Keskenmenon jälkeen raskaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja J-R
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Lämmin tervetulotoivotus Hansulle! Nyt sä et kyllä enää lähde täältä mihinkään, vaan ihmetellään yhdessä sun vauvan matkaa syliin asti. Muuhun mä en suostu uskomaan. Piste.

Mimikselle imetyksestä. Kerroinkin jo, että meillä imetys sujuu edelleen rintakumilla, paitsi jos tyttö (ja äiti!) on oikein hyväntuulinen tai nälkäinen niin malttaa ilmankin. Eli kommelluksensa kaikilla. Mulla nousi maito nopeasti, jo toisena päivänä sairaalassa, ja sen jälkeen kysyntä ja tarjonta on vastanneet toisiaan. oot saanut jo tosi hyviä neuvoja...mä lisään vielä yhden: luota itseesi, ja siihen että maitoa tulee. Tissit ei ole koskaan tyhjät, vaikka susta siltätuntuiskin. Sä osaat kyllä, ja vielä ei todellakaan ole liian myöhäistä. Tyttö kasvaa ja vahvistuu ihan varmasti, ja maitoa alkaa tulla. Mulla on yks ihana ystävä, joka aina tsemppas mua kun mulla meinas usko loppua että riittääkö maito. Kehuja on ihana saada, kun välillä tuntuu että sitä vaan sählää ja vauva kärsii. Mimis -sä olet aloittanut hienosti imetyksen ja opit koko ajan. Ja hienoa että se on sulle tärkeää. ps. mäkin taisin aiemmin luulla että imetys sujuu tosta vaan...eikä niistä oppaista kyllä saa kaikkea irti ennenkuin on aloittanut imetyksen ja todella huomaa mistä niissä puhutaan. Jos vauva pissaa tarpeeksi (ja joskus kakkaakin) saa hän tarpeeksi maitoa. Kauheasti tsemppiä, kaikki helpottaa pikkuhiljaa, sä olet vasta seikkailun alussa! Ai joo... meillä on Jekovit-d-vitamiini, joka maistuu karsealta (tyttö ottaa kyllä ihan pokkana ilman irvistystä) muttei sekoita vatsaa. Noin 1-3 kk iässä käytettiin disflatyliä, joka auttoi meillä pahimman yli. Ainakin tuli itselle parempi olo kun sai annettua lääkettä ;)

Joko Strumppis on synnyttämässä? Entä Saapi tulla? Jänskää :)

Orvokki: Ultra=mielenrauha :) Ehkä alatkin jo tuntea pienen liikkeitä...mulla ne ainakin tuotti suunnattomasti iloa ja vähensi huolta tosi paljon. Meillä pieni reagoi etenkin miehen ääneen ja vastasi kyllä potkulla aina kun toinen masulle jutteli...

Haavelapsesta: muakin pelotti loppuraskaudessa synnytys just sen takia, että mitä jos siinä menee joku pieleen kun vaikeuksien jälkeen sinne asti päästiin. Synnärille tutustumiskäynti auttoi mulla tosi paljon...kätilö sai luotua uskoa siihen että kaikki sujuu, ja että he ovat rautaisia ammattilaisia jotka osaavat auttaa äitiä ja vauvaa kaikissa tilanteissa. Täällä missä asutaan on melko pieni synnäri, joten tuli sellainen olo että kaikista ehditään pitää huolta.

Lakallis: meillä ei ollut synnytystapa-arviota tai vauvan kokoa arvioitu mitenkään. Vaikka se olisi kyllä itseäkin kovasti kiinnostanut. Kätilö-ystävä arvioi oikein sadan gramman heitolla :)

Tilkku, hienoja imetysneuvoja Mimikselle. Oletko tehnyt päätöstä kiinteiden suhteen?

Melluliini...mua auttoi kela-papereissa työpaikan palkanlaskija. Onkohan kukaan osannut niitä ilamn apua täyttää :) Mua kiinnostais tietää kuka niitä lomakkeita oikein suunnittelee, hih! Ihania isäpakkauksia olette tehneet!

Meillä makustellaan kasviksia, tyttö on ihan innoissaan ja aukoo suutaan kuin pieni linnunpoikanen. Annoskoot kasvaa tosi nopeasti, yritän vähän toppuutella. Just kun imetys tuntui niin helpolta ja nautinnolliselta, on alettava sotkemaan soseiden kanssa :/ Ei vaineskaan, hyvin tuo sujuu, eikä ole tullut allergiaoireita tai vatsavaivoja. Arvatkaa miten pahalta vauvan kakka voi haista :D? Nyt odotellaan, että yötankkauksia ei tarvittaisi niin montaa...kokonaisesta yöstä en uskalla vielä edes haaveilla.

Mukavaa viikkoa...ehkä saadaan vauvauutisia?

T: J-R ja tyttö 5,5kk
 
KESKENMENON JÄLKEEN RASKAANA

Erica ................. kkm 10/07 ...................... LA 31.8.2010 .... poikalupaus <3
viljonkkatyttö ..... km 10/09 ........................ LA 23.9.2010
Tipsuliini ............ km 7/09, tm 11/09 ............ LA 30.9.2010 .... tyttölupaus <3
Saapi tulla 29-v....kkm11/09..........................LA 9.11.2010
Ellu .................. kkm 11/09......................... LA 23.11.2010
Tiukku .............. km 11/09 .......................... LA 23.11.2010
Strumppis ......... km 12/09 .......................... LA 3.12.2010 .... tyttölupaus <3
Lakallis ............. km 10/09........................... LA 31.12.2010
haavelapsesta ... kkm 08, ku 09..................... LA 1.2.2011
A-M ................. kkm 8/08, km 11/09............. LA 25.2.2011
mi-iuska ........... tm 5/09, 10/09, km 3/10 .... LA 6.3.2011
melluliini ........... km, kkm 10/10.................... LA 6.3.2011
Sini ................. km 11/09 .......................... LA 19.3.2011
Typy ............... km 08, 09, 09, 10 ............... LA 5.4.2011
Khaosan ........... km 5/10 ............................ LA 23.4.2011
Viveca ............. ku 12/08 ........................... LAx2 24.4.2011
Orvokki ............ km 4/10 ............................ LA 9.5.2011
Hansu...............kkm 2/09, 7/09, tm 5/10..... LA 25.6.2011


