H
"höh"
Vieras
Kävipä meille niin, että toista lasta ei tulekaan. Syynä miehen haluttomuus. Viimeiset pari vuotta olen tunnollisesti odotellut, että aika olisi miehenkin mielestä sopiva (halusi yli 4v ikäeroa) ja nyt ei enää halua toista lasta, koska kaikki pitäisi aloittaa ihan alusta. Sanoo kyllä, että miettii katuuko sitten myöhemmin elämässä, mutta myös ettei vaan jaksa enää.
Esikoinen siis pitkälti yli kolmevuotias ja itse(kin) olisin halunnut saada lapset klassisesti edes jotenkuten järkevällä ikäerolla, ettei mene koko loppuikä lasten kasvattamiseen. No, ei mene nyt sitten kuin sen verran, että tämä ainokainen on aikuinen. Mitä isommaksi lapsi on kasvanut, sitä vähemmän puolisoa on "kiinnostanut" enää ikinä ryhtyä yrittämään lisää lapsia. Varmaan kivikkoinen alku esikoisen kanssa vaikuttaa, mutta myös lapsemme vauhdikkuus ja miehen mukavuudenhaluisuus (tosin nyt asiat ollut paremmin kuin hyvin viim. pari vuotta). Alkuun ekat 1,5v mies oli ehdottomasti sitä mieltä että kyllä sitten kun lapsi on vähän isompi, pikkuhiljaa kasvanut siihen kantaan että ei sittenkään enää ikinä.
Noh, sellaista se on... Olenkohan ainoa, joka kiltisti painostamatta odotteli ja jäikin tyhjän arvan kanssa? Onneksi on tuo ainokainen.
Esikoinen siis pitkälti yli kolmevuotias ja itse(kin) olisin halunnut saada lapset klassisesti edes jotenkuten järkevällä ikäerolla, ettei mene koko loppuikä lasten kasvattamiseen. No, ei mene nyt sitten kuin sen verran, että tämä ainokainen on aikuinen. Mitä isommaksi lapsi on kasvanut, sitä vähemmän puolisoa on "kiinnostanut" enää ikinä ryhtyä yrittämään lisää lapsia. Varmaan kivikkoinen alku esikoisen kanssa vaikuttaa, mutta myös lapsemme vauhdikkuus ja miehen mukavuudenhaluisuus (tosin nyt asiat ollut paremmin kuin hyvin viim. pari vuotta). Alkuun ekat 1,5v mies oli ehdottomasti sitä mieltä että kyllä sitten kun lapsi on vähän isompi, pikkuhiljaa kasvanut siihen kantaan että ei sittenkään enää ikinä.
Noh, sellaista se on... Olenkohan ainoa, joka kiltisti painostamatta odotteli ja jäikin tyhjän arvan kanssa? Onneksi on tuo ainokainen.