kamala äitienpäivä

["noomi"]

[QUOTE="Hipsu";28457846]No täähän oli kiva juttu pojaltasi

Ap:n tytöt taas nauroivat ivallisesti, toinen ei edes aio olla paikalla, ja muuteskin vaikuttavat ihme nirppanokilta...[/QUOTE]

Kiitti! Arvelin, että tulee sellaista palautetta, että"kaameeta, jos ei poikasi käy parturissa" jne.. Mutta just se, että pilke silmässä sanoi sen olevan mua varten, ja ihan omalla opiskelijabudjetilla maksettu, toi mulle kyllä tosi hyvän mielen! Ei se lahja, vaan juurikin lämmin ajatus<3

 

[no jaa]

Muistatko itse äitiäsi äitienpäivänä, aloittaja? Entä lastesi toista isoäitiä (eli heidän isänsä äitiä)?

Tavat tokikin opetetaan lapsille, joten jos omat lapset tuntuvat erikoisen ärsyttäviltä ja tavattomilta, voi tietysti katsella peilistä sitä niiden kasvattajaa, ja miettiä että mites tää nyt näin meni.

Mutta toisaalta, 13- ja 16-vuotiaat nyt saattavat olla aika itsekeskeisiä ja epähuomaavaisia, se vähän niin kuin kuuluu heidän kehitysvaiheeseensa. Muistan itsekin itkeneeni joskus valkovuokkometsässä, kun silloin 17- ja 14-vuotiaat tyttäreni olivat unohtaneet koko äitienpäivän!

Olen kuitenkin itse aina muistanut omaa äitiäni, muistellut myös isoäitejä, ja huolehtinut siitä että tytöt muistavat isänpuoleista mummiaan. Ja kaiketi se kantaa hedelmää, koska nyt 25- ja 22-vuotiaat tyttäreni ovat yleensä minua muistaneet jollain lailla jo vuosia.

Sen ikävän itkuäitienpäivänkin kestin... poimin itse itselleni valkovuokot, tein pitkän lenkin, laitoin itselleni hyvää ruokaa ja ajattelin että olenpas kuitenkin äiti, ja siitä asiasta ylpeä - ja että äitiyttä se on sitten tämäkin kohta elämässä.

 

[Tír na nÓg]

Mäen muista äitiäni. Se suuttuu joka vuosi. Ja odottaa ja valittaa. En odota lapsiltani mitään, mutta ajattelen että näihin aikoihin voin tehdä jotain extramukavaa, enemmän meille äitien ja isien päivät on perheen hetkiä. Marttyyrinviittaa en tahtoisi sen vuoksi ettei muut asetu minun mieleiseeni muottiin.

 

[heisuli]

Itsepähän olet lapsesi kasvattanut. En oikeasti osaa muuta sanoa.