SYNTYNEET MURUSET <3

Katsu .......... km 12/07, ku 11/08 ........ poika 11.1.10, rv 39+0, 50,5 cm, 3 676 g
HMM83 ........ km 5/09 ....................... poika 16.5.10, rv 41+5, 49 cm, 3 708 g
Tiitu-tii ........ km 5/09, 8/09 ............... poika 25.5.10,
J-R .............. tm 7/09........................ tyttö 1.6.10,
Sarppa75 ...... kkm 8/09...................... poika 25.6.10,
Tilkku ........... km 7/09 ....................... poika 17.7.10, rv 39+3, 50 cm, 3 130 g
Jane75 ........ kkm 9/06, 3/09, 9/09 ...... poika 01.10.10, rv 40+1, 51 cm, 3 815 g
Minttuli80...... kkm 10/09 .................... tyttö 12.10.10,
Mimis ............km 05/09 .......................tyttö 29.10.10., rv 37+4, 47 cm, 2 610 g
 
Kuulumiset ajan kuluksi ja tappamiseksi... Ei siis toisin sanoen kuulu mitään.

Kerkisin jo innostua maanantai- aamuna 15.11, että tästäkö alkaa tapahtua. Sillon heräsin aamulla klo 06 melko napakkaan suppariin ja siitä tulikin sitten melko kipeitä supistuksia alle 10 min välein noin 1,5 h ajan. Samaan aikaan jomotti tasasesti ristiselkää koko ajan, mitä vaivaa mulla ei oo muuten ollut ollenkaan. Kerkisin jo soittaa sitten äitillekin, joka tuli mun seuraksi kun mies lähti töihin. Mutta heti kun olin soittanu äitille, kaikki tuntemukset loppu kun seinään. Sen jälkeen ei koko maanantaina, tiistaina, eikä tänään yhtään kipeää supistusta, pelkkiä tavallisia kovotuksia vain. Ärsyttää!

En oo bongannu limatulppaa, eikä olo oo yhtään erilainen kuin aiemmin. En siis tunne mitään "keilapalloa" jalkojen välissä kävellessä, niinkun monet on kuvanneet sitä tunnetta kun vauva on laskeutunu. Liikkeitäkin on yhtä paljon kun ennen, ja tuntuvat samanlaisilta ja samoissa paikoissa. Ilmeisesti noin 1,5 tunnin supparit ei siis paljoa tilannetta muuttaneet ?

Huomenna on perusneuvolakäynti, mutta enempi ootan ylihuomisen vyöhyketerapiaa. Lataan siihen toivoni saada hommaa edistymään. Ehkä vähän hoopoa olla näin malttamaton, mutta kun pelottaa se koko... Painoarvio usein heittää 0,5 - 1 kilolla ja yleensä alaspäin. Joten mun kauhuskenaarioissa vauva on laskettuna aikana yli 4,5 kg...

Strumppis rv 37+5
 
ihana strumppis! :)

Hansulle halaus ja onnentoivotus, tää on nyt se kerta kun teille tulee oikea vauva!!
(kaikenlisäks meijän "samantahtisuus" pitää sitten kutinsa, että se kolmas kerta ei mitään kerro mutta seuraava tulee sitten syliin asti) <3

Omaan napaan ei ihmeitä. rakenneultrassa oli siis osat paikoillaan jne, suppareita on ollut aikalailla mutta ei mitään kummempia. maha on valtava, ja kyykkiminen hitusen hankalaa.. en muista että esikoisesta olis ollu hankalaa kun vasta laskettuna päivänä vähä vaikeuksia raahata puun oksia kun kaadettiin pari puuta.

strumppikselle piti sanoa et välttämättä sitä "keilapalloa" jalkojen välissä tunnetta ei edes tule vaikka vauva olis laskeutunu jne.. mulla ei ainakaan tullut, eikä ollut liitoskipuja, joten niistä en tiedä mitään.. ja vyöhyketerapia on oiva keino! ;) mähän kävin sillon pari pv lasketun ajan jälkeen ja kuinka ollakaan parin pvn päästä olis syntynyt.. uskoo ken tahtoo, mut mä luulen että tyyppi olis siellä viihtynyt vielä ja kasvanut valtavaksi.. nyt oli "vaan" himpun päälle 4kg ;)
Mutta mä luulen että on melko sama synnyttää 3900g ku 4300g vauveli, päähän siinä on puskettava vaikka lihaa olis sitten luiden ympärillä vähän enemmän tai vähemmän.. Mutta kiitollinen oon siitä että en tienny että on just yli maagisen 4kg.. olis voinu paniiikki iskeä ja kaikenlisäks turhaan :)

Nyt huimistuttaa ajatus kuinka suuri tästä toisesta tulee.. esikoisen aikana kun en kyennyt syömään mitään herkkuja, en suklaita, en koskaan mitään roskaruokaa ja nyt en muuta tekiskää ku vetelisin herkkuja napaani.. tosin söin kunnon ruokaa esikoisesta PaLjON, ja kiloja on nyt taas samanverran, mutta silti kauhistuttaa hieman. No kun sinne asti päästään niin toivon vaan että kaikki sujuu hyvin.

Väsyttää, pitäis ryhdistyä sen raudan kanssa.. nyt oli 105 viime neuvolassa, eli hitusen noussut.
tänään meinasin aamulla taas oksentaa, mutta ei onneks tullut.. saa nähdä taas huomenna.

mi-iuska rv24+5 ehkä. :)
 
Nopea paivitys. Kaikki hyvin, alkio liikkuu ja silla on jo kasien ja jalkojen alut. Talla kertaa viikoiksi saatiin 8+6. Luulen, etta tuo vastaa ihan sita oikeaa, kun ekalla kerralla oli 6+2 ja tokalla 8+1.

