa mutta sun pitäs nyt pistää jotkut rajat noille teinikanoille!
 
No ihan varmasti tuntuu pahalta. Miten asiat ovat päässeet tuohon malliin. Hyvitätköhän yksinhuoltajuuttasi antamalla heille liiaksi periksi. Nyt viimeistään istumaan pöydän ääreen ja puhumaan asiasta. Ja 13-v ei kyllä tarvitse mitään hiuslisäkettä, eikä muitakaan lisäkkeitä, joita varmaankin kohta vaatii lisää.
 
No ei muakaan huvittaisi tehdä mitään jos se muodostuu odotukseksi.
Muistamisen pitäisi olla pyyteetöntä.
Erityiset "pakko muistaa äitiä" päivät on ihan tyhmiä.

Taitaa tytöillä olla vaan murrosiän tuomaa asenneongelmaa kuitenkin.

Tee äitienpäivästä oma päiväsi.
Älä lataa odotuksia, vaan keskity itse hemmottelemaan itseäsi.
 
Ei myö kyllä tuonikäisenä muistettu äitiä millään lailla. Ehkä koulun pakolliset kortit tuli tehtyä, mutta ei muuta. Oli iskän tehtävä ostaa lahjat sun muut :D

Nyt 2- ja 3kymppisinä sitte kyllä ostetaan kukkapuskat ja lahjat ja käydään kahvilla.
 
No ei muakaan huvittaisi tehdä mitään jos se muodostuu odotukseksi.
Muistamisen pitäisi olla pyyteetöntä.
Erityiset "pakko muistaa äitiä" päivät on ihan tyhmiä.

Taitaa tytöillä olla vaan murrosiän tuomaa asenneongelmaa kuitenkin.

Tee äitienpäivästä oma päiväsi.
Älä lataa odotuksia, vaan keskity itse hemmottelemaan itseäsi.

Aikaisemmin en ole pyytänyt mitään.Äitienpäivä on vain mennyt ja omaa äitiäni olen muistanut.Pieninä tekivät jotain annettavaa koulussa ja se olikin ihanaa:)
Tytöt eivät saa mennä ja tulla miten lystää ja koitan edes jotain kuria tässä huushollissa pitää.
Passaamaan olen kyllä kova ja koitan aina välillä heille jotain antaakin jos palkastani riittää(taskurahaa ym.)
Pieniä kotihommia tekevät myös ,mutta tuo 13- v on laiskempi ja uhmakkaampi ja kaikki täytyy rautalankasta vääntää.
Miten tämä on tähän mennyt???Kunnioitusta en ainakaan tuolta nuoremmalta saa.
Näkevät että minulla on paha mieli,mutteivät muuta käytöstään.
Ja marttyyriksi en rupea:)
Tuntuu vain ,ettei kellään muulla voi olla tälläisiä juhlapäiviä:(
 
Minä tekisin niin, että sanoisin lapsille huomenna, että lähden nyt itsekseni juhlimaan äitienpäivää koska täällä ei edes onnitella. Ja syntymäpäivänä sama juttu.
Kyllä lastesi pitää oppia että myös äitiä muistetaan ja autetaan ihan arjessakin, kuten heitäkin. Jos ei tyyli muutu, todellakin etuudet lapsilta pois.
Sinun tehtäväsi on opettaa lapsillesi, että myös muiden ihmisten tunteilla on merkitystä!
 
Sain tänään tietää ettei mies ole ostanutkaan mulle haluamaani äitienpäivälahjaa, eikä mitään lahjaa muutenkaan (tuli puheeksi jo tänään pienen riitelyyn kautta) Ymmärrän kyllä että noi lapset ottaa päähän, äitiä pitäisi huomioida!! Mä radan aamusta iltaan pienen lapsen eteen, en saa mitään muutenkaan lahjoja tai rahaa mieheltäni koskaan, huomenna olis mun eka äitienpäivä ja tässä vissiin sit kiitos!! Mies tietää että tää eka äitienpäivä on mulle tod tärkeä, oon odottanut sitäkuukausitolkulla!!
 