Nyt ollaan tokan keskenmenon paremmalla puolella, mutta ekan keskenmenon viikkoihin 11+1 on viela matkaa... pelottaa edelleen valitettavasti :/ Vaikkakin laakari yrittaa lohdutella, etta kaikki nayttaa just silta kuin pitaakin. Ihan vauvalta se jo alkaa nayttaakin <3

Kaipa tuo oksentelu on hyva merkki, vaikka tissit onki vahan latistuneet. Onko teilla muilla ollut kipuja lonkissa nain alkuraskaudessa? Tuntuu valilla, etta tuolla kohdussa tapahtuu vaikka mita, kun vihloo, jomottelee ja ties mita aina valilla.

Hansu 8+6
 
A-M arvasi oikein: seuraavan kerran kun minusta kuuluu niin olen synnyttänyt. Ja Mimis samoin: jossain viestissä arvelit että saatan olla jo synnyttämässä ja tosiaan olin tuolla hetkellä juuri pojan saanut.

Eli siis Kirppu-poika syntyi la 13.11 klo 15.27. Synnytys eteni suht normaalisti ja siitä paremmalla ajalla lisää. Painoa pojalla oli 3390 g.

Valitettavasti ollaan vielä sairaalassa. Sunnuntaina Kirppu oli tosi vetämätön koko päivän ja mä sitä yökölle ihmettelin. Otattivat tulehdusarvot mun mielenrauhan vuoksi, mutta ne olikin koholla! Vauva samantien yöllä teholle, jossa hän oli kaksi päivää keräämässä voimia ja saamassa suoneen antibioottia. Sitten hän palautui osastolle vierihoitoon ja nyt sitten käy kaksi kertaa vuorokaudessa teholla saamassa antibiootit. Huomenna pääsemme vihdoin viikon keikan jälkeen kotiin : ) Jee!!! Tulehdus todennäköisesti johtui siitä, että Kirppu oli kakannut lapsiveteen ja vetänyt sitä keuhkoihin.

Imetys sujuu rintakumilla ja siitä tai siis sen poistamisesta käytöstä en aio repiä stressiä. Maitoa tulee ihan valtaisasti, se alkoi kiristää rintoja kaksi päivä synnytyksen jälkeen. Yöllä poju imee noin kahden tunnin välein, päivällä harvemmin. Alkuun pumppasin lisäksi, mutta kätilö sanoi, että kroppa luulee että maitoa tarvitaan enemmän kuin vauva todellisuudessa tarvii, joten enää en pumppaa. Kuitenkin on punnittu, että vauva saa terpeeksi maitoa eikä lisämaidon tarvetta ole. En siis ala lisäksi pumppailemaan ettei maidon tulo mene ylituotannon puolelle :D

Lisää joskus myöhemmin....

Terkuin,

Saapi tulla 30v ja poika vajaa 6 vuorokautta
 
Ihanaa Saapi tulla, onnea ihan mielettomasti!!!! :))))) Onneksi loysivat syyn ja poitsu paasi heti hyvaan hoitoon. Ihanaa varmasti paasta kohta kotiin aloittelemaan vauva-arkea :) <3

Ma ajattelin laittaa nyt tahan gallupin, etta koska teilla on alkanut vauvamaha nakya niin, ettei sita oo voinut enaa mitenkaan peittaa? Siis milla viikolla homma on auttamattomasti paljastunut? Tiedan, etta tuo on yksilollista, mutta kiinnostaa silti. Ma oon niin turvoksissa, etta farkkujen napin on pakko olla auki ja maha on ihan jarkyttava pallo. Siis se nayttaa ihan vauvamahalta, vaikka on vaan turvotusta. Toissa muutama kattelee mua kauhean tarkkaan ja mieskin sano, etta mun on pakko kohta kertoa. Mutta en hemmetti kerro kylla mitaan, luulkoon etta oon lihonnut. Kaipa taa turvotus tasta laskeutuu pikkuhiljaa ja se oikea vauvamaha tulee sitten vasta puolenvalin aikoihin (jos nyt siis sinne asti paastaan..). Mutta siis kertokaa please kokemuksia :)

Strumppikselle kovasti tsemppia synnytyksen odotteluun. Toivotaan, etta pikkuinen tulee piakkoin jo maailmaan :)

Miu-uska: Hienoa, etta rakenneultrassa kaikki naytti hyvalta. Toivottavasti tosiaan pystyt jo vahan nauttimaankin raskaudesta. Oot jo voiton puolella :)

Hansu 9+0
 
Saapi tulla!!! ONNITTELUT POJASTA ja ihana kuulla että kaikki on nyt hyvin.
Varmaan on aivan mahtavaa päästä kotiin ja aloittamaan ihan uusi vaihe elämässä!
Laitahan synnytyskertomus jahka joudat :) ONNEA ONNEA ONNEA

Strummpis taitaa sitten olla seuraavana vuorossa!!!!!
On aivan mahtava lukea miten me kaikki ollaan kiduttu tuolla toisella puolella ja kaiken surun ja epätoivon jälkeen alkaa pieniä nyyttejä ilmestyä kotia asti!!

Hansu: minä olen viikolla 16 ja kyllä se nyt jo alkaa näkyä, vaikka uskon ettei jos äänen sanos niin välttämättä kukaan olisi huomannut. Vaikkakin housun napit piti olla auki jo tosi aikaisin, varmaan ihan samoin kuin sinulla nyt. Onneksi oli jo äitiyshousuja ostettuna joten siirryin sitten niihin kun ovat miellyttävät pitää päällä.

JA PIDÄ USKOA YLLÄ ETTÄ ME KAIKKI OLEMME YHTÄ ONNELLISESSA ASEMASSA KUIN "SAAPI TULLA" NYT ON!!!!

Mi-iuska: onnea hyvistä ultra kuulumisista!!!

Omaan napaan ei mitään uutta, joten toivotan vain hyvää viikonloppua kaikille!!!
 
Saapi tulla - Sylin täydeltä onnea koko perheelle pienen pojan johdosta <3 <3 Onneksi huomasit että pojalla ei ollut kaikki kunnossa ja hän pääsi heti hoitoon! Ihanaa että kaikki on nyt kunnossa ja pääsette tänään kotiin :) Tulehan kertomaan synnytystarinaa ja miten arki lähtee kotona rullaamaan kun kerkiät!

Hansulle onnitteluhaleja hienoista ultrakuulumisista :)))) Siellä se pieni kasvaa ja kehittyy! Mustakin tuntui tossa vaiheessa että vatsa on jo järkyttävän kokoinen, mutta taisi tosiaan olla vain turvotusta :) Jossain puolen välin paikkeilla vatsan kasvu "räjähtää" (ainakin mulla) ja sitten sitä ei saa peittoon enää millään :D Mutta kyllä se jo aikaisemminkin näkyy jos pitää tiukkoja vaatteita.

Nyt neiti tuolla jotain huutelee, eli täytyy mennä!

Mimis ja tyttö 3 vk
 
Saapi tulla, todella paljon onnea pienestä prinssistä :)

Mi-iuskalle onnea ihanista ultra kuulumisista, kaikki osaset paikoillaan :)

Hansu, minullakin tais olla turvotusta heti alku viikoilla. Ehkä joskus rv 10 jouduin jo osittain siirtymään äitiys vaatteisiin kun normi pöksyt puristi (äitiysvaatteita kun sattu olemaan kaapissa). Yksi kaveri huomasi joskus ennen rv 12 että olen raskaana, vaikka minulla oli löysä huppari päällä. Normaali vaatetukseni ei ole mitenkään väljä, joten masu on näkynyt jo pitkän aikaa ja nyt tarvis olla jo melkoinen Houdini peittääkseen tän pallukan.

Omaan napaan ei mitään uutta, töissä vaikea keskittyä oikein mihinkään kun Toukka rupeaa heti hosumaan kun tuoliin istahtaa. Poikien päivä lähestyy ja se on saanut minut ja mieheni välillä vähän apeiksi, yritämme kuitenkin parhaamme mukaan nauttia Toukasta.

Sini & Toukka 22+6
 
Onnea Saapi tullalle :) Ja huh onneksi poika paranemaan päin!! Tuntuu, että nyt pelottaa joka ikinen tuollanen takaisku.. Odottelen synnytyskertomusta :)

Ja Hansulle ja Orvokille onnellinen hymy ja tyytyväisyys täältä hyvistä ultra-kuulumisista :) Nyt toivon, että Juissiskin pääsisi "selville vesille" (vaikka ei kai niitä oikeastaan olekaan..).

Nyt sitte jännäillään Strumppiksen synnytystä!!!!!!

Hansu: mulla maha on alkanu näkyä melkein heti. Siis edellisessäkin raskaudessa vaikken koko asiasta tiennyt huidellessani jo kahdeksannen viikon lopulla manailin miehelleni ja muille, kun maha on niin iso vaikka liikun enkä enempi oo syöny.. Tiedän ettei alkio ole iso, mutta mun rakenne kai sattuu sitte oleen sellanen että näkyy kai hyvin. Lainatakseni ystävieni sanoja "ennen mun mahan kohdalla oli kuoppa". Ja kyllä se maha sitten näkyi toisessa raskaudessa 15-vuotiaiden oppilaidenikin silmään jo vkoilla 9-10, kun kerran asiasta heti kyselivät. Ja en takuulla mitenkään raskautta heille esitellyt, mutta kai se sitten näkyi kun vaatteet oli ihan ne tavalliset joita aina käytän. Farkkuja en oo enää vkon 10 jälkeen saanu jalkaan tungettua, paitsi niitä ihan matalavyötäröisiä ja nekin painoi. Sanoisinpa, että raskauden näkyminen lienee yhtä yksilöllistä kuin sekin miten helposti naisilla alkaa lihakset näkyä salilla käynnin seurauksena..

Mun vauva ei taida paljo mahtua enää liikkuun. On sellasta tasaista möngintää ja aaltoilua vain. Välillä maha on neliö, kun tyyppi tunkee takamuksensa oikeaan reunaan ;) navan kohdalla heiluttelee jalkojaan niin että napani näyttää välillä hyvin tyräiseltä. Päätä heiluttelee kivuliaasti mun intiimialueella. Kävely on hankalaa, yksiki rivakampi askel niin jo pistää ja tää muija puristaa jalat yhteen. Tänään aamulla on taas muuten vain pistäny ja kouristellu jostaki synnytyskanavasta (?) vai mikä nyt on. Tissit on näköjään taas kasvanu ja kaikki paidat kiristää. Ja kun olen se yltiönegatiivisin tyyppi, niin kerrottakoon sitte hyviä juttuja taas (kaikki ylläoleva on sitte mulle iloista asiaa, ettei kukaan kuvittele että valitan), että mulla ei VIELÄ ole ainuttakaan raskausarpea siis vaikka tää maha vetelee ihan yläkäyrää ja on jo täysaikasen raskauden mitoissa.

Välillä iskee hirveä hätä, että entä jos tää vauva kuolee.. Vaikka nyt oon alkanu pelätä synnytystä, että mitä kaikkea siinä voikaan mennä pieleen, niin tuntuu että ihan sama vaikka mä kuolisin, kuhan vain vauva ei kuole. Vauva pärjäis kyllä kun onhan sillä maailman kultaisin isä, joka on kuin kallio plus sitte mun sisko ja perhe, jotka tasan tarkkaan huolehtisivat vauvasta koko sen elämän tehden ihan kaiken sen eteen ja rakastaisivat sitä niinku mua on aina rakastettu. Mutta miten mä kestän ja kuka mua kestää, jos vauva ei selviä. Ei ois kannattanu kattoa netistä synnytysvideoita. Kauhulla odotan hetkeä, kun vauva syntyy ja jos sen itkua en kuule.. Rääkyispä vain kuin hullu, niin tietäsin sen voivan hyvin.

nyt siis täynnä 34rv.

haleja kaikille ja voimia arkeen <3
 
Saapi tulla, onnittelut pojasta!!! Onneksi kaikki nyt hyvin ja pääsette huomenna aloittamaan vauva-arjen kotona. Tulehan sitten kertomaan synnytyksestä ja kotikuulumisista.