Sain tänään tietää ettei mies ole ostanutkaan mulle haluamaani äitienpäivälahjaa, eikä mitään lahjaa muutenkaan (tuli puheeksi jo tänään pienen riitelyyn kautta) Ymmärrän kyllä että noi lapset ottaa päähän, äitiä pitäisi huomioida!! Mä radan aamusta iltaan pienen lapsen eteen, en saa mitään muutenkaan lahjoja tai rahaa mieheltäni koskaan, huomenna olis mun eka äitienpäivä ja tässä vissiin sit kiitos!! Mies tietää että tää eka äitienpäivä on mulle tod tärkeä, oon odottanut sitäkuukausitolkulla!!

Et kai tosissasi ajattele noin. Itsekkyyden huippu hankkia lapsi ja sitten muistuttaa, että raataa aamusta iltaan lapsen eteen ja vaatii mieheltä lahjaa. En voi ymmärtää. Olisiko sen lapsen sitten voinut jättää tekemättä, jotta ei äitienpäiväpettymystä tule.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Neljän Äiti;28457658:
Minä tekisin niin, että sanoisin lapsille huomenna, että lähden nyt itsekseni juhlimaan äitienpäivää koska täällä ei edes onnitella. Ja syntymäpäivänä sama juttu.
Kyllä lastesi pitää oppia että myös äitiä muistetaan ja autetaan ihan arjessakin, kuten heitäkin. Jos ei tyyli muutu, todellakin etuudet lapsilta pois.
Sinun tehtäväsi on opettaa lapsillesi, että myös muiden ihmisten tunteilla on merkitystä!

Mä olin niin kovasti iloinen, kun mun parikymppinen poika, (joka ei todellakaan ole mikään silleesti tunteikas, että lahjoja pahemmin ostelis saati, että kortteja kirjoittelis,) oli käynyt parturissa! Pariin kertaan olin jo vinkannut, että oiskos aika, muttei pitänyt tarpeellisena..Nyt sitten oli yllättäen niin komeana kotona, ja kun kehaisin, että "wau, ihana tukka", niin kivasti sanoi; "tää ois sulle niinku äitienpäivälahja, kun oot tätä toivonut!". Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun äitille kiva fiilis ja pojalle hyvä tukka!
 
Ap voisi käydä einesmaksalaation ostamassa huomiseksi tytöille ja varata itselleen huomikseksi ravintolasta äitienpäivälounaspöydän. Vedät parhaat vetimet päälle ja lähdet syömään ja tytöt saa syödä maksalaatikkonsa :)
 
Onko minun todella alennuttava onnittelemaan äitiäni äitienpäivänä? Kyseinen ihminen on ollut alkoholisti jo 10 vuotta, ja on pääsyy siihen että perheemme on hajonnut, isä menetti terveytensä ja kuoli, kotitalomme meni pakkohuutokaupalla, jne.

Ja edelleen äiti syyttää muita ihmisiä omasta kurjuudestaan. Hän ei ole koskaan ollut äiti minulle, ei auttanut kun olin lukiossa tai opiskelin yliopistossa. Ei koskaan laittanut rahaa, ei ruokaa, ei yhtään mitään. Kysyi aina vaan että joko valmistut. Mitään apua tai tukea ei antanut. Useimmiten kun soitin hänelle, jos putki oli päällä, puhelin oli kiinni.

Edelleen silti hän odottaa että lähetän kortin tai muistan äitienpäivänä. Hän on suurin syy siihen ettei minulla ole enää perhettä eikä ketään takanani. Hän vain automaattisesti odottaa minun suoriutuvan elämästä kuin mikäkin huippuperheen vesa, tuovan hänelle mainetta ja kunniaa. Ainoa asia mitä häneltä sain oli elämä. Vaikkakin olin kuulema vahinkolapsi.

Miksi minun pitää juhlia äitienpäivää? Ei minulla ole äitiä, mutta sukulaiset syyllistävät jos en muista äitiäni.
 