Hansu, kiva kuulla sun hyviä ultrakuulumisia noin tiheään. Ja nyt on kyllä kaikki hyvät merkit ilmassa! Mulla toi tissien kipuilu ja turvotus vaihteli alussa melkoisesti, kerran säikähdin ihan totaalisesti ja valvoin puoli yötä, kun huomasin yöllisellä vessareissulla että turvotus ja arkuus oli vähentynyt selvästi.

Toi mahan kasvu on kyllä tosi yksilöllistä ja huomaa, että nyt tokassa raskaudessa on kasvanut paljon nopeammin. Esikoista odottaessa kerroin töissä n. rv 12 raskaudesta ja silloin muutamat tuli sanomaan, että on jo jonkin aikaa katselleet ettei taida olla ihan normaalista lihomisesta kyse. Ja myös eri ihmiset tuntuu kiinnittävän noihin asioihin eri tavalla huomiota. Nyt rv 18 pari asiasta tietävää työkaveria sanoi ettei kukaan ole kyllä voinut olla huomaamatta, että olen raskaana ja kuitenkin eräs sanoi, ettei ole lainkaan huomannut... Ja riippuu tietty paljon vaatteista miten näkyy, itse pidän yleensä aika vartalonmyötäisiä vaatteita enkä nyt sitten viitsinyt alkaa mitään peittäviä vaatteita ostamaan, koska eivät tunnu omilta. Tosin rv 12 asti yritin valita vaatteet siitä väljemmästä päästä ja tummia.

Onko Mimiksellä maidontulo lisääntynyt vai vieläkö käytätte lisämaitoa? Ei toi imetys tosiaan ihan yksinkertainen juttu ole, vaikka itsekin aikoinaan olin etukäteen huolestunut ainoastaan siitä, miten rinnat kestävät. Mulla ei sairaalassa tullut vielä ollenkaan maitoa ja jo siellä jouduttiin turvautumaan lisämaitoon. Ja kun maitoa alkoi vihdoin kotona tulla, ei poika enää huolinutkaan tissiä, kun sai pullosta paljon helpommin... Pumppailin sitkeästi ja syötettiin pullolla ja aina välillä tarjosin tissiä, jota poika alkoi sitten lopulta vasta parikuukautisena syömään. Tosin multa ei koko aikana tullut tarpeeksi maitoa, vaan joka tapauksessa jouduttiin turvautumaan osittain korvikkeeseen. Loppujen lopuksi useammalla kaverilla ollut se tilanne, että oma maito ei ole riittänyt vaan on ollut tarvetta lisämaidolle.

lakallis, kyllähän noi pelot on loppuun asti seuralaisena, mutta onneksi eivät piinaa enää koko ajan...

26 viikkoa jo täynnä (mikäli en ole seonnut laskuissa...)!!!
 
Saapi Tulla: Suuret onnittelut poikavauvasta!!! Ihanaa! Toivottavasti ongelmat on nyt takana ja pääsette nauttimaan tavallisesta vauva-arjesta.

Hansu: Mulla oli kans aluks ihan mieletön turvotus mahassa n. rv 6-10. Sitten turvotus hävis ja hetken aikaa oli melko normaalikokoinen maha, ennenkuin rv 14-> tuli esiin vauvamahaa. Rv 16 on ollu jo ihan selkeä pömppö ja rv 17+3 oon ekan kerran epäilly tuntevani liikkeitä. (Oon pitäny päiväkirjaa Aydin tekayssa koko raskauden ajan, ja lunttasin näitä sieltä). Niin ja tissiturvotushan seilasi ihan pähkähullusti alkuraskaudessa. Siis saman päivän aikana ne paisu ja litisty ja paisu, ihan ku jostain venttiilistä olis säädelty niitten täysinäisyyttä. =D Kävin sen takia paniikkiultrassakin, kun ne yhtäkkiä lösähti tyhjäksi.

Lakallis: Toivottavasti vältyt arvilta. En halua olla pessimisti, enkä ilonpilaaja, mutta kerronpahan kuitenkin, että mulla arvet tuli tässä reilun viikon sisällä. Olin jo ilakoinut että vältyn niiltä, mutta paskanmarjat... Alamahassa navan alla on ihan reilusti ja kutisevat ihan silmittömästi!!! Ei oo paljon rasvaamiset auttanu, koko raskauden ajan oon lotrannu päivittäin 1-2 krt kosolti rasvaa. Mut muiltakin suvun naisilta on nahka revenny, joten lienee geenien vika. Ja toki tää vatta on hervottoman kokoinen.

ON: Eilen neuvolassa taas eri täti kuin viime viikolla. Nyt saatiin SF-mittaa 37 cm, kun viime viikolla sanoi vauvan jo laskeutuneen ja SF-mitankin pudonneen ad 33-34 cm. Ja nyt sanottiin et pää on liikkuvana yläaukeamassa, kun viimeksi ei enää ollut liikkuvana... On kyllä aikamoista arvailua sanoisin. Paras anti oli hyvät imetysohjeet ja selonteko noista kaikista imetyksen apuvälineistä, maidon pakastamisesta ym.

Tänään oli vyöhyketerapia. Otti kyllä niin perusteellisen kipeää ajoittain, että ihan hiki tuli ja rystyset valkosena puristin tuolia. =D Runnoi ihan toden teolla joita jalkateriä ja jalkapohjia ja varpaita. Kesti yli tunnin, joku 30 minuuttia / jalka ja lopuks vielä ristiselkää. Ei alkanu ainakaan heti supistella eikä kohdussa tuntunu kummemmalta, mut se terapeutti sano, et yleensä tulee parin vrk viiveellä. Mun mielestä se oli aika halpa, 30€ yli tunnin käsittelystä joten otin uuden ajan maanantaille. Ei siitä nyt ainakaan haittaa voi olla.

Anoppi soitti äsken ja sanoi sille tulleen vahva tunne, että tänä vkloppuna syntyy =D Jonkunlainen etiäinen kuulemma. Heh. Toivon toki että olis oikeassa, mutta en jaksa uskoa. Sairaalakassiakaan en oo pakannu. Pitäis vissiin, koska jos sattuu alkamaan vesien menolla, niin mun on käsketty mennä heti kylkimakuulle ja soittamaan ambulanssi. Että en sais siinä enää liikkua. Tuo siis sen takia, kun on niin paljon sitä vettä, että sieltä helposti luiskahtaa napanuora.

Nyt oon jo viikon nukkunu aika hyvin. Tuntuu olo ihan erilaiselta kun ei oo univelkaa. Ei oo tarvinnu miehelle kitistä ja itkeskellä koko ajan jostain typerästä... Järkyn kauan, ehkä 6 vkoa, menikin niillä 2-3 tunnin unilla sen kivun takia. Jostain syystä nyt on helpompaa. Kävely toki edelleen varsin vaivalloista ja kivuliasta.

Yhtään ei osaa aatella, että synnytys olis oikeesti lähellä, vaikka koko ajan sitä toivookin alkavaksi. Silti se ei tunnu yhtään todelliselta asialta. Kaippa se siitä konkretisoituu viimeistään kipeiden supparien myötä... =D

Strumppis rv 38+0
 
AM - eipä tule maitoa edelleenkään kuin muutamia tippoja. Osittaisimetyksellä siis mennään ja pulloa annetaan joka imetyskerran jälkeen. Olen jo menettänyt toivoni että tästä vielä täysimetykseen päästäisiin ja olen myös päättänyt olla stressaamatta asiasta enää. Näillä siis mennään. Pääasia että vauva saa ruokaa :)

Strumppis - Sullakin alkaa synnytys olla ihan oven takana, jännnääää :)))) toivottavasti et joudu enää kauaa kärvistellä mahan kanssa :D

Lakallis - Kyllä se pelko on mukana ihan loppuun asti ja ei kyllä valitettavasti helpota vauvan syntymän jälkeenkään :) Usein tulee vieläkin kurkattua hengittäähän vauva jos on ollut kauan hiljaa tms :) Tsemppiä viimeisiin viikkoihin! Mulla oli myös tossa vaiheessa jo olo niin tukala että kävelystä ei tullut yhtään mitään :/ Koitahan siis jaksella ja ota rauhassa :)
 
Moikka kaikille tasapuolisesti,

Pakkaset paukkuu ja en enää todellakaan mahdu omiin, saati sitten ukon toppapöksyihin. Kaverilta lainasin 3 numeroa liian suuria housuja ja nekin alkaa olemaan aika tiukat, eikä enää niin mukavat jalassa. Nyt tarttis sitten hyviä neuvoja miten tulevasta talvesta selviää vai pitääkö mun pysytellä seuraavat kolme kuukautta sisätiloissa? Mistä löytyy odottajalle ulkoiluvaatteita talveksi?

Huomenna olis toinen neuvolalääkäri, saas nähdä alkavatko tuputtamaan kausirokotusta. Miten muut oletteko aikoneet ottaa tai ottaneet jo influenssarokotteen? Itse suhtaudun vähän skeptisesti ja olen ajatellut jättää rokotteen väliin.

Tänään on poikien päivä, täytyy käydä sytyttämässä kynttilä meidän omassa muistopaikassa. Remontoidessa ei ole kauheasti ehtinyt miettimään ja murehtimaan, vaikkei poikia koskaan unohda...

Sini & Toukka 23+3
 
Tossa kyseltiin että milloin alkanu näkemään vauvamahaa:) no itsestä tuntuu että siin rv 15 eteenpäin. mutta se saattoi enemmänkin vielä sitä turvotusta olla :D muttakyllä nyt näillä viikoilla on näkyvää jo, vaikkei mulla mikää suuri maha olekaan :) Saa sitten nähdä minkälainen masuli loppupeleissä tulee :) aika moni on sanonu että selkeä poikamasu mulla, ettei yhtään ole lähtenyt sivuilta kasvaa vaa pelkästää ns. eteenpäin ja on melko korkeella masu :) ois ihanaa jos se kasvaisikin tällä tavalla ja loppua myöten olisi semmoinen ihana suhtiso ja mukavan muotoinen pötsi että pystyy myös liikkumaan ;D

Juu mä ainakin otin influenssarokotteen, vaikken minäkään siihen kovin perusta. olen aiemmin ajatellut etten sitä ota, mutta nyt kun en voi miettiä pelkästään itseäni niin otin sen takia koska olen raskaana:) kaippa se ihan hyvä juttu oli ottaa :)

ON: Mennyt oikein hyvin nämä viikot, pikkuinen kovasti jo potkii varsinkin iltaisin ja öisinkin herään välillä siihen kun toinen potkii :D välillä tuntuu ihan että voisi vähän rauhoittua :D mutta kyllä mieluummin potkuja tunnustelen kuin ettei niitä olisi paljoa. mukavasti se tykkää aina kylkiin puskea ja se on niin ihana iltaisin makuulla seurata vaavin liikkeitä, kun masu vääntyy ja kääntyy ja toinen puskee ja puskee <3 on tää niin ihanaa aikaa ! mutta silti en malttaisi odottaa vauvan tuloa <3 kasvaisipa se pian ja olisi valmis tähän maailmaan poksahtaa <3 isi ja äiti odottaa<3 :)

melluliini RV 25+2
 
Pikaisesti: Mä oisin myös ottanut influenssarokotteen jos oisin vaan ehtinyt. Uskon että siitä olisi kuitenkin ollut enemmän hyötyä kun haittaa :)

Nyt lähden Hot Stone -hoitoon jonka mies osti mulle synttärilahjaksi, me likey :)))

Tulkaahan kertomaan kuulumisianne ettei palsta ihan hiljene :)

Mimis ja neiti huomenna 1 kk
 
Mimis: Kauheeta kun aika menee nopsaan, tytsi on jo kuukauden :) Ihanaa :)

Melluliini: Meilla ei taalla puhuta edes mistaan influenssarokotuksista. Ei suositella siis raskaana oleville eika vissiin oikein kellekkaan muullekaan. Taalla vain on D-vitamiinisuositukset paljon korkeammat ja D-lisa suojaa kuulemma paremmin influenssalta kuin tuo rokote. Joten en siis sita ota.