Mitä ihme marttyyreitä täällä pyörii!?! Kotona opetetaan lapsille juhlapäivät ja miten silloin toimitaan. Ydinperheessä kasvaneena muistan isän ilmoittaneen, että äitienpäivänä tehdään xxxx. Kaikkien oletettiin oleva kotona ja käyttäytyvän asiallisesti. Muistan kerran miten tekemäni aamiainen meni pilalle. Sain itkukohtauksen ja isä piti puhuttelun, että tämä on äitienpäivä ja nyt sinä käännät huomion itseesi.

Kun isää ei ole, on kasvattaminen ap SINUN tehtäväsi. Jos et tässä asiassa ole sitä tehnyt niin nyt on hyvä hetki aloittaa! Et voi olettaa 13-vuotiaan osaavan asettautua asemaasi. SINÄ määräät miten teillä puhutaan aikuisille. Miksi hyväksyt ivalliset virnuilut?

Itse en kaipaa tuota. Toivon saavani nukkua ja koko perheen yhteistä puuhailua. Tosin lapset vielä niin pieniä, että sitä tarhan askartelua tulee.
 
Onko minun todella alennuttava onnittelemaan äitiäni äitienpäivänä? Kyseinen ihminen on ollut alkoholisti jo 10 vuotta, ja on pääsyy siihen että perheemme on hajonnut, isä menetti terveytensä ja kuoli, kotitalomme meni pakkohuutokaupalla, jne.

Ja edelleen äiti syyttää muita ihmisiä omasta kurjuudestaan. Hän ei ole koskaan ollut äiti minulle, ei auttanut kun olin lukiossa tai opiskelin yliopistossa. Ei koskaan laittanut rahaa, ei ruokaa, ei yhtään mitään. Kysyi aina vaan että joko valmistut. Mitään apua tai tukea ei antanut. Useimmiten kun soitin hänelle, jos putki oli päällä, puhelin oli kiinni.

Edelleen silti hän odottaa että lähetän kortin tai muistan äitienpäivänä. Hän on suurin syy siihen ettei minulla ole enää perhettä eikä ketään takanani. Hän vain automaattisesti odottaa minun suoriutuvan elämästä kuin mikäkin huippuperheen vesa, tuovan hänelle mainetta ja kunniaa. Ainoa asia mitä häneltä sain oli elämä. Vaikkakin olin kuulema vahinkolapsi.

Miksi minun pitää juhlia äitienpäivää? Ei minulla ole äitiä, mutta sukulaiset syyllistävät jos en muista äitiäni.

Ei tarvitse muistaa.
Minunkin äitini on alkoholisti, ulkokultainen sellainen. Omasta mielestään hänellä ei tietenkään mitään ongelmaa ole kun on töissäkin, siitä huolimatta koko lapsuuteni ryyppäsi monta kertaa viikossa, on helvetinmoinen marttyyri ja katkera ämmä, kännissä ihan tajuttoman ilkeä, oikea piru. Puhuu paskaa pisin kyliä minusta ja perheestäni, soittelee kännipäissään lapsilleni ja haukkuu niitä ja minua yms yms yms. En tosiaan onnittele, korkeintaan laitan tekstarin. Maksoi kyllä opiskeluni ja siitäkin jaksaa muistuttaa että pitäisi olla kiitollinen. Tuon paskiaisen takia ahdistaa koko äitienpäivä.
 
[QUOTE="noomi";28457777]Mä olin niin kovasti iloinen, kun mun parikymppinen poika, (joka ei todellakaan ole mikään silleesti tunteikas, että lahjoja pahemmin ostelis saati, että kortteja kirjoittelis,) oli käynyt parturissa! Pariin kertaan olin jo vinkannut, että oiskos aika, muttei pitänyt tarpeellisena..Nyt sitten oli yllättäen niin komeana kotona, ja kun kehaisin, että "wau, ihana tukka", niin kivasti sanoi; "tää ois sulle niinku äitienpäivälahja, kun oot tätä toivonut!". Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun äitille kiva fiilis ja pojalle hyvä tukka![/QUOTE]

No täähän oli kiva juttu pojaltasi :)

Ap:n tytöt taas nauroivat ivallisesti, toinen ei edes aio olla paikalla, ja muuteskin vaikuttavat ihme nirppanokilta...
 

Yhteistyössä