Sini: Niin surullinen tuo teidan poikien tarina :( Onneksi uusi raskaus on hyvalla mallilla, se varmasti lohduttaa, vaikkei se poikia takaisin tuokkaan. Mua harmittaa vielakin, etta se mun ensimmaisen keskenmenon sikio meni pontosta alas. Olin vain niin kipea ja shokissa, etten tajunnut koko tilannetta. Olin siis kotona ja ne laakkeellisen tuskat oli aivan jarkyttavan kauhean hirveat. Se sattu niin perkeleesti, ettei mitaan rajaa.

Taalla taas ultrattu eilen ja kaikki hyvin. Alan olla kylla aika hermona tan asian kanssa. Laakarikin sano, etta mun pitaa alkaa nyt pikkuhiljaa rauhottumaan, ettei oo mitaan merkkia siita, etta raskaus olis menossa kesken. Kaikki on niinku pitaa, ei edes niskaturvotusta oo viela havaittavissa, vaikka viikkoja alkaa olla taynna 10. Ne kylla seuraa sita viela, mutta nyt ainakin nayttais hyvalta. Molemmat jalat ja kadet on paikallaan ja sydan lyo just sita tahtia kun pitaakin :)

Eipa tanne muuta ihmeellista. Lahto lahestyy :) Viela painiskelen sen asian kanssa, etta otanko hepatiitti A rokotteen vai en. Sen pitais olla turvallinen raskaana oleville raskauden toisella kolmanneksella. Otan sen just ennen lahtoa jos otan..

Hansu 9+6
 
Itse otin 5 vuotta sitten tuon hepatiitti A-rokotteen ( havrix-rokote) rv 16, kun lähdimme lomalle tunisiaan. Neuvolassa sanottiin ettei sitä kannata ottaa, mutta käskivät kuitenkin soittaa tartuntatautien erikoislääkärille ja näin tein. Hän (kari Lounamo) Oli sitä mieltä, että rokotus on EHDOTTOMASTI otettava jos matkustaa tietyille alueille, etenkin kun on raskaana. Hän sanoi silloin, että vielä muutama vuosi sitten rokote oli ns. elävä rokote, jota ei raskaanaolevalle suositella, kuten ei mitään eläviä rokotteita, mutta moneen vuoteen havrix ei ole ollut elävä rokote ja näin ollen, on raskaana olevalle turvallinen missä raskauden vaiheessa vain. Näin ainakin Suomessa, luulisi että sielläkin, mikäli rokote kantaa nimeä Havrix.
Aina kannattaa asiaa tiedustella alan lääkäriltä, eikä luottaa neuvolan ohjeistuksiin, sillä neuvolassa on usein hyvin vanhentunutta tietoa.
Influenssarokote ei myöskään ole elävä rokote, mutta itsekin uskon D-vitamiinin voimaan, enkä aijo rokotuttaa itseäni, enkä lapsiani.
 
Minäkin olen ottanut Havrixin tehosterokotteen raskaana, kysyin neuvolalääkäriltä voiko laittaa ja siellä se sitten laitettiinkin. Infulenssarokotetta jostain syystä ei mulle ole nyt ehdotettukaan neuvolassa, toinen (onnistunut) raskaus ihan loppusuoralla. No, en ottais sitä muutenkaan, esikoinen onkin ollut sairas koko syksyn ja samalla me vanhemmatkin, just ollaan parannuttu eikä haluta uutta flunssaa;)

Hyvää matkaa, vähänkö oon kade:)
 
Kiitos taustalaisille kommentoinnista :) Kylla taidan nyt kanssa siihen kallistua, etta kayn ottamassa rokotteen vikkolla 14 eli just ennen lahtoa. Sillonpa tietaa jo senkin, etta jatkuuko raskaus vaiko ei. Ja jos ei niin voi ottaa samalla hepatiitti B:n. Sita en raskaana ota, koska kuitenkin on aika pieni riski joutua kosketuksiin veren tai joiden muiden tartuttavien eritteiden kanssa siella reissussa. En oo kuitenkaan seksituristi enka narkkari enka tuu kulkemaan kannissa oisilla kujilla yksikseen, enka aio ottaa tatuointeja enka lavistyksia :) Tapaturmiahan voi aina tulla, mutta jotenki ajattelen etta riski on pieni kuitenkin. Kiva kuulla kokemuksia, ettei siita rokotteesta ole tullut mitaan haittoja. Taallakin kylla rokotuskeskuksessa sanottiin, etta kuolleet rokotukset ei oo haitallisia sikiolle. Mutta, etta ne ei ekalla kolmanneksella halua rokottaa just sen takia, ettei rokotteen vaikutuksia sekoteta normaaleihin alkuraskauden keskenmenoihin. Sama oli taalla sen sikainfluenssarokotteen kanssa, sita ei saanut ennen kun eka kolmannes oli taynna.

Odotan kylla reissua ihan innolla :)))
 
Moi,

Hansu: Fyysisten kipujen lisäksi on henkiset kivut, sitä on ihan sekaisin surusta ja tuskasta. Olet kyllä aika sisukas ihminen kun olet kaiken tuon kestänyt. Ei ole helppo paikka lääkkeellistä läpikäydä kivuista sekaisin kotosalla.
Sulla alkaa raskaus olemaan jo aika pitkällä, mutta vaikea sitä on sormia napsauttamalla lopettaa stressaaminen ja ruveta nauttimaan. Oman ajan ottaa, eikä tietynlainen huoli minulta ainakaan ole poistunut kokonaan.
Kuis pitkällä raskaus on kun palailet reissusta?

ON: Neuvolalääkärissä käyty ja en voi muuta tuumata, kuin saanko vaihtaa lääkäriä kiitos. Lääkäristä saa poistua yhtenä kysymysmerkkinä, niin outo toi lääkäri on. Kaiken kukkuraksi se vastas omaan henkilökohtaiseen puhelimeen kesken tutkimuksen, juu siinä pöydällä on muutenkin niin mukava maata ilman pöksyjä... Sen verran epämääräinen käynti oli, et ukon piti soittaa illalla äippäpolille, et saadaan vastauksia ja minut rauhalliseksi. Se hyvä puoli tässä pienemmässä paikkakunnassa on, et taitaa noi äippäpolin ihmiset jo tuntee meidät, kun jatkuvasti soitetaan ja kysellään. Ukko tuumaili, et varmaan siksi antoivat meille ultra ajan 22 joulukuuta, et saavat olla joulun rauhassa :)

Hauskaa viikonloppua kaikille.

Sini & Toukka 23+6
 
Sini: Niinpa, kylla ne henkiset tuskat oli kuitenkin paljon pahemmat niihin fyysisiin verrattuna. Ne sentas meni kerralla ohi heti, kun sikion sai "synnytettya".

Kamala tuo sun laakari, huh huh mita porukkaa :S Mullahan kans se mun ex-laakari vastas henk.koht. puhelimeen ja jutteli jostain hemmetin veneen tai auton kuskaamisesta sen pojan kanssa, kun ma istun vieressa itkusilmassa toisen keskenmenon jalkeen. Vaihdoin sen samantien pois. Sama tyyppi, joka totes mulle, etta kyllahan sen nyt pitaa jotenkin tuntea, etta sikio on kuollut jo monta viikkoa sitten kotuun... etta kylla siita normaalisti ainakin muille tulee huono olo. Just niinku raskauden aikana muuten olis niin helvetin hyva olo. Vielakin laittaa verenpaineet taivaisiin kun mietin sita kusipaata.

Mutta hyva, etta saitte aippapolilta apua ja paasette joulua ennen ultraan :) Joku edes ymmartaa :)

Niin ja kotimatkan alkaessa olis just tasan 20 viikkoa taynna :)

Hansu 10 +0
 
Heippa kaikki. Ulkona on tosi kylmä ja mulla ei oo mitään oikein lämmintä vaatetta, mikä mahtus päälle...

Sini: No on kyllä perseestä tommone lääkäri. Eikö niitä oo muita ? Mun neuvolassa käy pari eri lääkäriä, joista tunnen toisen muista merkeistä ja monta kertaa kun olis laitettu sille, niin sain vaihdettua sille ei-tutulle. Eipä sitä tietty joka paikassa oo kun yks lääkäri neuvolaa pitämässä. Höh. Mut hyvä, että ootte sit rohkeesti soitellu äippäpolille. Kyllä mun mielestä on oikeus saada tarviimaansa tietoa!

Hansu: Oot jo tosi pitkällä!!! Jee! Pääsetkö reissusta yhtään kirjottamaan kuulumisia? Kuin usein sua jatkossa ultrataan ? Eikös ne piikit ym lopu tän eka kolmanneksen loppuun?

Melluliini: Toi oli just ihanaa aikaa, kun ite voi hyvin ja vauvan liikkeet tuntuu tosi selvinä ja ihanina. Ja maha on aika sopivan kokoinen, ei haittaa liikkumista, mut näkyy selvästi. <3 Nautinnollista keskiraskautta!

Mimis: Ihan oikein olla stressaamatta. Minä aattelen, että noihin asioihin ei kuitenkaan kovinkaan paljoa voi itse vaikuttaa (siis siihen, et tuleeko maitoa vai eikö tule) ja tärkeintä on kuitenkin se rakkaus ja läheisyys ja huolenpito. Mua ei oo imetetty paljo ollenkaan, ku äitillä ei vaan tullu maitoa. Ja näin hyvä musta tuli! =D =D


ON:
Edelleen täällä yhdessä koossa, valitettavasti. Ei auttanu vyöhyketerapia ei.. Kaksi kertaa kävin, ja kyllä käsitteli pitkään ja hartaasti ja kipeästi, mut ei tuloksia.

Parempi saldo oli toissapäiväisestä äippäpolin käynnistä, jossa lääkäri teki tahallaan erityisen ikävän tuntuisen sisätutkimuksen ja pyöritteli ja venytteli kohdunsuuta. Se oli siis yhdelle sormelle auki, mut lääkäri tunki sinne 2 sormee. Sai aikaan verenvuodon ja limatulpan irtoomisen, mut ei supistuksia. Pah.

Ennen tota käyntiä oli ollu alkuviikosta 2 yönä varsin kipeitä supistuksia, jotka kesti melko säännöllisinä pari tuntia, mut sitten loppuivat. Sitten 5 päivään ei mitään tuntemuksia ja nyt siis toi limatulppa tullu 2 päivänä pois gynen käynnin jälkeen. Mut olin ilahtunu siitä, et noi parin tunnin supparit oli kuiteski edes sentin avannu kohdunsuuta ja kanava oli lyhentyny 3 sentistä 1,5-2 senttiin.

Toissapäivän painoarvio oli 3720g, joten mikäli syntyis lasketun ajan lähellä, niin neljän kilon kieppeillä mennään... Ei kuitenkaan poikkeavan suuri, eikä myöskään vettä ollut nyt liikaa.

Yritän ottaa rauhallisesti, mutta kyl täytyy sanoa, että joka aamu kun herää ilman yöllisiä tapahtumia, niin turhauttaa. Netissä oli niin optimistisia kokemuksia ton rajun sisätutkimuksen jälkeen käynnistyneistä synnytyksistä, useimmilla kuulosti syntyneen parin vrk sisällä ronkkimisesta. Ja samoin limatulpan irtoomisesta tosi monilla (googlen kattava ja luotettava otanta =D)oli käynnistyny synnytys 1-3 vrk sisällä. Ilmeisesti kuulun sitten heihin, joilla ei käynnisty millään konstilla ennenkuin joskus yliaikaisena (ja jättisuurena). Toki aattelen myös niin, että ei oo väliä millon ja millä konstilla tämä syntyy, kunhan vain syntyy. Elävänä.

Strumppis rv 39+2
 

Yhteistyössä